Julkisten hankintojen rooli pk-yritysten vastuullisuuden kehittämisessä – Case Ju-Ha Consulting Oy
Mitä julkisten hankintojen vastuullisuus merkitsee hankintaosapuolille? Miten lainsäädäntöä konkretisoidaan käytännön toimenpiteiksi? Entä mikä on pienten ja keskisuurten yritysten asema kaiken keskellä? Opinnäytetyössä nimeltä ”Vastuullisuuden kehittäminen pk-yrityksissä julkisten hankintojen keinoin – Case Ju-Ha Consulting Oy” pohditaan vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Työn toimeksiantaja Ju-Ha Consulting Oy on julkisiin hankintoihin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio.
Julkinen hankinta tarkoittaa julkisin varoin julkisella puolella kuten kunnissa, kuntayhtymissä tai valtion tasolla tehtävää hankintaa, joka voi sisältää sekä tavaroita että palveluja. Hankinnan on sisällöltään pyrittävä vastaamaan johonkin tarpeeseen. Julkisen toimijan hankintayksikkö kehittelee hankinnan sisällön ja luo siitä ilmoituksen, johon tarjoajat kuten haluttua tavaraa tai palvelua tuottavat yritykset vastaavat. Tavoite on luoda hankintaan kilpailua vastaanottamalla useita tarjouksia, sillä siten varmistetaan sopivimman vaihtoehdon löytyminen.
Toiminnan ohjaamiseen sekä prosessien oikeanlaiseen etenemiseen käytetään apuna sekä EU:n tasolta tulevia direktiivejä että hankintalakia. Hankintalakia noudattamalla pyritään pitämään huoli siitä, että julkiset varat käytetään harkitusti laadukkaaseen ja kestävään tuotteeseen tai palveluun – samalla vahvistaen muidenkin kuin suuryritysten mahdollisuuksia menestyä hankintojen kilpailutuksessa. Työssä erityisenä huomion kohteena ovat pienet ja keskisuuret yritykset (eli pk-yritykset) sekä niiden asema kilpailutilanteissa.
Pk-yritysten osallistaminen vastuullisiin julkisiin hankintoihin
Pk-yrityksillä ei aina ole samoja resursseja rakentaa itse suurten yritysten asettamaa tasoa vastaavaa vastuullisuusstrategiaa. Sen vuoksi on etsittävä apukeinoja kilpailukyvyn parantamiseen. Pk-yritysten merkitys Suomen markkinoille ja bruttokansantuotteelle on huomattava, sillä niiden alaisuudessa työskentelee paljon ihmisiä ja taloudellinen vaikutus on suuri. Valitettavasti myös päästöjä syntyy. Suomen mittakaavassa ongelmana on vastuullisuusraportoinnin puuttuminen: toiminta saattaa olla hyvinkin vastuullista, mutta siitä ei osata kertoa. Lisäksi haastetta tuo se, että vastuullisuuden sekä kestävän kehityksen käsitteitä ei aina ymmärretä, mikä johtaa joskus tarjoajien jättäytymiseen hankintakilpailutusten ulkopuolelle.
EU:ssa ongelmiin on pyritty reagoimaan virallisella suosituksella, VSME-standardilla, joka perustuu pk-yritysten vapaaehtoiseen vastuullisuusraportointiin. Heinäkuussa 2025 julkaistu vapaaehtoinen VSME-standardi saattaisi toimia aiemmin esitettyjen havaintojen ja ehdotusten ohella käytännönläheisenä apuna suuryritysten vaatimusten kohtaamiselle. Toisaalta myös kuluttajien kiinnostus vaikkapa tuotteiden alkuperää kohtaan sekä vastuullisemman kuluttajakäyttäytymisen yleistyminen luovat tarvetta kehitykselle. Julkisissa hankinnoissa hankkiva osapuoli eli ostaja voisi huomioida pk-yritykset pilkkomalla hankintakokonaisuuksia pienempiin osiin niin, että ne olisivat pk-yritysten toteutettavissa. Se mahdollistaisi myös useamman toimittajan työllistämisen.
Vastuullinen julkinen hankinta Suomessa
Lähtökohta vastuulliselle toiminnalle on sen ymmärtäminen. Kun tiedetään, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja mitkä asiat siihen kuuluvat, osataan vastata haasteisiin tehokkaammin. Usein vastuullisuuden rinnalla käytetty kestävyys-sana pitää sisällään neljä osa-aluetta: sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Näistä jokaiseen on osattava soveltaa erilaisia toimenpiteitä. Käsitteistön tunnettavuus ehkäisee sen väärinkäyttöä ja yhdenmukaistaa vastuullisuustoimia. Lainsäädäntö ohjaa toimintaa ulkoa päin, mutta muutoksen on tapahduttava myös organisaation sisällä. Toimia vaaditaan hankinnan kaikilta osapuolilta, jotta vastuullisuus ja kestävä kehitys voisivat oikeasti tuottaa tulosta.
Hankintailmoitukseen on pystyttävä erittelemään, mitä konkreettisesti halutaan ostaa. Tämä tarkoittaa mm. kriteerien hyödyntämistä: ostaja asettaa tietyt tarjoajan toimintaedellytykset, joiden on toteuduttava osittain tai kokonaan, jotta tarjoajan menestyminen kilpailutuksessa olisi hyvää. Tarjoajan yrityksen puolestaan kannattaa tarkentaa strategiaansa yhteiskunnallinen vaikutus sekä hyödyt, joita tarjottavalla tuotteella tai palvelulla voisi olla. Näiden ohella markkinavuoropuhelun käyminen hankintaorganisaatiossa on avainasemassa ajankohtaisen tiedon keräämiseksi. Siten kilpailua pystytään suuntaamaan kestäviä arvoja kohti – samalla noteeraten vastuullisemmin toimivat yritykset.