Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen kuljetusliikkeelle – miten ERP-vaihto vaikuttaa yrityksen henkilökuntaan?

10.06.2026

Kun vanha toiminnanohjausjärjestelmä ei pysy enää mukana, kustannukset alkavat nousta ja työntekijöiden epävarmuus nousee, mietitään mitä asialle voisi tehdä. Kun pohditaan keskisuuren kuljetusyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän vaihtoa, herää kysymys miten se voidaan toteuttaa käytännössä ja miten se vaikuttaa yrityksen henkilökuntaan?

Näihin kysymyksiin etsitään vastausta opinnäytetyössä ”Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen kuljetusyritys X:lle.

Toiminnanohjausjärjestelmän vaihto toteutetaan keskisuurelle kuljetusyritykselle, joka kuljettaa jauhemaisia aineita. Tutkimuksen tietopohjana käytetään ERP-järjestelmiin ja muutoshallintaan liittyvää kirjallisuutta, sekä järjestelmän vaihtoon liittyviä henkilöstön haastatteluja.

Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekti

Kuljetusyrityksen toiminnanohjausjärjestelmä ei ole sama asia kuin teollisuusyrityksen järjestelmä. ERP-järjestelmävaihto on yritykselle strateginen investointi, jonka tavoitteena on tehostaa yrityksen päivittäistä tiedonkulkua ja tukea liiketoimintaprosesseja. Kuljetusala asettaa järjestelmän hankinnalle vaatimuksia, joita kaikki ERP-järjestelmät eivät täytä. Tärkeimmät järjestelmävaatimukset kuljetusalalla ovat reaaliaikainen ajoneuvoseuranta, kalustohallinta, ajojärjestely, kuljetusten katelaskenta ja työajanseuranta.

Tutkimuksessa valitaan paras mahdollinen logistiikka-alalla toimiva järjestelmä. Tämän jälkeen suoritetaan henkilöstön koulutusta ja järjestelmän käyttöönottoa. Tätä varten tulee luoda koulutussuunnitelma, jonka avulla varmistetaan järjestelmän käyttäjien uudet työnkuvamuutokset, toimintaperiaatteet ja työkalut. Henkilöstön kouluttamisen jälkeen alettiin ottamaan uutta järjestelmää käyttöön ensin valmistelemalla ja testaamalla. Testaus ja valmistelu vaiheessa tulee tukeutua järjestelmätarjoajan kouluttajahenkilöstöön, jotta voidaan varmistua järjestelmän toimivuudesta.

Kun valmistelu ja testaus on suoritettu, siirrytään järjestelmän käyttöönottoon. Käyttöönotto kulminoituu kriittiseen go-live päivään, jossa on tarkoitus siirtyä uuden järjestelmän käyttämiseen. Kyseisen päivän aikana toteutetaan jatkuvaa arviointia toimenpiteistä ja järjestelmästä. Lopuksi järjestelmä saatetaan kokonaisuudessaan yrityksen käyttöön, jonka jälkeen suoritetaan jälkiseurantaa ja käyttö stabiloitiin. Seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana järjestelmän vaihdosta suoritetaan järjestelmän ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä sekä kehitetään toimintaa jatkuvasti.

Tutkimuksen tulos ja arviointi

Toiminnanohjausjärjestelmän vaihdon tuloksia arvioidaan, jotta saadaan käsitys, oliko järjestelmän vaihtaminen liiketoiminnan kannalta järkevää sekä samalla selvittää miten yrityksen henkilökunta koki järjestelmän vaihdon ja miten oma työkuva muuttui. Tuloksia mitattiin haastattelujen perusteella, jotta saataisiin käyttäjäkohtaisia tuloksia järjestelmän vaihdosta. Haastateltavana toimii liiketoiminnan kannalta merkittävät tekijät seuraavasti:

  • Ajojärjestelijä
  • Logistiikkapäällikkö
  • Kuljettaja

Liiketoiminnallisia hyötyjä oli haastattelujen mukaan muun muassa taloudellisen kokonaiskuvan parempi hahmottaminen, kuljetuskohtaisten katelaskennan hyödyntäminen ja ajoneuvokohtaisen datan tarkastelu. Yrityksen henkilöstön (ajojärjestelijä ja kuljettajan) toimenkuvan mielipiteitä kuvastaa hyvin maininta viestinnän ja informaation liikkumisen parantumisesta. Ajojärjestelijän toiminta keskittyy yhteen helposti hallittavaan järjestelmään, josta tarvittava tieto saadaan siirrettyä kuljettajan mobiilisovellukseen.

Tutkimuksen lopputuloksena kuljetusyritys sai uuden toiminnanohjausjärjestelmä. Lisäksi kuljetusyritys sai konkreettisen toimittajavertailun, käyttöönotto- ja koulutussuunnitelman sekä henkilökunnan haastattelun, joita yrityksessä voidaan hyödyntää jatkossa.

Lähde

Laurila, I. 2026. Toiminnanohjausjärjestelmän vaihtaminen kuljetusyritys X:lle. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060823443