Liikeimprovisaatiotyöpajat kehittävät tanssinharrastajan luovuustaitoja, kehotietoisuutta ja ryhmäytymisen taitoja
Kun tanssinharrastajat saavat mahdollisuuden tutkia ja syventää liikeimprovisaatiotaitojaan improvisaatiotyöpajoissa, avaa se heille uusia mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia luovuustaitojen, kehotietoisuuden, harjoituksiin heittäytymisen ja ryhmäytymisen kehittämiseen. Kuva- ja tanssitaiteen yhdistäminen mahdollistaa liikkeen tarkastelun uudesta näkökulmasta ja vahvistaa monitaiteellista lähestymistapaa.
Iida Paukamaisen YAMK-opinnäytetyössä Kuvataide osana liikeimprovisaatiotyöskentelyä tanssin harrastekentällä tarkasteltiin tanssinharrastajan improvisaatio- ja luovuustaitojen kehittämistä ja syventämistä liikeimprovisaatioharjoitusten keinoin. Kuvataidetta käytettiin improvisaatioharjoitusten materiaalina tanssinharrastajille suunnatuissa liiketyöpajoissa. Tavoitteena oli vahvistaa tanssijan kehotietoisuutta, harjoituksiin heittäytymistä ja ryhmäytymistä. Kuva- ja tanssitaiteen yhdistäminen loi osallistuneelle positiivisia kokemuksia taiteidenvälisyydestä. Improvisaatiotyöpajat kokosivat uuden työpajamallin taidepraktiikan tueksi tanssinopetukseen.
Tanssin kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen edistää tanssijan liikeimprovisaatiotaitojen syventämistä
Tanssin kokonaisvaltaisuuden oivaltaminen syventää kehotuntemusta, luovuutta ja yhteenkuuluvuuden tunteita, mikä taas tukee tanssijan omaperäisen liikekielen muodostumista improvisaatiossa. Tanssin kokemuksellisuus vaikuttaa oleellisesti tanssijan myönteiseen kehon ja mielen väliseen yhteyteen, taiteidenvälisyyteen ja pystyvyyden tunteeseen.
Taiteen kokeminen kehittää ajattelua ja dialogisuutta tarjoamalla erilaisia näkökulmia, jotka avaavat uusia lähtökohtia luovaan prosessiin. Lisäksi taide avaa emotionaalisen vaikuttamisen kanavia. (Karhu 2013, 110–112.) Emotionaalisen vaikuttamisen kautta tanssija voi löytää uusia tapoja olla yhteydessä tunteisiinsa ja ympäröivään yhteisöön.
Ryhmäytyminen ja turvallisen tilan merkitys uuden kokemisessa
Yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys ovat elämän kannalta tärkeitä, sillä on tärkeää kuulua johonkin ja kokea yhteenkuuluvuuden tunteita. Laroche (2024, 8) kuvailee yhteenkuuluvuuden tunteen muodostuvan vuorovaikutuksen keinoin, jolloin toiminta pohjautuu kollektiivisuuteen ja ryhmäajattelun menetelmiin.
Ryhmäytyminen toteutuu parhaiten turvallisessa tilassa, jossa jokainen ryhmän jäsen uskaltaa olla oma itsensä ja kokee luottamusta ryhmäläisten kesken. Suomen YK-liitto (2025) tuo esiin turvallisen tilan muodostumiseen liittyvän keskeisen periaatteen, joka korostaa jokaisen oman toiminnan vaikutusta. Yhdenvertainen, luottamuksellinen ja avoin toiminta tukee turvallisen tilan muodostumista, mikä mahdollistaa uusien asioiden oivaltamista ja oppimista.
Taiteidenvälisyys vahvistaa kokonaisvaltaista taidekokemusta
Taiteidenvälisyys tukee tanssinharrastajan kokemusta eri taiteenlajeista ja edistää erilaisuuden ymmärtämistä. Eri taiteenlajeja hyödyntävä liikeimprovisaatio voi avata sellaisia uusia mahdollisuuksia, joissa tanssijan on mahdollista uusiutua liikkeellisesti ja tavoitella omaperäisyyttä. Taiteidenvälinen toiminta lisää dialogisuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä taas vaikuttaa merkittävästi taidekokemuksen muodostumiseen.
Onnistuessaan taidekokemus voimaannuttaa ja luo pystyvyyden tunteita siihen osallistuneelle. Työpajahankkeet ja erilaiset taidekokemukset edistävät taiteidenvälisyyttä. Monitaiteellisia näkökulmia omaavia hankkeita tarvitaan, sillä tulevaisuus tarvitsee toimijoita, jotka ymmärtävät vuorovaikutustaitojen merkityksen, yhteisöllisyyden tärkeyden ja luovuuden hyödyllisyyden osana yhteiskuntaa.
Opinnäytetyön tulokset korostavat tanssitaiteen merkityksellisyyttä
Liikeimprovisaatiotyöskentely kuvataiteen näkökulmasta tuotti osallistuneelle onnistumisen kokemuksia tanssin kokonaisvaltaisuudesta.
- Tanssijan improvisaatio- ja luovuustaidot, uuden oivaltaminen, heittäytyminen ja ryhmäytymisen taidot kehittyivät merkittävästi lyhyessä ajassa.
- Työpajahanke loi kokemuksia taiteidenvälisyydestä ja vahvisti sanattoman ja sanallisen viestinnän ymmärrystä.
Työpajatyöskentely vahvisti yhteenkuuluvuuden kokemusta ja loi merkityksiä tulevaisuuden taidekentän työlle.
- Yhteisöllisyyden käsite ja yhteenkuuluvuuden tunne nousivat merkittäviksi työpajakokonaisuuden aikana.
- Uuden menetelmän ja käytännön, työpajamallin, luominen ja kehittäminen kuva- ja tanssitaidetta yhdistäen liikeimprovisaatioharjoittelun tueksi tarjosi uuden metodin tanssinopetukseen.
- Tulevaisuudessa taidelajien välistä yhteistyötä taiteen harraste- ja ammattikentällä olisi mahdollista kehittää erilaisten yhteistyöprojektien kautta.
Opinnäytetyön perusteella liikeimprovisaatio vapauttaa kehollisesti ja mahdollistaa uusia tapoja itseilmaisuun. Kokemuksellinen liikeimprovisaatio avaa onnistuessaan monia mahdollisuuksia. Opinnäytetyö osoitti sen, että taiteidenvälinen työskentely innovoi, luo uusia työtapoja, tukee yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa monitaiteelliseen ilmaisuun heittäytymistä.
Paukamainen, Iida: Kuvataide osana liikeimprovisaatiotyöskentelyä tanssin harrastekentällä (2025)
Lähteet
Karhu, M. 2013. Taide sosiaalisen kokemuksen ilmaisuna: Taiteellisteoreettinen tutkielma taiteen tekemisen lähtökohtiin. Unigrafia.
Laroche, J. 2024. Exploring togetherness and the interplay of subjective and objective states in collective action. Teoksessa L. Nelson, J. Laroche, N. Figueiredo, J. Fiadeiro, J. Dumit & A. Bachrach (toim.), Making sense together: dance improvisation as a framework for a collaborative interdisciplinary learning processes (s. 8). BMC Neuroscience. Viitattu 1.12.2025. https://bmcneurosci.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12868-024-00907-7
Suomen YK-liitto. 2025. Turvallinen tila. Viitattu 1.12.2025. https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila