Maskotti näyttelyviestinnän elementtinä
Espoon Tapiolassa toimiva leikkiin, leluihin ja lapsuuteen erikoistunut Museo Leikki lisäsi Tokiosta Tapiolaan -erikoisnäyttelynsä visuaaliseen ilmeeseen maskotin toiveenaan edistää näyttelyviestintää. Kuinka japanilaista kawaii-estetiikkaa juhlistava, kolmihäntäinen taikaketun poikanen Kiko onnistui tehtävässään?
Museot ovat multimedioita: kuvista, tekstistä ja äänestä koostuvia vuorovaikutteisia kokonaisuuksia, jotka välittävät sanomia näyttelyidensä avulla (Hällström 2011, 8, 9). Huhtikuussa 2024 avautuneella, japanilaisen populaarikulttuurin harrastamista Suomessa käsittelevällä Tokiosta Tapiolaan -erikoisnäyttelyllä Museo Leikki haluaa edistää tiedon saavutettavuutta, tukea lasten ja nuorten kulttuurista osallisuutta ja hyvinvointia sekä poistaa harrastamiseen sisältyviä ennakkoluuloja ja opastaa uusia jäseniä harrastuksen pariin. Museo Leikki lisäsi erikoisnäyttelynsä näyttelysuunnitteluun ja visuaaliseen ilmeeseen maskotin, mikä ei ole tyypillistä Suomen museoalalla. Puoli vuotta näyttelyn avautumisen jälkeen maskotti tunnistettiin vahvaksi ja monipuoliseksi resurssiksi, jonka tarkoituksenmukaisella käytöllä voitiin merkittävästi edistää näyttelyviestintää. (Rassi ym. Palaveri 30.11.2023.)
Maskotti viestinnässä ja markkinoinnissa
Taiteilijan kynästä syntynyt maskotti Kiko, kolmihäntäinen taikaketun poikanen, valjastettiin näyttelyviestintään heti näyttelyn lanseerausvaiheessa. Näyttelyn markkinointi pystyttiin käynnistämään kaksiulotteisen maskotin avulla hyvin aikaisessa vaiheessa huolimatta siitä, että itse näyttelystä ei ollut kuvia vielä saatavilla. Maskotin nimikilpailun avulla luotiin somessa näyttelyn ympärille positiivista näkyvyyttä sekä houkuteltiin ja sitoutettiin tulevia näyttelyvieraita.
Maskotin hurmaavan, kawaii-estetiikkaan nojaavan visuaalisen ilmeen koetaan toimivan sisäänheittäjän tavoin. Vaikka näyttelyn aihe ei olisikaan tuttu, maskotin avulla aiheesta saadaan lähestyttävä ja useita ikäryhmiä kutsuva. Maskotti tuo viestintään myös vaihtelevuutta: maskotin persoonallisella suulla puhuttaessa voidaan lähestyä tiettyjä kohderyhmiä luontevammin kuin esimerkiksi museon omalla äänellä puhuttaessa. Viestinnässä ja markkinoinnissa maskotti esiintyy kaksiulotteisena staattisena tai animoituna hahmona. (Jussila, H., haastattelu 30.9.2024.)
Maskotti näyttelyssä
Itse näyttelyssä maskotti esiintyy fyysisenä veistoksena sekä kaksiulotteisena hahmona. Maskotti koristaa fasadilla suuren mangapokkarin kansia, joista pääsee sukeltamaan sisälle näyttelyyn. Fasadilla vierasta tervehtii myös suurikokoinen ja visuaalisesti näyttävä Kiko-veistos, joka kutsuu vuorovaikutukseen. Toiminnallisissa ja leikkiin kutsuvissa pisteissä maskotti esiintyy niin kaksiulotteisena hahmona kuin kolmiulotteisina leluina. Ruokintaleikissä maskotille pääsee syöttämään japanilaisia herkkuja, kun taas rakenteluleikissä maskotin ja tämän ystävien kanssa voi seikkailla Tokion keskustassa tai Japanin kauniilla maaseudulla. Maskotti seikkailee myös valopöydän pinnalla, jossa vieraat pääset kokeilemaan mangan piirtämistä.
Fyysiset ilmentymät tuovat näyttelyyn kaivattua toiminnallisuutta, vuorovaikutusta museovieraiden välille ja kiteyttävät japanilaiselle populaarikulttuurille tyypillisiä piirteitä ja tyylejä. Maskotin avulla pystyttiin myös integroimaan kaupalliset yhteistyöt luontevasti näyttelyn sisältöihin ja luomaan uusia tulovirtoja maskotti aiheisten museokauppatuotteiden avulla. (Rassi, J., haastattelu 30.9.2024.)
Maskotti museopedagogiikassa
Museopedagogiikassa maskottia hyödynnetään erityisesti näköisen käsinuken muodossa. Käsinukke toimii opastusten punaisena lankana ja mahdollistaa rikkaan vuorovaikutuksen oppaan ja ryhmän välille. Käsinukke auttaa erityisesti pienempiä lapsia sitoutumaan näyttelyn sisältöihin ja tekemään niistä helpommin lähestyttäviä. (Uusikukka, T., haastattelu 30.9.2024.)
Maskotin tulevaisuus
Tokiosta Tapiolaan -erikoisnäyttely on esillä maaliskuun loppuun 2026, joten maskotilla riittää vielä toimintakenttää. Koetaan, että maskotin rooli näyttelyviestinnän edistäjänä tulee olemaan merkittävä myös tulevaisuudessa.
Maskottia voidaan käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi keulahahmona tapahtumatuotannossa ja uusissa museokauppatuotteissa tai vieraita houkuttelevissa kampanjoissa. On erittäin todennäköistä, että näyttelyn loputtua maskotti Kiko jää elämään Museo Leikin näyttelyviestintään. Kiko omaa kuitenkin taikavoimia, joten seikkailut erilaisten sisältöjen ja jopa näyttelyiden välillä koetaan erittäin mahdollisena.
Kasurinen, Mari 2024. Maskotin rooli erikoisnäyttelyssä. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.
Kuvat: © Mari Kasurinen
Lähteet
Hällström, J. a. & Af Hällström, J. 2011. Näyttelyviestintä. Helsinki: Suomen museoliitto, Vammalan kirjapaino.
Jussila, H. 2024. Haastattelu. Museo Leikin amanuenssia Hanna Jussilaa haastatteli 30.9.2024 Mari Kasurinen.
Rassi, J. ym. 2023. Palaveri. Museo Leikin henkilökunnan kanssa palaveerasi 30.11.2023 Mari Kasurinen.
Rassi, J. 2024. Haastattelu. Museo Leikin museonjohtajaa Johanna Rassia haastatteli 30.9.2024 Mari Kasurinen.
Uusikukka, T. 2024. Haastattelu. Museo Leikin yleisötyön intendentti Tuuli Uusikukkaa haastatteli 30.9.2024 Mari Kasurinen.