Näyttelyt oppimisympäristönä – Taide kampuksella luo näkyvyyttä, merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Kun opiskelijat saavat mahdollisuuden esitellä töitään näyttelyissä osana oppimista, syntyy enemmän kuin pelkkä teos, syntyy merkityksellinen kokemus. Kulttuurialan opiskelijoiden mukaan ainakin Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurikampuksen tiloissa toteutetut näyttelyt lisäävät motivaatiota omaa alaa kohtaan, muovaavat ammatti-identiteettiä ja tuovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samalla ne voivat muuttaa koko korkeakoulun ilmapiiriä.
Taide- ja kulttuurialoilla opiskelijat tuottavat opintojensa aikana valtavan määrän esimerkiksi visuaalista, äänellistä tai tilallista materiaalia, projekteja, joita harva kuitenkaan pääsee koskaan näkemään. Näyttelytoiminta kampusympäristöissä tarjoaa keinon nostaa esiin tätä osaamista ja tekee oppimisesta näkyvää niin kampusyhteisölle kuin vierailijoillekin. Näyttelytoiminta voi olla esimerkiksi taidenäyttely, oman työn esittely, installaatio tai muu visuaalinen ja vuorovaikutteinen esitysmuoto, jonka tavoitteena on tiedon jakaminen, koulutyön esille tuominen, yhteisöön vaikuttaminen tai elämyksien tuottaminen.
Toteutin YAMK-opinnäytetyön, jossa tarkastelin näyttelytoimintaa osana korkeakouluopetusta Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurikampuksella Helsingin Arabianrannassa. Lisäksi selvitin kulttuurikorkeakoulujen näyttelytoiminnan yleiskäytänteitä asiantuntijahaastatteluiden keinoin Taideyliopistolta ja Turku AMK:n Taideakatemialta. Tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat ja näyttelyiden parissa työskentelevä henkilökunta kokevat näyttelytoiminnan merkityksen suhteessa opiskelijoiden ammatilliseen kehittymiseen ja olemassa olevaan oppimisympäristöön, ja millä tavoin toimintaa voisi kehittää eteenpäin.
Näkyväksi tuleminen lisää motivaatiota omaa alaa kohtaan
Opiskelijat kokivat näyttelytyöskentelyn konkreettisena, vuorovaikutteisena ja omaa osaamista näkyväksi tekevänä oppimismuotona. Erityisesti nousi esiin kokemus siitä, että oma työ tulee nähdyksi ja arvostetuksi. Opinnäytetyöni keskeiset tulokset osoittavat, että näyttelytoiminnalla on positiivinen vaikutus opiskelijoiden oppimiseen, osallisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen. Näyttelytilanteet vahvistivat opiskelijan itsevarmuutta ja tarjosivat mahdollisuuden harjoitella näyttelyiden kuratointia, oman työn hinnoittelu- ja myyntitaitoja, sekä monia muita taitoja suhteessa ammatilliseen kehittymiseen.
Metropolia Ammattikorkeakoulun, Taideyliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian asiantuntijat nostivat esille näyttelytoiminnan pedagogisen ja ammatillisen arvon. Näyttelytoiminnan kautta opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät voivat tuoda esiin osaamistaan, kokemuksiaan ja näkökulmiaan edistäen samalla yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentumista kampusyhteisössä. Taideperustaiset oppimisympäristöt tukevat opiskelijoiden akateemisen kehityksen lisäksi myös yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen vahvistumista (Scripp & Paradis 2014). Korkeakoulukontekstissa näyttelytoiminta voi toimia pedagogisena menetelmänä, jossa opiskelijat saavat mahdollisuuden oppia yhdessä, ilmaista itseään ja osallistua merkitykselliseen, vuorovaikutteiseen prosessiin. Näyttelyprosessi voi näin ollen tukea sekä yksilöllistä kasvua että yhteisön rakentumista.
Näyttelytoiminta korkeakoulussa on oman työnsä altistamista ja avaamista julkiselle tarkastelulle. Työvälineet ja keinot oman työn rakentumiseen ovat luovilla aloilla moninaisia. John Dewey (2010, 243 – 244) avaa taidetta kokemuksena taiteilijan näkökulmasta niin, että lopulta välineellä ei ole taiteilijalle väliä, sillä hän tuntee tekemänsä teoksen niin hyvin. Näyttelyprosessi voi tällöin toimia osana oppimisympäristöä, jossa opiskelija ei pelkästään tuota lopputulosta vaan myös reflektoi omaa ajatteluaan, prosessiaan ja osaamistaan. Tällainen luova oppimisympäristö tukee opiskelijan ammatillisen identiteetin rakentumista sekä rohkaisee avoimuuteen ja henkilökohtaisen työskentelytavan tunnistamiseen.
Näyttelytoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä
Näyttelyillä on myös sosiaalinen ulottuvuus. Yleisesti eri kulttuurikorkeakouluissa koettiin, että yhteiset näyttelyt lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistavat eri alojen kohtaamisia. Näyttelyiden kautta syntyy verkostoitumista, oivalluksia ja ylpeyttä oman alan osaamisesta. Yksi opinnäytetyön keskeinen havainto oli, että näyttelytoiminta voi toimia sillanrakentajana myös opettajien, opiskelijoiden ja muun kampusyhteisön välillä. Kun teoksia tuodaan näkyvästi esiin kampustiloissa, ne herättävät vuorovaikutusta, ajatuksia ja tunteita.
Kampus näyttelytilana vaatii yhteisiä pelisääntöjä
Vaikka näyttelytoiminnan hyödyt ovat selkeät, toimintaan liittyy myös haasteita. Metropolian kulttuurikampuksen näyttelytoiminnan haasteena olivat muun muassa näyttelyiden huonosti toimiva vuosikello. Näyttelyiden suunnittelun ja toteutuksen vastuut olivat epäselviä useissa tapauksissa, näyttelytilojen tekninen kalustus ei vastaa tätä päivää ja tarvitsee päivittämistä, sekä näyttelyiden yleinen organisointi vaatii aikaa ja ohjausta. Erityisesti tarve koordinoidulle ja jatkuvalle näyttelytoiminnalle nousi vahvasti esiin. Satunnaiset yksittäiset näyttelyt eivät tuota samoja vaikutuksia kuin systemaattinen, osaksi oppimisympäristöä integroitu oikea ympärivuotinen näyttelytoiminta.
Opinnäytetyön pohjalta muotoilin kehitysehdotuksia, joiden avulla näyttelytoimintaa voitaisiin vakiinnuttaa osaksi Metropolian korkeakouluarkea. Tässä tiivistetysti keskeiset suositukset:
- Avataan kaikille avoin näyttelytoiminnan perusteet kurssi, kurssi madaltaa kynnystä tulla mukaan näyttelytoimintaan korkeakoulussa ja opastaa näyttelyiden tekemisen pariin.
- Luodaan toimiva vuosikello ja näyttelykalenteri, johon aikataulut ja vastuut kirjataan selkeästi.
- Integroidaan näyttelytoiminta opintoihin, esimerkiksi osana oppimistehtäviä tai projektikursseja.
- Viestitään näyttelyistä aktiivisesti sekä sisäisesti että ulkoisesti (sosiaalinen media, uutiskirjeet, tapahtumat).
- Näyttelytoiminnan itseohjautuvuus kuntoon, hyvät käytännönläheiset ohjeet kaikkien kampuslaisten saataville.
Kohti osallistavaa ja elämyksellistä oppimisympäristöä
Niin taide- ja kulttuurialan koulutuksissa kuin muissakin koulutuksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa luovia oppimisympäristöjä, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua. Luovat oppimisympäristöt rakentuvat fyysisistä, sosiaalisista ja teknologisista elementeistä, jotka yhdessä tukevat oppimista monipuolisesti. Nykyisin oppimisympäristöissä painottuvat opiskelijan aktiivinen rooli, ongelmalähtöisyys, vuorovaikutteisuus ja projektimainen työskentely. Oppimista tukevia ympäristöjä ovat fyysiset tilat, mutta ne voivat laajentua myös teknologian ja internetin mahdollistamiin tiloihin. Tällaiset ympäristöt korostavat yhteisöllisyyttä, vuorovaikutusta ja sallivaa ilmapiiriä, jossa virheet nähdään osana oppimista. (Tieteen termipankki, 2025.)
Näyttelytoiminta on myös pedagoginen mahdollisuus tehdä opiskelusta näkyvää, vuorovaikutteista ja osallistavaa. Opiskelijoiden kokemusten perusteella näyttelyihin panostaminen kannattaa, ei ainoastaan taidealoilla, vaan missä tahansa, missä oppiminen on luovaa, projektiluonteista ja visuaalisesti esitettävissä. Korkeakoulun seinät eivät ole vain suojia vaan myös pintoja, joihin voi heijastua opiskelijan oma ääni.
Lähteet
Dewey, J. 2010. Taiteiden yhteinen substanssi. Teoksessa, Dewey, J.; Immonen, A. & Tuusvuori, J. S. (suom.) Taide kokemuksena. 243-244. Tampere: Niin & näin.
Scripp, L. & Paradis, L. 2014. Embracing the Burden of Proof: New Strategies for Determining Predictive Links Between Arts Integration Teacher Professional Development, Student Arts Learning, and Student Academic Achievement Outcomes. Journal for learning through the arts, 10(1). Viitattu 1.5.2025. doi:10.21977/D910119293.
Tieteen termipankki, 2025. Kasvatustieteet: oppimisympäristö. Verkkojulkaisu. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 1.5.2025. Saatavilla: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:oppimisympäristö
Kirjoittaja:
Mira Soldan 2025. Kehittämiskohteena näyttelytoiminta Metropolian kulttuurikampuksella. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia.