• kasvitaide
• kuvataide
• sammal
• toimijuus

Sammal on mielenkiintoinen ja omanlainen kasvi, joka ilmaantuu moniin paikkoihin hiljalleen ja silti yllättäen. Usein sammal mielletään harmilliseksi kasviksi, josta tulee hankkiutua eroon. Mutta voisiko sammaleen kanssa toimia toisin, tehdä yhteistyötä ja jopa taidetta?

YAMK-opinnäytetyössä Sammal taideprojektien keskiössä : materiaalin vaikutus taiteelliseen praktiikkaan ollaan viehättyneitä sammalista. Niiden perässä ajaudutaan erilaisiin ympäristöihin, sillä sammalta kasvaa kaikkialla, ei vain metsässä.  Opinnäytetyön tekijä on kuvataiteilija, joka syventää sammalsuhdettaan moninaisin keinoin: tunnustellen ja valokuvaten sammalesiintymiä sekä syventyen kasvin olemukseen. Opinnäytetyön projekteissa kasvatettiin sammalta ja tehtiin havaintoja kasvatusprosesseista. Miten sammaleen kasvattaminen liittyy taiteeseen, sillä työn tavoite oli myös selvittää taiteellista identiteettiä ja toteuttaa materiaalin tutkimiseen perustuvia taideteoksia. Onko kasvin kasvatus ja sen kanssa työskentely taidetta?

Taidetta kasvien kanssa

Kuvataiteen kontekstissa kasveja on kuvattu tai niiden kautta on käsitelty ihmisen luontosuhdetta kautta historian. Ilmastoahdistus, huoli luontokadosta tai muut ympäristöä käsittelevät teemat ovat nykytaiteen keskiössä. Tämä on vaikuttanut siihen, että tässä ajassa on tarve pohtia uusia lähestymistapoja ihmisen suhteeseen ympäristöönsä. Maailman tulisikin nähdä koostuvan olennoista, elämänmuodoista ja materiaalisista ilmiöistä, joilla on vaihtelevassa määrin tahtoa, tarpeita ja toimijuutta. (Arlander 2023.)

Voimistunut kiinnostus kasveja kohtaan on synnyttänyt eräänlaisen kasvikäänteen. Puhutaan taiteen paluusta kasvillisuuden pariin. (Arlander 2023.) Uudeksi työskentelytavaksi on muotoutunut työskentely kasvien kanssa. Tässä työskentelytavassa kasvit eivät ole vain taiteen kohteina, kuten kuvataiteen historiassa ovat pääasiassa olleet, vaan kasvilla on aktiivinen rooli. (Vauhkonen 2020, 5.)

Vauhkonen (2020, 6) määrittää kasvitaiteeksi taiteen, jossa kasvilla on merkittävä rooli. Mutta eri taiteen alojen määrittely ei ole useinkaan yksiselitteistä. Kasvitaiteen lisäksi on muitakin kasveja hyödyntävää taidetta, joita Vauhkosen (2020, 6) mukaan ovat:

• Biotaide, jossa kasvien lisäksi keskitytään bakteerimaailmaan.
• Maataide, jossa teos voi koostua myös kasvittomista maa-aineksista.
• Vihertaide voi liittyä puutarhanhoitoon.

Moninaisia materiaaleja ja työmenetelmiä

Nykytaiteeseen liittyy eri taiteenlajien yhdistämistä ja monenlaisten materiaalien, työmenetelmien sekä teosten olo- ja esitysmuotojen hyödyntämistä. Nykytaiteen teoksissa käytetään luonnonmateriaaleja, mutta ne voivat olla myös toisenlaisissa rooleissa, kuten toimijoina teoksissa tai teosten tekijöinä. Taiteilijan ja teosten erilaisten materiaalien välinen yhteistyö liittyy uusmaterialistiseen käsitteekseen.

Teoksessa Luonnonrikkaus on kuvattu sammalta moninaisilla materiaaleilla, joista yksi on sammal. Sammal on ollut teoksen innoittaja, kasvi, jota kuvata. Se on ollut myös maalausväline, jolla on maalattu tai painettu kuvioita. Kuivunutta sammalta on kiinnitetty liimaamalla ja ompelemalla. Teosta on työstetty myös muilla työmenetelmillä, kuten maalaamalla ja kirjomalla.

Gaudén (2020, 20) mukaan kirjonta tarjoaa tarvittavan huolenpidon, tekstuurien samankaltaisuuden ja harkitun tahdin tutustua sammalten maailmaan ja ajallisuuteen. Kirjontalanka materiaalina tuo fyysisen aistittavuuden, tuntuu kuin koskettasi vaikka niittylieko-, palmu- tai sulkasammalta.

Hidas muutos

Sammaleen kasvattaminen, siitä huolehtiminen ja sen tarkkaileminen voivat syventää luontosuhdetta sekä ymmärrystä materiaalin merkityksistä. Jos aikaisemmin ympäristön tai yksittäisten kasvien tarkastelu oli toteutunut maalaamisen kautta, nyt huomio siirtyi kohti materiaalin tuntua ja sen herättämiä havaintoja.

Kokemukset ja havainnot kasvitaiteellisista projekteista rohkaisevat tekijää seuraaviin taiteellisiin ulostuloihin ja hiljalleen kurottelemaan maalaustaiteen tavanomaisten rajojen ulkopuolelle.

Vasara, Heidi (2025), Sammal taideprojektien keskiössä – materiaalin vaikutus taiteelliseen praktiikkaan

Kuvat: Heidi Vasara

Lähteet

Arlander, A. 2023. Taiteellinen tutkimus tohtoriopintojen tuolla puolen kasveista, puista ja prosessin tallentamisesta. Helsinki: Taideyliopiston teatterikorkeakoulu. Viitattu 27.10.2025. https://disco.teak.fi/taiteellinen-tutkimus/taiteellinen-tutkimus-tohtoriopintojen-tuolla-puolen/

Gaudé, E. 2022. Yearning for Kinship: An Artistic Exploration of Moss and Embroidery. Research in Arts and Education, 2022(1), pp. 13–22. Viitattu 2.10.2025. https://doi.org/10.54916/rae.116992

Vauhkonen, J. 2020. Eloisaa kasvitaidetta: Kasvit toimijoina 2010-luvun suomalaisessa taiteessa. Pro gradu -tutkielma. Taidehistoria. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Humanistinen tiedekunta. Turku: Turun yliopisto. Viitattu 23.10.2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020070146599