• erityistaide
• taiteilijuus

Tukea tarvitsevan ihmisen taiteilijuuden toteutuminen on useiden asioiden onnistumisten summa. Jotta taiteilijana pystyy toimimaan, on kohdalle osuttava mm. tukea tarjoava taideohjaaja, esteetön työtila sekä positiivinen asenne taidetta kohtaan kyseisen taiteilijan asioita hoitavilta tahoilta. ”Suomessa tukea tarvitsevan ihmisen perusoikeus osallisuuteen, taiteeseen ja kulttuuriin ei toteudu. Tilanne on vuosien varrella parantunut, mutta tavoitetta ei ole vielä läheskään saavutettu, edelleenkin on puutteita tarvittavista tukitoimista ja koulutusmahdollisuuksista”, kirjoitti Minna Haveri vuonna 2016, ja tilannetta voisi kuvailla nyt, vuonna 2024 samoilla sanoilla.

Opinnäytetyö (YAMK) Taiteilijapolku-malli – työkalu taiteilijuuden tukemiseen pohtii tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteilijuuden mahdollistamista porvoolaisessa tuettua taidetoimintaa järjestävässä Ateljee Eivorissa. Toiminta aloitettiin vuonna 2018, ja nyt kuusi vuotta myöhemmin, ollaan tilanteessa, jossa usea taiteentekijä kokee harrastamisen muuttuneen taiteilijuudeksi. Monille ateljeessa työskenteleville ei riitä, että toimitaan pelkästään ateljeessa, vaan halutaan osallistua yhteisiin hankkeisiin ja projekteihin sekä päästä näyttämään osaamista ja omia teoksia myös Ateljee Eivorin ulkopuolella. Näyttelytoiminnan myötä tekijöille on mahdollistunut lisäksi taiteen myynti ja tilaustyöt. Näyttelyistä tehdyt lehtijutut paikallislehdissä ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa ovat olleet tärkeitä tekijöitä matkalla osaksi taiteentekijöiden kenttää ja paikallista kulttuurielämää.

Tukea tarvitseva taiteilija
Milloin harrastajasta tulee taiteilija? Miten tämän hetken tunnistaa ja mitä sen jälkeen pitäisi tapahtua? Taiteilijuus on persoonakohtaisista. Toisen ihmisen taiteilijuus näkyy ja kuuluu selvästi ulospäin, kun taas toisella tunne taiteilijuudesta voi olla hyvinkin vahva, vaikka hän ei sitä selvästi toisi esille.

Ateljee Eivorin taiteentekijöiden kohdalla nämä kysymykset ovat ajankohtaisia. Opinnäytetyönä toteutettu kehittämishanke toi esiin tekijöiden erilaisuuden haasteet. Tarvittava tuki on jokaisella tekijällä omanlaisensa.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet taiteilijuuteen
Opinnäytetyö tehtiin toimintatutkimuksena, jonka keskiössä olivat Taiteilijapolku-mallin pilotointi, alan kirjallisuus ja tutkimukset sekä teemahaastattelut pilottitaiteilijoille, heidän perheenjäsenilleen/edunvalvojilleen ja alan asiantuntijoille. Taiteilijapolku-mallin pilotointi kesti vuoden. Tänä aikana kaksi taiteilijaa teki itselleen Taiteilijapolku-suunnitelmat, joissa he voivat esiin toiveitaan ja unelmiaan taidetyöskentelystä ja taiteilijuudestaan.

Vuoden mittaisen työskentelykauden jälkeen pysähdyttiin tarkastelemaan työn tuloksia. Moni suunniteltu asia oli toteutunut, ja kummankin pilottitaiteilijan taiteilijuus oli vahvistunut. Taiteen tekemisen tärkeys näkyi molemmissa taiteilijoissa, ja siihen oltiin valmiita panostamaan aikaa ja vaivaa. Työskentely oli muuttunut pitkäjänteisemmäksi. Suunnitelmaan kirjattuja unelmia oli myös tullut toteen. Oma sarjakuvakirja oli julkaistu, yksityisnäyttely pidetty Helsingissä, ja vieläpä lehtijuttu taiteilijasta ehti ilmestyä kevään Apu-lehdessä.

Taiteilijuuden pilotointihankeen myötä myös Ateljee Eivorissa havaittiin positiivisia muutoksia. Taiteilijuuteen liittyvistä asioista keskusteltiin yleisesti enemmän, ja taiteilijuuteen ja taiteeseen liittyvien ilmaisujen käyttö oli lisääntynyt taiteilijoiden puheessa.

Kuinka arvioida taidetoimintaa
Kulttuuriavustuksilla toimivan ateljeen toimintaa oli aiemmin suunniteltu vuoden mittaisten apurahajaksojen mukaan. Kehittämishanke toi ateljeen arkeen kykyä hahmottaa isompia kokonaisuuksia ja verkostoitua laajemmin. Taiteilijapolku-mallin ohella koko Ateljee Eivorin toiminta tuli tarkastelun kohteeksi. Toiminnasta kerättiin toteutuneita lukuja viimeisten kuluneiden kolmen vuoden ajalta. Toiminnan tavoittavuudesta ja onnistumisesta kertovat tilastot kävijämääristä, järjestetyistä näyttelyistä ja taideretkistä.

Seitsemän vaiheen Taiteilijapolku-malli
Taiteilijapolku-mallia tulee pohtia jokaisen taiteilijan kohdalla erikseen. Taiteilijapolulle voidaan lähteä, mikäli tekijällä itsellään on halu taiteilijuuteen. Mallia ei tule lähteä toteuttamaan, ellei tekijä itse ilmaise omaa motivaatiotaan taiteelliseen työhön. Tekijän on ymmärrettävä taiteen harrastamisen ja taiteellisen työn ero ja mitä taiteilijan työhön sitoutuminen tarkoittaa.

Taiteilijapolku-malli muovautui vuoden kestäneen kehittämishankkeen jälkeen seitsemänvaiheiseksi. Vaiheet ovat:

1. aloituskeskustelu (mukana taiteilija, hänen perheenjäsenensä/edunvalvojansa ja taideohjaaja).
2. tiedon lisääminen (tietoa taiteilijuudesta ja mitä sen mahdollistaminen tarkoittaa Ateljee Eivorissa).
3. Taiteilijapolku-suunnitelman tekeminen (visuaalisen kartan/suunnitelman tekeminen).
4. resurssien ja aikataulun suunnittelu (kaikki suunnitelmat käydään läpi Ateljee Eivor ry:n hallituksen jäsenten kanssa, ja mietitään, miten resurssit jaetaan taiteilijoiden tekemien suunnitelmien kesken ja millaisella aikataululla suunnitelmat voidaan mahdollisesti toteuttaa).
5. taiteellinen työskentely suunnitelman mukaisesti.
6. työn hedelmät: näyttelyt ja taideprojektit
7. vuosikatsaus ja päivitys suunnitelmaan.

Uusi työkalu mahdollistaa taiteilijuuden
Uusi Taiteilijapolku-malli tulee muuttamaan Ateljee Eivorin taiteilijoiden tulevaisuuden suunnittelua sekä taidetyöskentelyä. Kunkin taiteilijan kohdalla pohdinta siitä, mitä he haluavat tehdä tänä vuonna, ensi vuonna tai viiden vuoden päästä, on toiminnassa uutta. Tämä saattaa olla monelle taiteilijalle täysin uudenlainen ajattelutapa. Yhteinen unelmointi tuo myös vastuuta. Ateljee Eivorissa toivotaan, että tulevaisuuden rahoitukset mahdollistavat vierailevien taiteilijoiden työpajoja sekä uudenlaisia taidehankkeita, joiden avulla pääsemme laajentamaan kokemuksia ja näkemyksiä taiteilijuudesta ja taiteen tekemisestä. Taiteilijuuden kautta ateljeen taiteilijat astuvat ulos osaksi yhdenvertaista taidemaailmaa.

Nelli Nio 2024. Taitelijapolku-malli – työkalu taiteilijuuden tukemiseen. Opinnäytetyö (YAMK).

Lähteet

Haveri, Minna 2016. Hyviä kysymyksiä – eettinen erityistaidetoiminta. Hämeenlinna: Kettuki ry.

Piirros: Anna-Stina Helander.