• palvelumuotoilu
• positiivinen mielenterveys
• yhteiskehittäminen

Lasten ja nuorten mielenterveystilastot ovat surkeaa luettavaa ja moni seikka nyky-yhteiskunnassa tukee lasten ja nuorten positiivisen mielenterveyden laskua. Tähän on tultava muutos. Palvelumuotoilu antaa käyttäjälleen mahdollisuuden asettaa tutkittava kohde tutkimuksen keskiöön ja näin ollen tutkimus pystytään toteuttamaan alusta loppuun kuunnellen tutkittavaa tahoa. Tämän takia palvelumuotoilu luo ainutkertaiset puitteet työn lopputuloksen onnistumiselle.

Lasten ja nuorten positiivinen mielenterveys on ollut laskussa jo joitain vuosia, erityisen merkittävän sysäyksen laskulle tuotti Korona ja Venäjän hyökkäyssota sekä siitä seuranneet lieveilmiöt. Oman lisänsä soppaan on tuonut sosiaalinen media luomalla uudenlaisia paineita ja haittavaikutuksia nuorille. Saman aikaisesti nuorilla on kaikki mahdollisuudet nähdä ja kokea negatiiviset uutiset lähellä ja kaukaa, oman älylaitteen avulla. On vaikeaa kuvitella, miten haastavaa nuorelle on käsitellä informaatiota ilmaston lämpenemisestä, maapallon saastumisesta sekä erilaisista kriiseistä ympäri maailman, kun ne ovat vaikeita myös meille aikuisille.

Positiivinen mielenterveys

Positiivinen mielenterveys voidaan määritellä synonyymiksi mielenterveydelle. Positiivista mielenterveyttä omaava henkilö kokee pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa, näkee tulevaisuuden positiivisena ja toiveikkaana. Lisäksi hän kykenee luomaan mielihyvää tuottavia sosiaalisia suhteita ja pystyy näkemään itsensä positiivisessa valossa. Näiden seikkojen valossa positiivinen mielenterveys luo lapsille ja nuorille toiveikkaan pohjan tulevaisuudelle, kyvyn haaveilla ja suunnitella edessä siintävää tulevaisuutta.

Muutaman vuoden välein THL toteuttaa kouluterveyskyselyn. Siinä mielenterveyshaasteet ovat selkeästi havaittavissa. Monilla nuorilla on haasteita mielenterveyden kanssa ja trendi on ollut kasvava viime vuosien aikana. Jopa 13 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista sekä 8 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki, etteivät he olleet tärkeä osa kouluyhteisöä. Monet lapset tuntevat olonsa yksinäisiksi tai ystävättömiksi.

Vuoden 2019 jälkeen tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että 22 prosenttia alakoululaisista kärsi mielialaan liittyvistä ongelmista. 8. ja 9. luokan tytöillä osuus kasvaa dramaattisesti 53 prosenttiin, kun taas pojilla osuus pysyy merkittävästi alhaisempana, 17 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan ​​viimeisen vuoden aikana. Sama ryhmä on kokenut kahden viikon aikana kaksinkertaista tai vakavaa ahdistusta, 30 % tytöistä ja 8 % pojista. Jopa 6–8 % nuorista kokee koulukiusaamista. Moni nuori viettää paljon aikaa ruudun takana, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen automaattisesti vähenee tuoden tullessaan haasteita sosiaalisissa tilanteissa.

Mielenterveyshaasteet

Ruudun takana ollessa jää helposti myös perheen keskinäinen kommunikaatio liian vähäiseksi. Kun siihen vielä lisätään harrastusaikataulut ja muu suorittaminen, niin helposti kanssakäyminen lapsen kanssa jää hyvin vähäiseksi.

Työssä lasten ääni pääsi kuuluviin Säätytalolla järjestetyssä työpajassa. Siinä lapsilla ja nuorilla oli mahdollisuus nostaa esiin aiheita jokapäiväisestä arjesta, jotka aiheuttavat heille tällä hetkellä eniten huolta.

Esiin nousseita aiheista moni on tuttu myös aikuisille: kiusaaminen, epätasa-arvoisuus, ruoan hinta, kouluruoka, ympäristöongelmat, koulupaineet.

Ideapankki tutkimuksen lopputuloksena

Ideapankki on ideana hyvin yksinkertainen: tuoda lapset ja vanhemmat yhteen tekemään asioita yhdessä lasten kuin myös muiden yhteisön jäsenien kanssa. Se tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tehdä ja kokea yhdessä lasten kanssa, sekä samalla antaa mahdollisuuden tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin vanhempiin. Menetelmän mukanaan tuomia hyötyjä ovat yhteisöllisyyden lisääntyminen, vertaistuki vanhemmille ja erilaisuuden normalisoiminen, kiusaamisen väheneminen sekä kommunikaation helpottuminen esimerkiksi kodin ja koulun välillä.

Lähde:

Ilola, M. (2025). Finding ways to increase positive mental health among children and young people  -Ideapankki. [Master’s Thesis, Turku University of Applied Sciences].