• henkilöstö
• johtajuus
• johtaminen
• organisaatio
• tuottavuus

Organisaatiot joutuvat ponnistelemaan hyvinvointiin liittyvien asioiden kanssa ja tulokset voivat kuitenkin olla vähäisiä. Tutkimus Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan ja viestinnän palvelualueiden henkilöstölle ja esihenkilöille osoitti, että inhimillinen pääoma jalostuu hyvinvoivassa organisaatiossa. Tällöin ihmiset ovat myös alttiita uuden oppimiselle sekä luovalle toiminnalle.

Hyvä ei kuitenkaan säily itsestään. Jos toisista huolehtiminen, keskinäinen arvostus, luottamus, oikeudenmukainen johtaminen, empatian osoittaminen ja hyvät suhteet kollegoihin kaikkoavat, muuttuu organisaatio nopeasti pelkiksi ontoiksi hallintorakenteiksi, jossa ei venytä eikä tavoitella parasta, eikä myöskään pidemmän päällä saavuteta huipputuloksia. Hyvään tulee sijoittaa aikaa, energiaa ja resursseja.

Luottamus ja ilmapiiri rakennusaineina

Henkilöstötuottavuus on määritelty henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi, joka koostuu työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta ja siihen vaikuttavat organisaatiossa ilmiöt kuten johtajuus, ilmapiiri ja organisaation kulttuuri (Aura ym. 2019, 12). Tutkimus, joka tehtiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa osoitti, että työyhteisön ilmapiiri on keskiössä henkilöstötuottavuuden rakentumisessa, samoin luottamus, jota syntyy tai on syntymättä hyvän vuorovaikutuksen kautta.

Tunnetaitojen ja tunneosaamisen merkitys on myös hyödyllistä tunnistaa. Tunteet ovat läsnä joka hetki tavalla tai toisella. Erilaisista tunteista ja niiden voimasta kannattaa oppia. Nagamura ja Milner (2023, 6) sanovatkin, että johtajien on ymmärrettävä paitsi omia tunteitaan niin tarkkailtava lähestymistapojaan eri tilanteissa ja myös tarkkailtava muiden emotionaalista tilaa ja tunneilmastoa voidakseen rakentaa tehokasta, tuloksellista ja hedelmällistä työkulttuuria.

Johtamisen (management) ja johtajuuden (leadership) vuoropuhelua

Viitala ja Jylhä (2019, 31) toteavat, että perinteisesti johtaminen on jaettu asioiden johtamiseen (management) ja ihmisten johtamiseen (leadership), mutta käytännössä näitä kahta ei kuitenkaan voida erottaa toisistaan. Näiden käsitteiden nähtiin myös Sibelius-Akatemiassa ja oikeastaan koko Taideyliopistossa sekoittuvan toisiinsa. Tulokset kertoivat, että Sibelius-Akatemiassa ilman toisen johtamiskäsitteen läsnäoloa ei toinenkaan voi hyvin.

Henkilöstö odottaa johtamisen vaikuttavan asioihin, kuten prosessien johtamiseen. Pelkkä johtajuus eli leadership ei riitä. Arkipäivä koostuu toiminnasta ja prosessien johtamisesta. Myös johtamisen (management) tulee olla vahvaa. Nimenomaan esihenkilötyön kautta päästään parhaiten vaikuttamaan tuottavuuteen omassa organisaatiossa. Tällöin johtamiselta vaaditaan erityistä pelisilmää ja herkkyyttä.

Osaamispääoman hyödyntämistä

Inhimillinen pääoma tai osaamispääoma on jokaisen organisaation sydän. Osaamispääomaan tehtävällä investoinnilla on vahva yhteys muutokseen ja myös taloudelliseen muutokseen. (Bousinakis & Halkos 2021, 657.) Organisaatiossa itsessään on valtaisa määrä osaamispääomaa sekä syvää asiantuntemusta. Osaamisen kehittäminen voisi näin ollen olla myös ja erityisesti niiden tietojen ja taitojen jakamista joita jo on olemassa organisaation sisällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan Sibelius-Akatemian taiteellisen toiminnan tai viestinnän palvelualueille juuri vertaisoppiminen, työntekijän vaikuttaminen ja oma vastuu sekä jatkuva kouluttaminen saivat vahvaa kannatusta osaamisen kehittämisen tapoina. Ymmärtäessään osaamisen kehittämisen systemaattisen kehittämisen merkityksen, voivat organisaatiot paremmin ymmärtää eri työroolien vaatimuksia sekä kehittää kriittistä ajattelua organisaatiossa. Tämä lähestymistapa edistää jatkuvan oppimisen ja innovoinnin kulttuuria. (Blumberg & Levenson 2025, 91-92.)

Vuorovaikuttaminen muodostaa pohjan myös luovuudelle ja innovoinnille

Vuorovaikutus on haastavaa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tehty tutkimus osoitti, että vuorovaikutus ei aina ole tiimeissä ongelmatonta ja näissä tilanteissa myös johtaminen tulee aina haastetuksi. Dowdeswell ja Hoobler (2023, 255) sanovat, että johtajuuden kehittämisessä tulee aina tunnistaa vuorovaikutustaitojen merkitys. Nykypäivän myrskyisässä johtamisympäristössä empatia ja muut vuorovaikutustaidot ovat välttämätön, jopa ensisijainen osa tehokasta johtajuutta.

Työntekijöiden luovuus on keskeinen tekijä organisaation innovatiivisuudelle. Innovatiivisuuden vahvistamiseksi esihenkilöiden ja johtajien kannattaa kiinnittää huomiota oppimisen edistämiseen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen (Chaubey & Sahoo 2022, 2436). Sibelius-Akatemiassa tehty tutkimus osoitti, että luovaa tekemistä kaivataan, sitä tulee tukea ja edes pieni huokoisuus työtehtävissä on tärkeää säilyttää ja näin tarjota luovuudelle sekä innovoinnille mahdollisuus. Näin tapahtuessa myös henkilöstötuottavuus tulee todennäköisesti olemaan nousevalla käyrällä.

Artikkeli on osa Global Gateway -tutkimusryhmän julkaisuja.

Lähteet

Aura, O, Eskelinen, J, Ahonen, G, Kuosmanen, T. (2019). Johtaminen ja Tuottavuus –
Henkilöstön Johtaminen Menestystekijänä (aaltodoc.aalto.fi). Aalto-yliopiston
julkaisusarja, Crossover 1/2019. Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8368-1

Blumberg, M. & Levenson, A. (2025). Critical edge: Shaping the future of skills
management for organizational success. Strategic HR Review, 24(2), 85-94.
https://doi.org/10.1108/SHR-09-2024-0075

Bousinakis, D., & Halkos, G. (2021). Creativity as the hidden development factor for organizations and employees. Economic Analysis and Policy, 71, 645-659. https://doi.org/10.1016/j.eap.2021.07.003

Chaubey, A. & Sahoo, C. K. (2022). The drivers of employee creativity and
organizational innovation: A dynamic capability view. Benchmarking: An
International Journal, 29(8), 2417-2449. https://doi.org/10.1108/BIJ-06-2021-0316

Hoobler, J. M., & Dowdeswell, K. (2023). The future is relational: Management development for today and tomorrow. The Journal of Management Development, 42(3), 253-274. https://doi.org/10.1108/JMD-11-2022-0265

Nakamura, Y. T. & Milner, J. (2023). Inclusive leadership via empathic communication.
Organizational Dynamics, 52(1), 100957.
https://doi.org/10.1016/j.orgdyn.2023.100957

Viitala, R. & Jylhä, E. (2019). Johtaminen: Keskeiset Käsitteet, Teoriat ja Trendit. Edita.

Kuva: Microsoft Office kuvapankki