Johtamisen rooli räjähdysalttiiden tilojen paloturvallisen toiminnan varmistamisessa
Räjähdysalttiit tilat (ATEX/EX-tilat) ovat teollisuudessa erityisen vaativia ympäristöjä, joissa syttyvät kaasut, höyryt, sumut tai pölyt voivat muodostaa räjähdyskelpoisen ilmaseoksen. Näiden tilojen turvallisuus perustuu sekä teknisiin ratkaisuihin että organisaation johtamiseen. Tämän artikkelin perustana on opinnäytetyö, jonka keskeinen havainto on, että teknisten vaatimusten ja räjähdyssuojausasiakirjan (RSA/EPD) valmistumisen jälkeen turvallisuuden ylläpitäminen riippuu ratkaisevasti johtamisesta.
Tutkimuksen aineistot ja päätulokset
Tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), Lupa- ja valvontaviraston (LVV) sekä Pohjola Vakuutuksen edustajien kanssa, sekä asiakirja-analyysistä, jossa käydään läpi EU-direktiivejä, suomalaista lainsäädäntöä ja standardeja.
Tutkimuksessa kävi ilmi selvä dokumentaatiokuilu: räjähdyssuojausasiakirja laaditaan usein vain viranomaisvaatimuksen täyttämiseksi, eikä sitä useinkaan käytetä todellisena operatiivisena työkaluna varsinkaan pienemmissä yrityksissä. Asiakirjaa päivitetään harvoin, ja käytännön toimenpiteet kuten potentiaalintasaus, laiteluettelot ja vyöhykerajoitusten noudattaminen jäävät puutteellisiksi. Viranomaisten ja vakuutusyhtiön haastatteluissa todettiin toistuvasti, että luokiteltuihin tiloihin tuodaan ei ATEX hyväksyttyjä laitteita, kuten tavallisia porakoneita tai maadoittamattomia maalaustyökaluja.
Nämä opinnäytetyön tulokset osoittavat, että paperilla oleva vaatimustenmukaisuus ei takaa turvallisuutta, jos johtaminen avulla ei pidetä dokumentaatiota ajan tasalla ja valvota sen toteutumista arjessa.
Yrityksen koolla on vaikutusta turvallisuusjohtamisen tasoon
Organisaation koko vaikuttaa merkittävästi johtamisen laatuun. Suurissa yrityksissä ATEX asiat on yleensä delegoitu erikoistuneille asiantuntijoille, ja ylin johto tukee toimintaa riittävillä resursseilla. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vastuu puolestaan usein kasaantuu henkilölle, jolla ei ole riittävän pätevää osaamista. ATEX-tehtävät saatetaan hoitaa sivutoimisesti, mikä johtaa pinnalliseen riskienhallintaan erityisesti tiloissa, joissa vaara ei ole täysin ilmeinen (esimerkiksi puutyöverstaat, maalaamot tai akkujen latauspisteet).
Muutosjohtamisen merkitys turvallisuusjohtamisessa
Muutosten hallinta osoittautui heikoksi kohdaksi. Suuret investoinnit, kuten uudet tuotantolinjat, käynnistävät yleensä riskinarvioinnin, mutta pienet muutokset kuten laitteen vaihto toiseen merkkiin tai akkutyypin vaihtaminen toiseen jäävät usein huomiotta. Muutoksia arvioidaan ensisijaisesti taloudellisesta näkökulmasta, jolloin turvallisuusnäkökulma jää toissijaiseksi. Lisäksi turvallisuusviestintä suuntautuu usein alhaalta ylöspäin: asiantuntijat joutuvat perustelemaan resursseja johdolle sen sijaan, että johto asettaisi selkeät odotukset ylhäältä alaspäin. Ulkopuolisten urakoitsijoiden perehdytys on erityisesti pienissä yrityksissä riittämätöntä.
Johtopäätökset ja ehdotettu ATEX-johtamisen malli
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että räjähdysalttiiden tilojen paloturvallinen toiminta ei ole pelkästään tekninen kysymys. Se edellyttää jatkuvaa ja aktiivista johtamista, jossa vastuu ja osaaminen kohtaavat, dokumentaatio pysyy elävänä ja turvallisuus on integroitu osaksi organisaation päivittäistä toimintaa. Vain tällöin voidaan siirtyä reaktiivisesta vaatimustenmukaisuudesta ennaltaehkäisevään ja systemaattiseen räjähdysturvallisuuden johtamiseen.
Tutkimuksen perusteella ehdotettiin seuraavan kuvion 1 mukaista viisiosaista ATEX-johtamisen viitekehystä:
Kuvio 1. Ehdotettu ATEX-johtamisen viitekehys.
Mallissa on viisi osaa eli vastuut, osaamiset, operatiiviset kontrollit eli valvonta, muutosten johtaminen sekä viestintä ja organisaation oppiminen. Kaikkien näiden elementtien tulee olla kunnossa ja toimia jatkuvana syklinä, jotta paloriskialttiiden tilojen turvallisuusjohtaminen voi toimia kunnolla. Johto määrittelee vastuut ja varmistaa resurssit, osaaminen mahdollistaa turvallisen toiminnan, operatiivinen valvonta pitää tekniset esteet kunnossa, muutosten hallinta suojaa näitä esteitä muutostilanteissa, ja viestintä sekä oppiminen tuottavat palautetta kehittämiseen.
Lähde:
Achek, R. (2026). Leadership and management of explosion protected areas (ATEX), MBA Thesis, Turku University of Applied Sciences, Turku, Finland.