Vaski-kirjastot tavoittavat yli satatuhatta kävijää vuodessa, mutta silti kirjastot jäävät huomiotta useimpien Vaski-alueen kuntien strategioissa. Monissa kuntastrategioissa unohdetaan taide ja kulttuuri, vaikka ne toisivat lisäarvoa kunnalle.

Vaski-yhteistyö tuo kuntien kirjastot ja kirjastonkäyttäjät yhteen

Vaski on vuonna 2008 perustettu, nykyään kahdeksantoista kunnan ja viidenkymmenkolmen toimipisteen kirjastoyhteistyö Varsinais-Suomessa. Vaski-alueen kirjastoihin kuuluvat kirjastot Kaarinassa, Kustavissa, Laitilassa, Liedossa, Naantalissa, Maskussa, Mynämäessä, Nousiaisissa, Ruskolla, Taivassalossa, Paimiossa, Pyhärannassa, Raisiossa, Salossa, Sauvossa, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla. Tämä kuntien välinen kirjastoyhteistyö mahdollistaa, että Vaski-kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti, verkkokirjasto, aineistokokoelma ja aineiston kuljetuspalvelu.  Asukkaita Vaski-alueen kunnissa oli vuonna 2024 melkein puoli miljoonaa.

Kulttuuri näkymättömissä kuntastrategiatasolla

Vaski-kirjastoihin tehtiin vuonna 2024 yli 3,3 miljoonaa fyysistä käyntiä ja Vaskin verkkosivujen palveluita käytettiin 3,7 miljoonaa kertaa. Vaski-kirjastojen kokonaislainaus oli viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa lainaa. Neljänkymmenenkahdeksan fyysisen toimipisteen lisäksi Vaskin alueella liikkuu viisi kirjastoautoa, joiden reitillä on 250 kirjastoautopysäkkiä. Vaski-kirjastoissa järjestettiin vuonna 2024 yhteensä yli 3700 erilaista tapahtumaa, jotka keräsivät yhteensä lähes 107 000 osallistujaa.

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (YAMK) ”Kirjasto, taide ja kulttuuri Vaski-alueen kuntastrategioissa” tutkittiin, miten kirjastot, taide ja kulttuuri näkyvät Vaski-alueen kuntien kuntastrategioissa ja millaisia merkityksiä nämä käsitteet saavat. Opinnäytetyön tulokset kertovat, että huolimatta kirjastojen suosiosta, kirjastot eivät näy Vaski-alueen kuntien kuntastrategioissa. Kirjastot mainitaan vain neljän kunnan kuntastrategiassa. Nämä kunnat ovat Kustavi, Masku, Naantali ja Pyhäranta. Näiden kuntien strategioissa kirjastopalveluihin pyritään panostamaan, koska ne lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, osallistumista ja tyytyväisyyttä.  Kirjastot toimivat yhteisöllisinä ja saavutettavina julkisina tiloina, jotka lisäävät kuntalaisten osallistumista ja tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia.

Kulttuuri mainittiin Vaski-alueen kuntastrategioissa selvästi useammin kuin kirjastot ja taide. Kulttuuri mainittiin puolessa Vaski-alueen kuntien strategioista. Nämä kunnan ovat Kaarina, Kustavi, Masku, Naantali, Paimio, Rusko, Salo, Turku ja Vehmaa. Taide mainitaan kuntastrategioissa kirjastojakin harvemmin. Taide mainitaan kahdeksastatoista kuntastrategiasta vain kahdessa kunnassa, Kustavissa ja Turussa. Kahdeksan Vaski-alueen kunnan kuntastrategiassa ei mainittu kirjastoa, taidetta tai kulttuuria lainkaan.

Kuva. Maininnat kirjastoista, taiteesta ja kulttuurista Vaski-alueen kuntastrategioissa.

Kulttuuri tuo mielekkyyttä vapaa-aikaan ja lisäarvoa kunnalle

Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, kehittämistyö ja suunnittelu johdetaan. Kuntastrategiassa määritellään kunnan suunta, arvot ja tärkeimmät tavoitteet. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että kirjastoille, taiteelle ja kulttuurille on annettu Vaski-alueen kuntastrategioissa erilaisia merkityksiä. Ensinnäkin kulttuurilla voi olla hyvinvointia edistävä merkitys, jolloin kulttuuritoiminta tuli kuntastrategioissa esiin kunnan asukkaiden terveyttä ja henkistä hyvinvointia edistävänä toimintana.

Kuntastrategioissa kulttuuri saatettiin nähdä arvokkaana myös kunnan brändin kannalta. Toimivien ja saavutettavien kulttuuri- ja kirjastopalvelujen nähtiin lisäävän kunnan veto- ja pitovoimaa.  Monipuolinen ja kaikenikäisiä huomioiva kulttuurielämä teki kunnasta houkuttelevan paikkakunnan asumiseen, opiskeluun ja työntekoon. Tunnettujen kulttuuri-instituutioiden ja kulttuuritapahtumien nähtiin edistävän kunnan suosiota matkailukohteena esimerkiksi Turussa. Turun kaupunkistrategissa Historian ja tulevaisuuden museo, Musiikkitalo, Taiteen talo, koko Kulttuuriranta sekä tuleva Elämyskeskus mainitaan kulttuurikohteina, joilla on kansainvälisen tason vetovoimaa. Kuntastrategioissa kulttuuri saattoi olla merkittävä myös kunnan identiteetin rakentajana ja ylläpitäjänä.

Kuntalaisille itselleen kulttuurin koettiin olevan mielekästä vapaa-aikaa. Kulttuuri tarjoaa tällöin harrastusmahdollisuuksia, ajanviettopaikkoja ja tekemistä vapaa-ajalle. Kirjastot tarjosivat tiloja aktiivisen vapaa-ajan viettoon kulttuurin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden keinoin. Kirjaston kaltaiset maksuttomat, yhteisölliset ja turvalliset julkiset oleskelutilat voivat myös ehkäistä syrjäytymistä.

Kulttuurin tulisi näkyä ja kuulua kunnissa, myös strategiatasolla

Kirjastojen, taiteen ja kulttuurin sisällyttäminen kuntastrategiaan olisi tärkeää monesta syystä. Kulttuurilla voi olla kunnalle hyötyä taloudellisista, sosiaalisista, sivistyksellisistä ja hyvinvointiin liittyvistä syistä. Elinvoimainen ja monipuolinen kulttuurielämä tekee kunnasta kiinnostavamman paikan asua ja vierailla. Laadukas kulttuuritarjonta ja toimivat kirjastopalvelut ovat monelle potentiaaliselle muuttajalle varteenotettavia vetovoimatekijöitä asuinpaikkakuntaa valitessa. Taide ja kulttuuri tukevat myös matkailualaa ja luovien alojen työllisyyttä kunnan alueella.

Lähteet:

Kuntalaki 2015/410. Annettu Helsingissä 10.4.2015. Finlex.fi -sivusto. Viitattu 13.4.2025. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410

Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2024. Tilastohaku. Viitattu 20.5.2025. https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=691&years=2024&stats=1%2C100%2C101%2C104%2C107%2C108%2C109%2C110%2C111%2C112%2C115%2C183%2C256%2C272#resultsTurku 2022. Kaupunkistrategia. Viitattu 28.4.2025. https://www.turku.fi/hallinto-ja-paatoksenteko/kaupunkistrategia

Välimäki, A. 2025. Kirjasto, taide ja kulttuuri Vaski-alueen kuntastrategioissa. Opinnäytetyö (YAMK). Taide- ja kulttuurialan johtaminen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Kuvan lähde: Pixabay