• johtaminen
• lääkehoito
• lääkitysturvallisuus

Turvallinen lääkehoito on sosiaali- ja terveydenhuollon monivaiheinen ydinprosessi, joka edellyttää jatkuvaa laadunhallintaa, työkulttuurin kehittämistä, vahvaa ammatillista osaamista ja suunnitelmallista johtamista. Erityisesti asumispalveluiden yksiköissä, joissa lääkehoito on osa moniammatillista arkea ja vuorotyötä, lääkitysturvallisuuden merkitys korostuu.

Turvallinen lääkehoito on yksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon keskeisimmistä prosesseista. Se ei perustu ainoastaan yksittäisen työntekijän toimintaan, vaan rakentuu organisaation toimintakäytännöistä, osaamisesta ja johtamisesta. Erityisesti asumispalveluissa lääkitysturvallisuuden merkitys korostuu, sillä lääkehoitoa toteutetaan osana moniammatillista arkea ja vuorotyötä (Hämeen‑Anttila & Laukkanen, 2021).

Lääkitysturvallisuus tarkoittaa lääkkeiden käyttöön liittyvien prosessien ja toimintatapojen turvallisuutta organisaatiossa. Se eroaa lääketurvallisuudesta, joka kohdistuu yksittäisten lääkevalmisteiden ominaisuuksiin (Welling, 2021; Sosiaali‑ ja terveysministeriö [STM], 2021). Lääkitysturvallisuus voi vaarantua missä tahansa lääkehoitoprosessin vaiheessa, minkä vuoksi sen varmistaminen on keskeinen osa sosiaali‑ ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta (STM, 2021).

Monivaiheinen prosessi altistaa virheille
Lääkehoitoprosessi koostuu useista vaiheista, kuten lääkkeen määräämisestä, jakamisesta ja antamisesta, ja jokainen näistä sisältää riskitekijöitä (World Health Organization [WHO], 2017). Näiden riskien syntymistä kuvataan James Reasonin reikäjuustomallilla, jonka mukaan haittatapahtuma syntyy, kun useat samanaikaiset suojamekanismit pettävät (Reason, 2000).

Tutkimusten mukaan lääkityspoikkeamat ovat yleisiä ja muodostavat yhden merkittävimmistä potilasturvallisuutta uhkaavista tekijöistä sosiaali‑ ja terveydenhuollossa (Härkänen & Vehviläinen‑Julkunen, 2021; Linden‑Lahti ym., 2021). Erityisesti lääkkeen antamiseen ja ajankohtaan liittyvät virheet ovat yleisiä, mutta ne ovat usein ennalta ehkäistävissä, kun kehitetään toimintaprosesseja ja vahvistetaan turvallisuuskulttuuria (Härkänen & Vehviläinen‑Julkunen, 2021).

Asumispalveluissa keskeisiä riskejä ovat muun muassa keskeytykset lääkehoidon aikana, epäselvät vastuut ja tiedonkulun katkokset. Näiden riskien hallinta on osa yksikön lääkehoitosuunnitelmaa, jonka avulla varmistetaan turvallisen lääkehoidon toteutuminen. Organisaatiotasolla lääkehoitosuunnitelma toimii ohjausasiakirjana, joka ohjeistaa yleiset käytännöt ja vastuut. Toimintayksikkökohtaisen lääkehoitosuunnitelman lähtökohtana puolestaan toimii asiakkaiden ja potilaiden tarvitsema lääkehoito sekä sen vaativuuden arviointi. (Laukkanen & Hevosmaa, 2021, s. 1–2; STM, 2021; Lupa- ja valvontavirasto, n.d.).

Lääkevastaava tuo rakennetta arkeen
Lääkevastaavan toimintamalli on käytännönläheinen keino vahvistaa lääkitysturvallisuutta. Selkeä vastuunjako tukee lääkehoitoprosessin hallintaa, vähentää virheriskejä ja lisää työn ennakoitavuutta.
Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen edellyttää, että jokaisessa yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, joka määrittää vastuut, työnjaon ja keskeiset toimintatavat (STM, 2021). Tutkimusten mukaan selkeä työnjako ja vastuiden määrittely ovat keskeisiä lääkitysturvallisuutta edistäviä tekijöitä ja tukevat turvallisuuskulttuurin kehittymistä organisaatiossa (Nurminen, 2023).

Lääkevastaavan rooli konkretisoituu arjessa esimerkiksi lääketarjottimien tarkastamisena, lääkelistojen ajantasaisuuden varmistamisena ja lääkkeiden oikea‑aikaisen annon sekä ottamisen seurannassa. Näin lääkevastaavan rooli toimii yhtenä keskeisenä suojakerroksena lääkehoitoprosessissa.

Osaaminen ei synny pelkästä koulutuksesta
Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen edellyttää systemaattista osaamisen varmistamista. Suomessa LOVe‑koulutus on keskeinen keino varmistaa lääkehoidon teoreettinen osaaminen ja se perustuu kansallisiin suosituksiin (Lääkehoidon osaaminen verkossa, n.d.).

Pelkkä teoriakoulutus ei kuitenkaan riitä. Osaaminen tulee varmistaa myös käytännön näytöillä, perehdytyksellä ja jatkuvalla osaamisen päivittämisellä. Organisaatiolla ja esihenkilöllä on vastuu siitä, että työntekijän osaaminen on riittävää ja että lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat luvat myönnetään asianmukaisesti (STM, 2021).
Tutkimus korostaa, että lääkehoidon osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka edellyttää sekä koulutusta että käytännön harjoittelua (Härkänen & Vehviläinen‑Julkunen, 2021).

Johtamisella ratkaiseva rooli
Lääkitysturvallisuuden toteutuminen on vahvasti sidoksissa johtamiseen. Johtamisen edellytyksenä on tunnistaa lääkehoitoprosessin keskeiset riskikohdat. Lääkehoidon vaaratapahtuma voi syntyä missä tahansa lääkehoitoprosessin vaiheessa. Tyypillisimpiä riskikohtia lääkehoitoprosessissa ovat erityisesti lääkkeen määrääminen ja antaminen sekä lääkehoidon seurannan vaiheiden toteutuminen. Yksikön esihenkilön tehtävänä on ohjata ja valvoa turvallisen lääkehoidon toteutuminen lääkehoitosuunnitelmaan kirjatun mukaisesti. Lääkehoitoa toteuttavat työntekijät ovat itse vastuussa omasta toiminnastaan. (Lindén-Lahti ym., 2021, s. 1-2; STM, 2021).

Keskeisiä kehittämiskohteita asumispalveluissa ovat:
• työrauhan mahdollistaminen lääkehoitotilanteissa
• riittävä ja käytännönläheinen perehdytys
• selkeät työnkuvat ja vastuut
• toimivat viestintäkäytännöt
• kaksoistarkastusten systemaattinen hyödyntäminen

Tutkimusnäytön perusteella suuri osa lääkehoidon vaaratapahtumista on ennalta ehkäistävissä tunnistamalla riskitekijät ja kehittämällä toimivia rakenteita sekä toimintamalleja (Linden‑Lahti ym., 2021).

Turvallisuuskulttuuri syntyy arjen teoista
Lääkitysturvallisuuden kehittäminen ei ole yksittäinen hanke, vaan jatkuva prosessi, joka rakentuu arjen käytännöistä, yhteisistä toimintatavoista ja avoimesta suhtautumisesta virheiden ja riskien käsittelyyn (Hämeen‑Anttila & Laukkanen, 2021). Lääkevastaavamalli tarjoaa konkreettisen ja toimivan keinon vahvistaa turvallisuuskulttuuria. Sen avulla voidaan selkeyttää vastuuta, tukea työntekijöiden toimintaa ja varmistaa, että lääkehoito toteutuu turvallisesti jokaisessa työvuorossa.

Lähteet:

Härkänen, M., & Vehviläinen‑Julkunen, K. (2021). Onko lääkkeiden antaminen potilaille vaarallista? Hoitotiede, 33(4), 197-208.

Hämeen‑Anttila, K., & Laukkanen, E. (2021). Tutkimusta tarvitaan turvallisen lääkehoidon toteutumisen kehittämiseen ja seurantaan. Dosis, 37(1), 5–8.

Lindén-Lahti, C., Holmström, A-R. & Schepel, L. (2021). Miten johtaa lääkitysturvallisuutta?. Sic!, 2021(1). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069500

Linden‑Lahti, C., Takala, A., Holmström, A.-R., & Airaksinen, M. (2021). What severe medication errors reported to health care supervisory authority tell about medication safety? Journal of Patient Safety, 17(8), e1179–e1185.

Laukkanen, E. & Hevosmaa, P. (2021). Turvallinen lääkehoito perustuu yksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan. Sic!, 2021(1). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104069495

Lupa- ja valvontavirasto. (n.d.). Lääkehoidon toteuttaminen. Haettu 17.3.2026.  https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/laakehoidon-toteuttaminen

Lääkehoidon osaaminen verkossa. (n.d.). LOVe – lääkehoidon osaamisen varmistaminen. Haettu 8.6.2026. https://laakeosaaminen.fi

Nurminen, M. (2023). Turvallinen lääkehoito vanhusten asumispalveluyksikössä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313338

Reason J. (2000). Human error: Models and management. British Medical Journal 320.

Sosiaali- ja terveysministeriö [STM]. (2021). Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4

Welling, M. (2021). Lääkehoidon turvallisuus osana potilasturvallisuutta. Duodecim, 137(5), 507–509.

World Health Organisation [WHO]. (2017). Medication without harm: WHO Global Patient Safety Challenge. http:// www.who.int/patientsafety/medication-safety/en/

Kuva: elisariva / Pixabay

Opinnäytetyön tiedot: Saari, Anu & Suojasto, Jenni 2026. Turvallisen lääkehoidon kehittäminen – lääkevastaavan työnkuvan tarkastelu. Turun ammattikorkeakoulu. Tradenomi (YAMK), SOTE-palvelujen ja -liiketoiminnan johtaminen. 

Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-verkkokirjastossa URN:NBN:fi:amk-2026060923837