Miten tekoäly tukee matkailua ja mitä sen ympäristövaikutuksista tulisi tietää?
Chatbotit ovat yleistyneet matkailussa nopeasti, koska ne vastaavat matkailijan tarpeeseen silloin, kun tietoa todella kaivataan eli välittömästi. Tekoäly helpottaa palvelua ja nopeuttaa tiedon saatavuutta, mutta samaan aikaan sen käyttö kuluttaa huomattavan paljon energiaa. Näiden kahden näkökulman yhdistäminen on tulevien vuosien keskeinen osa matkailukohteiden digikehittämistä.
Tekoäly vastaa matkailijan tarpeeseen hetkessä
Matkailijat etsivät tietoa yhä useammin tilanteissa, joissa perinteinen asiakaspalvelu ei ole avoinna. Myöhäisillan aikataulukysymykseen ei useinkaan löydy muuta kanavaa kuin chatbot, joka vastaa saman tien. Tutkimusten mukaan tekoäly voi vähentää asiakaspalvelun kuormitusta hoitamalla rutiinikysymykset nopeasti ja luotettavasti (Buhalis & Cheng 2020, 231–233).
Samalla asiakkaiden odotukset digipalveluihin kasvavat. He haluavat palvelua, joka on selkeää, ystävällistä ja helppoa ymmärtää. Laadukas digitaalinen kohtaaminen lisää luottamusta palveluntarjoajaan (Heinonen & Pesonen 2022, 271). Tekoäly toimii tässä hyvin: se tarjoaa välittömän kontaktin ja auttaa matkailijaa silloin, kun suoraa ihmispalvelua ei ole saatavilla. Silti chatbot ei ole matkailijan viimeinen tuki. Monimutkaisemmissa tilanteissa tarvitaan edelleen ihmisen joustavuutta ja tulkintaa.
Tiedon laatu ratkaisee chatbotin onnistumisen
Chatbot toimii vain yhtä hyvin kuin sen käyttämä tieto. Matkailutiedon tulee olla rakenteista, ajantasaista ja helposti löydettävissä. Tekoäly pystyy vastaamaan täsmällisesti vain silloin, kun sen taustadata on yhdenmukaisesti rakennettu. (Calvaresi ym. 2021, 4; 8–10). Käytännössä chatbot-projekti on aina myös tiedonhallinnan kehittämistä. Botin tarkkuus paranee heti, kun sisältö on keskitetty ja selkeästi jäsennelty ja heikkenee, jos tiedot ovat hajallaan tai vanhentuneita. Tämä näkökulma jää usein kehittämisessä teknisen innostuksen varjoon, vaikka juuri tiedon rakenne ratkaisee, kuinka hyödyllinen palvelu lopulta on.
Tekoäly kuluttaa energiaa, eikä vaikutus ole vähäinen
Tekoäly mielletään helposti kevyeksi digitaaliseksi ratkaisuksi, mutta todellisuudessa taustalla oleva laskenta ei ole ympäristölle neutraalia. Generatiivinen tekoäly kuluttaa moninkertaisesti energiaa verrattuna tavallisiin hakukoneisiin: yksittäinen tekoälykysely, prompti, voi käyttää sähköä 5–10 kertaa enemmän kuin Googlen haku (Simponen 2025). Kuvien generointi kuormittaa järjestelmiä vielä tätä enemmän. Vaikka kulutus ei näy käyttäjälle, datakeskuksissa se näkyy sähkön ja jäähdytykseen käytettävän veden kulutuksena. Suurten mallien kouluttaminen voi vaatia miljoonia litroja vettä. Jos chatbotia käyttää sesongin aikana tuhansia matkailijoita, vaikutus kertautuu nopeasti – etenkin silloin, kun palvelu perustuu raskaisiin kielimalleihin ja teknologiaratkaisuihin.
Vihreä ohjelmistokehitys tarjoaa keinot hillitä kulutusta
Tekoälyn energiankulutusta ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää merkittävästi. Vihreän ohjelmistokehityksen periaatteet korostavat, että mallin tulee olla tarkoituksenmukainen: suurta ja laskentatehoa vaativaa mallia ei tarvita, jos kysymykset ovat yksinkertaisia. Jokainen tehty haku kuluttaa energiaa, mikä korostaa tarvetta rakentaa ratkaisuja, jotka tekevät vain sen, mikä on tarpeellista.
Mallien optimointi, karsinta ja turhien hakujen vähentäminen pienentävät sekä laskentatarvetta että hiilijalanjälkeä. Myös raskaat prosessit voidaan ajoittaa hetkiin, jolloin energiantuotanto on vähähiilistä (Currie, Hsu & Bergman 2024). Tämä tukee sekä teknistä tehokkuutta että matkailun kestävän kehityksen tavoitteita. Oikein toteutettuna energiatehokas tekoäly voi jopa vahvistaa matkailualueen vastuullisuusbrändiä ja muodostua selkeäksi kilpailueduksi.
Artikkeli pohjautuu Theseuksessa julkaistuun opinnäytetyöhön: Digitaalisuuden aallonharjalla : toimintatutkimus saaristomatkailun tekoäly- ja teknologiakehitykseen (2025). https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329183
Lähteet:
Buhalis, D. & Cheng, E. C. S. Y. 2020. Exploring the Use of Chatbots in Hotels: Technology Providers’ Perspective. Teoksessa Neidhardt, J. & Wörndl, W. (toim.) Information and Communication Technologies in Tourism 2020, 231–242. Cham: Springer.
Calvaresi, D., Ibrahim, A., Calbimonte, J. P., Schegg, R., Fragniere, E. & Schumacher, M. 2021. The Evolution of Chatbots in Tourism: A Systematic Literature Review. Teoksessa Wörndl, W., Koo, C. & Stienmetz, J. L. (toim.) Information and Communication Technologies in Tourism 2021, 3–16. Cham: Springer.
Currie, A., Hsu, S. & Bergman, S. 2024. Building Green Software: A Sustainable Approach to Software Development and Operations. O’Reilly Media.
Heinonen, J. & Pesonen, J. 2022. Identifying the Elements of Great Online Customer Encounters. Teoksessa Stienmetz, J. L., Pesonen, J. & O’Connor, B. (toim.) Information and Communication Technologies in Tourism 2022, 271–281. Cham: Springer.
Simponen, S. 2025. Generatiivisen tekoälyn ympäristövaikutukset ja niiden huomioiminen omassa käytössä. HAMK – Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2025. https://www.hamk.fi/julkaisut/generatiivisen-tekoalyn-ymparistovaikutukset-ja-niiden-huomioiminen-omassa-kaytossa/