• moniammatillinen yhteistyö
• yhteistyö
• yhteistyökumppanuus

Maailma on monimutkaistunut nopealla vauhdilla. Ongelmia voidaan enää harvoin ratkoa yksin. Näin on myös sosiaali- ja terveysalalla, jossa moniammatillinen yhteistyö on olennainen osa asiakas- ja potilastyötä. Moniammatillista yhteistyötä tarvitsevat erityisesti haastavassa elämäntilanteessa olevat henkilöt.

Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet näkyvät erityisesti myös Kelassa. Jotta asiakkaan etuusasiat sujuvat mutkattomasti, vaatii se Kelalta niin sisäistä kuin ulkoista moniammatillista yhteistyötä. Kelan sisäinen moniammatillinen yhteistyö ei ole helppoa suuressa laitoksessa. Mitä sisäisen moniammatillisen yhteistyön onnistuminen siis vaatii ja mikä sitä estää?

Moniammatillinen yhteistyö on asiakaskeskeistä

Moniammatillisen yhteistyön voi määritellä eri ammattialojen väliseksi työksi, jossa jaetaan osaamista ja vastuita yhteisen tavoitteen eteen (Jalonen ym. 2024, 307). Asiakkaan tarpeet ovat aina moniammatillisen yhteistyön ytimessä (Rautio 2014, 193).

Moniammatillinen yhteistyö on hyvin asiakaskeskeistä työskentelyä, jossa yhdistetään oma ja toisten osaaminen. Kelan sisäisestä näkökulmasta se tarkoittaa muun muassa eri etuuksien välillä tehtävää yhteistyötä. Haastavassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat tarvitsevat usein useita eri Kelan etuuksia samanaikaisesti. Yhteistyö on tarpeellista, jotta etuudet saadaan sovitettua yhteen. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti.

Moniammatillinen yhteistyö vaatii ymmärryksen lisäystä ja aikaa

Kelan sisäisen moniammatillisen yhteistyön vaatimukset voidaan jakaa sosiaalisiin ja rakenteellisiin vaatimuksiin.

Moniammatillisen yhteistyön sosiaaliset vaatimukset:

• ymmärryksen lisääminen moniammatillisesta yhteistyöstä
• avoin vuorovaikutus
• luottamus
• psykologisesti turvallinen työympäristö
• rohkeus
• motivaatio muutokseen
• realistiset odotukset

Erityisesti ymmärryksen lisäys moniammatillisen yhteistyön tärkeydestä koetaan erityisen tärkeäksi. Ymmärrystä tulisi lisätä kaikilla Kelan organisaation tasoilla. Kelassa tulisi paremmin ymmärtää, että moniammatillisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa parempaa palvelua asiakkaille. Moniammatillinen yhteistyö ei siis itsessään ole tavoite, vaan keino saavuttaa tavoite.

Avoin vuorovaikutus on olennainen osa moniammatillista yhteistyötä. Varsinkin työn alussa, jos yhteistyökumppanit eivät ole tuttuja. Avoin vuorovaikutus ja tutustuminen kumppaneihin luovat pohjan luottamukselle ja lopulta psykologisesti turvalliselle työympäristölle. Luottamusta tarvitaan yhteistyökumppaneiden lisäksi myös organisaation johdolta ja lähiesihenkilöiltä.

Uuden työskentelytavan oppiminen ja omaksuminen vaatii rohkeutta ja motivaatiota. Tarvitaan rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Moniammatillinen yhteistyö Kelan sisällä on vielä melko uusi tapa tehdä työtä, joten siihen tarvitaan heittäytymistä. Alussa omat odotukset tulee kuitenkin pitää realistisina. Muutoksen äärellä motivaatio uuden oppimiseen on myös olennainen asia. Lisäksi yhteistyön hyvinvointivaikutuksia kannattaa korostaa, koska yhdessä tekeminen voi tuoda uutta intoa ja iloa työhön.

Moniammatillisen yhteistyön rakenteelliset vaatimukset:

• aikaa
• selkeät roolit
• hyvä johtaminen
• toimintatapojen yhteensovittaminen
• selkeät vastuut ja tavoitteet
• luotettavat laatumittarit

Ajankäyttö ja tehokkuus ovat Kelassakin ajankohtaisia asioita. Moniammatillinen yhteistyö ja varsinkin sen aloittaminen vievät kuitenkin aikaa. Se on erilainen tapa tehdä työtä, mitä Kelan etuusratkaisussa on totuttu tekemään. Johdon ja lähiesihenkilöiden tulee siis antaa riittävästi aikaa sen toteuttamiseen, sillä onnistuessaan se vähentää asiakkaiden palveluntarvetta jatkossa.

Moniammatillinen yhteistyö vaatii rakenteilta selkeitä rooleja, vastuita ja tavoitteita. Näissä korostuvat hyvä johtajuus. Kelan kokoisessa organisaatiossa toimintatapoja on useita, joten moniammatillisen yhteistyön onnistuminen vaatii niiden yhtenäistämistä. Moniammatillisen yhteistyön tuloksia ei kuitenkaan ole helppo mitata. Se vaatii käyttöön luotettavia laatumittareita.

Huonosti toteutetut vaatimukset estävät moniammatillista yhteistyötä

Yleisesti moniammatillista yhteistyötä estää huonosti toteutetut vaatimukset. Nämä näkyvät myös Kelan sisäisissä moniammatillisen yhteistyön esteissä:

• niukat taloudelliset ja ajalliset resurssit
• puutteet ymmärryksessä ja motivaatiossa
• työpaikkakulttuurin hidas muutos
• määrällisten tavoitteiden liika korostaminen
• asenteet
• huono viestintä
• tiedon paljous

Niukat resurssit nähdään esteenä moniammatilliselle yhteistyölle. Jos työn tekemiselle ei ole riittävästi aikaa, se voi näkyä työn laadussa. Kelan kokoisessa organisaatiossa työpaikkakulttuuri muuttuu hitaasti, mutta sen eteen tulee tehdä töitä. Tavoitteiden asetannassa tulee huomioida määrällisten tavoitteiden lisäksi myös muut tavoitteet. Tiedon paljoutta voidaan taas säädellä selkeällä ja oikea-aikaisella viestinnällä.

Tavoitteilla kohti tulevaa

Moniammatillisella yhteistyöllä tulee ennen kaikkea tavoitella asiakkaan elämäntilanteen kohentamista kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan ymmärryksen lisäystä moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen hyödyistä, mutta myös tehokasta aiempien kokeilujen ja niiden tulosten hyödyntämistä.

Lähteet:
Jalonen, H., Laasanen, M. & Salminen, J. 2024. Moniammatillinen yhteistyö
opiskeluhuollossa – tasapainoilua jännitteiden välillä. Sosiaalilääketieteellinen
aikakauslehti 2024, Vol.61 (2). Viitattu 5.6.2026. https://doi.org/10.23990/sa.128756
Poikkimäki, S. 2026. Kelan moniammatillisen ryhmän 2 organisaation sisäinen
kumppanuustyö. Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyö. Viitattu 11.6.2026. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026061124290
Rautio, S. 2014. Kumppanuus ja moniammatillinen yhteistyö neuvolan
perhetyössä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014, Vol.51 (3). Viitattu 5.6.2026. https://doi.org/10.23990/sa.48321
Kuva: erwin bosman, Pixabay