Voiko strategiatyö olla pedagogista johtamista? Pedagoginen johtaminen strategian uudistamisen tukena musiikkioppilaitoksessa
Strategiatyö nähdään usein hallinnollisena prosessina, vaikka sen vaikutukset ulottuvat syvälle oppilaitoksen pedagogiseen arkeen. Pedagoginen johtaminen voi tarjota mahdollisuuden rakentaa strategiasta yhteinen ja merkityksellinen osa musiikkioppilaitoksen toimintaa.
Tämä artikkeli liittyy Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisin menetelmin musiikkiopiston strategia voidaan päivittää siten, että se tukee pedagogista johtamista ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella sitä, mitkä ovat musiikkiopiston nykyisen strategian keskeiset kehittämistarpeet pedagogisen johtamisen näkökulmasta sekä miten toimintatutkimuksellinen lähestymistapa voi tukea strategiaprosessin osallistavuutta ja henkilöstön sitoutumista.
Strategian päivittämistä tukivat erityisesti osallistavat menetelmät, kuten haastattelut ja työpajat sekä niissä käytetyt analyysityökalut, jotka mahdollistivat pedagogisten tavoitteiden, toimintakulttuurin ja tulevaisuuden osaamistarpeiden yhteisen tarkastelun. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat strategian näkyvämpi kytkeminen arjen pedagogiseen toimintaan, strategian jalkauttamisen suunnitelmallisuus sekä henkilöstön osallisuuden vahvistaminen strategiaprosessissa.
Oppiva yhteisö pedagogisen johtamisen ytimessä
Kauniaisten musiikkiopiston strategian päivittämisprosessissa keskiössä oli osallisuus ja oppiva yhteisö. Jo aiempi strategia vuodelta 2018 oli muodostettu osallistavasti ja opettajien yhteistyönä yli instrumenttirajojen. Kun strategia ja opetussuunnitelma tehdään yhdessä, se myös sitouttaa paremmin ja lisää tietoa laajasti sekä toisen instrumentin opetusalasta että kokonaisuudesta (Lahtero, Loukomies & Laine, 2025).
Kauniaisten musiikkiopiston vahvuudeksi nousi sen vahva yhteisöllisyys, hyvä työyhteisö ja pieni koko. Organisaatio koettiin läpinäkyväksi, ja läpinäkyvyys tässä tapauksessa liittyy avoimuuteen tiedonkulussa ja päätöksenteossa. Henkilökunta kokee, että johto luottaa opettajiin ja heidän ammattitaitoonsa, ja opettajat myös kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa oman työn järjestämiseen. Vahva yhteisöllisyys on hyvä lähtökohta oppivaan yhteisöön, jonka voi ajatella olevan koko pedagogisen johtamisen perustana. Yhdessä halutaan oppia ja kehittyä, ja tämä kaikki tapahtuu vuorovaikutuksen kautta.
Hajautunut työ haastaa osallistumista
Vaikka osallistava strategiatyö nähdään tärkeänä, sen toteuttaminen ei ole aina täysin ongelmatonta. Tässä tapauksessa esimerkiksi Kauniaisten musiikkiopiston henkilöstö työskentelee eri toimipisteissä ja usein eri aikaan, minkä vuoksi yhteiset kasvokkaiset kohtaamiset jäävät vähäisiksi. Tämä voi osaltaan vaikuttaa osallistumisen aktiivisuuteen ja yhteisen keskustelun muodostamiseen. Tällaisessa tilanteessa johdon rooli korostuu eli henkilöstön osallistumista tulee tukea ja luoda mahdollisuuksia yhteiselle työskentelylle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Saattaa myös olla, että musiikkioppilaitoksen strategiatyö koetaan vielä vieraana tai strategia mielletään jonakin vaikeana tai irrallisena asiana. Kyseessä on kuitenkin toiminnan ja tekemisen kirkastaminen, joka auttaa hahmottamaan yhteisen tekemisen ja toiminnan ydintä ja suuntaa. Tässä opinnäytetyössä toteutetussa strategian päivitysprosessissa hyödynnettiin digitaalisia ympäristöjä. Myös strategian jalkauttamiseen ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan voidaan hyödyntää digitaalisia työkaluja, mikä voi tarjota mahdollisuuden paremmalle osallisuudelle esimerkiksi silloin, kun opetusta tapahtuu eri toimipisteissä.
Strategia ja pedagoginen johtaminen tarvitsevat toisiaan
Strategian päivitysprosessissa kävi ilmi, että taidekasvatus, pedagoginen johtaminen ja strateginen kehittäminen luovat yhdessä kestävän kokonaisuuden. Mikäli strategia olisi ilman pedagogista johtamista, se jäisi vain teorian tasolle. Pedagoginen johtaminen ilman taustalla olevaa strategiaa jäisi vailla päämäärää, tavoitteita ja pitkän aikavälin visiota. Kun kyseessä on tavoitteellinen taidekasvatus, on erityisen tärkeää, että se ei jää näistä irralliseksi. Voidaan ajatella, että strategia ja pedagoginen johtaminen taidekasvatuksen kontekstissa tarjoavat mahdollisuudet tavoitteelliselle, yhteisölliselle ja luovalle oppimisen kehittämiselle. Strateginen suunnittelu muodostaa pitkän aikavälin suunnan ja pedagoginen johtaminen varmistaa sen toteutumisen käytännössä.
Lähteet:
Lahtero, T., Loukomies, A. & Laine, S. (2025). Avaimet inkluusion johtamiseen. Professional Publishing Finland Oy.
Mansikkakorpi, H. (2026). Pedagoginen johtaminen strategian uudistamisen kehyksenä – Toimintatutkimus Kauniaisten musiikkiopiston strategian päivittämisestä. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.
Kuvat: Microsoft Stock Images