Ammattikorkeakoulu opiskelijan tukena työharjoittelussa
Humanistiselle ammattikorkeakoululle (HUMAK) on tärkeää kehittää rooliaan harjoitteluiden järjestäjänä. Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa keväällä 2022 tehty opinnäytetyö tutkii ongelmaa, miten oppilaitos voi tukea paremmin opiskelijoidensa osaamisen kehittymistä työharjoitteluissa. Opinnäytetyössä tuodaan esille oppilaitoksen roolia työharjoitteluissa ja miten sitä voidaan kehittää. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, miten Humanistinen ammattikorkeakoulu voi tukea paremmin yhteisöpedagogiopiskelijoiden osaamisen kehittymistä harjoittelun aikana? Toinen tutkimuskysymys selvittää, mitkä eri tekijät vaikuttavat osaamisen kehittymiseen. Kolmas kysymys kartoittaa nykyisten opiskelijoiden aikaisempia kokemuksia ja mielipiteitä harjoitteluista. Tutkimus on tapaustutkimus, joka tarkastelee HUMAK:un tapaa toimia. Tuloksia voidaan kuitenkin käyttää laajemminkin korkeakoulujen toiminnan suunnittelussa ja opiskelijoiden työharjoittelun tukemisessa.
Työssäoppiminen kuuluu oleellisena osana ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen. Harjoitteluista on kirjattu Ammattikorkeakoululakiin (2014/932) velvoite, jonka mukaan oppilaitokset antavat opetusta, joka lisää opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Työharjoittelussa opiskelija pystyy kehittämään käytännön osaamistaan, joka on luokkahuoneessa mahdotonta. Työharjoittelut koetaan niin opettajien kuin opiskelijoiden osalta merkitykselliseksi ja tärkeiksi, joten niitä on tärkeä tutkia ja kehittää. Koulun toimintaan tarvitaan panostusta, koska opiskelijat ovat ilmaisseet saavansa liian vähän tukea opettajiltaan. Harjoittelijat ovat esimerkiksi kokeneet yksinäisyyttä ja riittämättömyyttä, joka voi heijastua negatiivisesti ammattitaidon kehittymiseen harjoittelun aikana.
Opinnäytetyössä käytettiin kehittämistyön menetelminä opiskelijoille suunnattua sähköistä kyselyä, opettajille toteutettua työpajaa sekä harjoitteluohjaajille työpaikalla tehtyjä haastatteluita. Näin saatiin selville harjoitteluiden kaikkien osapuolten näkökulmat. Kyselyyn vastasi yhteensä 29 opiskelijaa, työpajaan osallistui viisi opettajaa ja strukturoituun haastatteluun valitsin kuusi eri toimijaa nuorisotyön ja kansalaistoiminnan kentältä valtakunnallisesti.
Opiskelijan asiantuntijuuden lisääntymisen kannalta oppilaitoksen tulisi kiinnittää huomiota toimintaansa jo ennen harjoittelun alkua. On tärkeää, että opiskelijoiden aikaisempi osaaminen selvitetään, jotta harjoittelussa voidaan keskittyä uuden tiedon omaksumiseen ja luomiseen. Harjoittelua on tärkeä suunnitella yhdessä oppilaitoksen kanssa ennen sen alkua. Opiskelijalla tulee olla tarvittavat tiedot suoritettavan opintokokonaisuuden tavoitteista, aikatauluista sekä käytännön asioista, jotta hän voi lähteä etsimään sopivaa harjoittelupaikkaa. Monet opiskelijat löytyvät paikat itse, mutta oppilaitoksellakin tulisi olla lista potentiaalisista paikoista, jonne voi olla tarvittaessa yhteydessä.
Kerätyn aineiston perusteella tärkeimmäksi kehityskohteeksi nousi yhteydenpidon lisääminen. Opiskelijoihin oli oltu yhteydessä vähän ja yleensä vain sähköpostitse. Opiskelijat toivovat, että harjoitteluiden aikana järjestettäisiin yhteisiä tapaamisia opiskelijoiden kesken, jotta omia kokemuksia voidaan jakaa ja saada vertaistukea. Harjoittelu voi vaikuttaa opiskelijoiden henkiseen jaksamiseen, kasvokkaiset tilaisuudet vähentävät yksinäisyyden tunteita.
Harjoittelun lopuksi on lisäksi tärkeää, että se arvioidaan ja opiskelija saa kehittävää palautetta, joka kertoo opiskelijalle hänen kehityskohteistaan ja siitä, mitkä asiat hän jo osaa. Palautetta toivotaan työpaikkaohjaajan lisäksi myös opettajilta. Jotta harjoitteluita voidaan kehittää tulevaisuudessa yhä paremmaksi ja oppilaitos pystyy vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin, on tärkeää, että opettajat ja työelämän harjoittelupaikat tekevät yhteistyötä myös harjoitteluiden ulkopuolella. Näin organisaatiot tietävät paremmin oppilaitoksen roolin ja mitä tukea se tarjoaa. Tätä kautta myös opettajien työelämän tuntemus pysyy ajan tasalla ja avautuu uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehittämisprojekteille, joihin opiskelijat voivat integroitua.
LÄHTEET
Ammattikorkeakoululaki 2014/932. Annettu Helsingissä 14.11.2014.
Kuva: Jason Goodman on Unsplash