Hybridiprojektijohtamisella nopeutta ja tehokkuutta geneeriseen lääkekehitykseen
Yrityksen näkökulmasta geneeriset lääkkeet pitää saada nopeasti apteekin hyllylle. Tästä syystä lääkekehitysprojektin keston on oltava mahdollisimman lyhyt. Perinteisesti lääkekehitysprojekteja on johdettu vesiputousmallilla, mutta nykypäivän dynaamisessa ja arvaamattomassa projektiympäristössä se on aivan liian hidas ja kankea tapa. Projektijohtamismallin pitää olla mahdollisimman tehokas ja sillä pitää hallita jatkuvia muutoksia. Tämän takia geneerisessä lääkekehityksessä kannattaa kokeilla ketterien projektijohtamismenetelmien käyttöä perinteisen projektijohtamisen rinnalla.
Vaatimusten määrittelyllä nopeutta projektien käynnistykseen
Geneerisen lääkekehitysprojektin kaikkia vaatimuksia on mahdotonta määritellä projektin alussa, sillä usein vaatimukset, kuten esimerkiksi markkina-alue, muuttuu matkan varrella. Tästä syystä ketterä projektijohtamismalli on perinteistä projektijohtamismallia parempi lähestymistapa geneeriseen lääkekehitykseen. Projektissa pitäisi sopia, mitkä vaatimukset on lyötävä lukkoon projektin alussa ja mitä vaatimuksia voidaan täydentää projektin aikana. Koska aikaa ei tuhlata kaikkien vaatimusten määrittelyyn, nopeutuu projektin käynnistyminen.
Karkea makrotason projektisuunnitelma kokonaisuudelle
Lääkekehitysprojektit ovat yleensä haasteellisia ja niihin liittyy monia tunnettuja ja tuntemattomia epävarmuuksia. Tämän takia projektin aloituspäätöstä tehtäessä ei kannata tehdä perinteistä yksityiskohtaista projektisuunnitelmaa. Karkea makrotason projektisuunnitelma on riittävä, koska aikataulu ja kulurakenne saattavat muuttua jo ensimmäisten laboratoriokokeilujen jälkeen. Sen sijaan lähitulevaisuudelle kannattaa tehdä tarkka mikrotason suunnitelma tulevista töistä.
Asiakkaan oltava osa projektitiimiä
Perinteisessä projektijohtamismallissa asiakas ei juuri osallistu projektityöskentelyyn, vaan projekti toteutetaan ennalta määriteltyjen vaatimusten mukaan. Ketterässä projektijohtamismallissa projektitiimin ja asiakkaan yhteistyön on oltava saumatonta, jotta projektitiimi saa oikea-aikaisesti tietoonsa asiakkaan muuttuneet vaatimukset ja pystyy reagoimaan niihin. Jos asiakas tai hänen edustajansa ei ole mukana projektityössä, puuttuu tekemisestä suunta. Tästä syystä asiakas halutaankin osaksi projektitiimiä. Ketterillä projektijohtamismenetelmillä voidaankin parantaa kommunikaatiota ja lisätä luottamusta asiakkaan ja projektitiimin välille.
Projektipäälliköstä valmentaja ja projektitiimille lisää vastuuta
Lääkekehitystä tekevien asiantuntijoiden halutaan ottavan omistajuutta vastuualueestaan eikä vain suorittavan yksittäisiä työtehtäviä. Kirjallisuudessa esitettyjen esimerkkien mukaan ketterien menetelmien käyttöönotto perinteiseen projektijohtamisen rinnalle on lisännyt projektitiimin kommunikaatiota, vastuunottoa ja sitoutumista. Myös työtehon on havaittu kasvaneen. Perinteisessä mallissa käsky tehtävien suorittamiselle tulee usein projektipäälliköltä. Tällöin samanlaista vastuunottoa ei tapahdu, koska vastuu on projektipäälliköllä eikä projektitiimillä. Projektipäällikön toimenkuvaa kannattaa muokata fasilitoijaksi eli siirtää painopistettä perinteisestä koordinoinnista yhteistyön helpottamiseen. Fasilitaattorit voidaan nähdä valmentajina, jotka rohkaisevat tiimiä tekemään parhaansa, tai sillanrakentajina, jotka edistävät keskustelua.
Hybridiprojektijohtamisella nopeutta ja tehokkuutta
Valmista projektijohtamismallia, joka kannattaisi ottaa käyttöön geneerisen kehityksen projektijohtamiseen ei ole olemassa. Jokainen projekti on jo määritelmänsä mukaan uniikki ja vaatii esimerkiksi haasteellisuudesta ja riskitasosta johtuen erilaista projektijohtamista. Uusien ketterien projektijohtamismenetelmien täydellinen implementointi kannattaa, jos kehitysprojekteja käynnistyy säännöllisesti useita vuodessa. Tällöin ketterästä menetelmästä saatava hyöty on tarvittavaa panosta suurempi. Ketteriä projektijohtamismenetelmiä kannattaa yhdistellä perinteiseen projektijohtamiseen, jolloin puhutaan hybridiprojektijohtamisesta. Tämä on kevyt ja kustannustehokas tapa parantaa projektin tuottavuutta. Hybridiprojektijohtaminen tuo tehokkuutta projektin hallintaan ja samalla se todennäköisesti nopeuttaa lääkekehitysprojekteja. Ketterät projektijohtamismenetelmät ja hybridiprojektijohtaminen ovat ehdottomasti asia, jota kannattaa kokeilla geneerisessä lääkekehityksessä.
Lähde:
Koskinen, M. 2023. Ketterän projektijohtamisen soveltaminen geneeriseen lääkekehitykseen – uhka vai mahdollisuus? , Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.