Ilman meidän porukkaa ei olisi näin hyvää hoitokotia – työyhteisökulttuuri henkilöstön näkökulmasta
SOTE- palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen
Työyhteisökulttuurilla on valtava voima, sen on jopa sanottu syövän strategioita aamupalaksi. Näin ollen se vaikuttaa hyvin paljon myös siihen, miten yritys menestyy. Hyvä työyhteisökulttuuri voi toimia kilpailuetuna; parhaimmillaan se houkuttelee puoleensa alan parhaita työntekijöitä, saa heidät sitoutumaan ja helpottaa rekrytointia. Pahimmillaan työyhteisökulttuuri voi aiheuttaa yhteisön jäsenissä voimattomuuden tunnetta, ikään kuin työyhteisökulttuuri olisi näkymätön voima, johon ei itse voi vaikuttaa.
Hoitokoti Peltola
Aihevalinnan kannustimena omat kokemukset
Idea tähän opinnäytetyöhön lähti yhteisestä ideointipalaverista yhdessä Hoitokoti Peltolan yksikön johtajan kanssa. Aihevalintaan kannusti omat työelämässä tehdyt havainnot ja kokemukset erilaisista työyhteisökulttuureista. Itse olen 25-vuotisella työurallani kokenut, että parhaat ja motivoivimmat työpaikkani ovat selkeästi olleet sellaisia, joissa on vallinnut hyvä ja kannustava työyhteisökulttuuri. Valitsin tämän aiheen, koska itseäni kiinnostaa tietää lisää työyhteisökulttuurista ja siihen vaikuttavista asioista. Aihe on ajankohtainen, sillä sote-alan työvoimapula ja henkilöstön sitoutuminen ovat aikamme suurimpia työvoimapoliittisia haasteita. Sote-alan vetovoiman lisäämiseksi tulee tehdä työtä. Hyvä työyhteisökulttuuri houkuttelee työntekijöitä, helpottaa rekrytointia ja sitouttaa henkilöstöä organisaatioonsa.
Tutkimuksen tavoite
Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Hoitokoti Peltolan henkilöstö kokee yrityksen työyhteisökulttuurin. Tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden, esimiesten ja johtoryhmän näkemys työyhteisökulttuurin nykytilasta. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Hoitokoti Peltolalle. Hoitokoti Peltolan työyhteisökulttuuria ei ole aiemmin tutkittu omana erillisenä kokonaisuutenaan. Tärkeä askel työyhteisökulttuurin vahvistamiseksi on tiedostaa ja ymmärtää millainen työyhteisökulttuuri yrityksessä on tällä hetkellä.
Työyhteisökulttuuri teoreettisena viitekehyksenä
Teoreettinen viitekehys käsittelee työyhteisökulttuuria käsitteenä ja sen merkitystä organisaatiossa. Organisaatiokulttuurit eroavat monissa suhteissa kansallisista kulttuureista. Organisaatio on eriluonteinen sosiaalinen järjestelmä kuin kansakunta; jo yksistään siitä syystä, että organisaation jäsenillä on yleensä ollut jokin mahdollisuus vaikuttaa siihen liittymiseen, kuulua siihen vain työaikana ja mahdollisuus lähteä siitä jonakin päivänä. (Hofstede 1993, 38.) Kulttuuri syntyy Scheinin (1987, 41 – 42) mukaan oppimalla, ryhmässä syntyneiden kokemusten kautta. Koska kulttuuri on osoittautunut toimivaksi, se opetetaan myös uusille jäsenille. He sisäistävät, miten organisaatiossa nähdään ja ratkaistaan eri tilanteet sekä millaisia tunteita niihin liittyy. Kun kokemukset ovat yhteisiä ja ne ovat auttaneet menestymään, aletaan niitä pitämään oikeina ja tarpeellisina. Kulmala ja Rosvall (2022, 24) tiivistävät kulttuurin seuraavasti: ”Työyhteisökulttuuri toimii liimana yrityksen perustehtävän, suunnan, ihmisten ja toiminnan välillä. Työyhteisökulttuuri määrittää sen, miten yksilöt ja ryhmät todellisuudessa toimivat sekä keskenään että asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välillä.”
Tutkimusmenetelmät
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa empiiristä aineistoa analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto kerättiin henkilöstölle järjestetyssä työpajassa sekä johtoryhmän ja esimiesten teemaryhmähaastattelussa. Tarkoituksena oli, että työyhteisön jäsenet pääsevät itse ääneen pohdiskelemaan työyhteisönsä kulttuuria. Ihmisille tärkeä kuulluksi tulemisen tunne harvoin myöskään toteutuu käytettäessä pelkästään kyselyitä. Opinnäytetyö perustuu siis työyhteisön jäsenten kokemuksiin.
Tulosten yhteenveto
Tulosten perusteella voidaan todeta, että Hoitokoti Peltolassa vallitsee vahva yhteisöllisyyteen nojaava työyhteisökulttuuri, johon kulloisetkin perheyrityksen johtajat ovat toimintatavoillaan ja johtamisellaan vaikuttaneet. Henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunne on erityisen vahva ja yhteisöllisyys koetaan tärkeäksi voimavaraksi. Yrityksen työyhteisökulttuuri on muuttunut vuosien saatossa. Aikaisempi hyvin autoritäärinen ylhäältä alaspäin johdettu organisaatio on muuttunut selkeästi tasavertaisempaan, henkilöstöä enemmän kuuntelevaan suuntaan. Työyhteisön jäsenet tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä nykyiseen työyhteisökulttuuriin, vaikka tuovatkin esille asioita, joihin toivotaan muutosta. Ne asiat, mitä henkilöstö pitää tärkeinä ja vaalittavina asioina työyhteisökulttuurissa, ilmenevät sellaisinaan jo nykyisessä kulttuurissa.
Asterixin pieni gallialainen kylä
Tutkijalle itselleen Hoitokoti Peltolan uniikki työyhteisökulttuuri näyttäytyy Asterix-sarjakuvien pienen gallialaisen kylän kaltaisena yhteisönä. Asterixissa pieni gallialainen kylä taistelee jatkuvasti suuren Rooman valtakunnan miehitysyrityksiä vastaan. Kyläyhteisö muodostuu hyvin erilaisista ja värikkäistä persoonista, jotka kuitenkin kaikki puhaltavat yhteen hiileen sillä tuloksella, että gallialainen kylä säilyy itsenäisenä. Hoitokoti Peltolan työyhteisökulttuuria voisi verrata Asterixin gallialaisen kylän me-henkeen, jossa kaikenlaiset persoonat sallitaan, kaikilla on oma arvokas tehtävänsä ja yhteisön monimuotoisuus tekee siitä rikkaan ja mielenkiintoisen. Hoitokoti Peltola ei ole taipunut kilpailussa kansallisten hoivajättien ja suurten palveluntuottajien rinnalla vaan on säilyttänyt oman uniikin kulttuurinsa, joka varmastikin on osaltaan selittämässä myös sen menestystä.
Opinnäytetyön hyödyt toimeksiantajalle
Opinnäytetyön hyötynä toimeksiantajayritykselle on saada nykytilan selvittämisen myötä näkemys kokemuksista vallitsevaan työyhteisökulttuuriin liittyen. Koostetun näkemyksen pohjalta voidaan halutessa laatia tarkempia ja kohdennetumpia jatkosuunnitelmia työyhteisökulttuurin vaalimiseksi tai kehittämiseksi. Nämä ovat tärkeitä osatekijöitä myös siinä, että hoitokoti Peltola säilyy sote-alan vetovoimaisena työnantajana ja houkuttelee alan parhaita osaajia myös tulevaisuudessa. Kehittämällä ja edistämällä työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia voidaan vaikuttaa niin kansantalouden kestävyyteen kuin sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen.
Lähteet:
Hofstede, G. 1993. Kulttuurit ja organisaatiot. Mielen ohjelmointi. Juva: WSOY:n graafiset laitokset.
Kulmala, S. & Rosvall, P. 2022. Yrityskulttuuri käytännössä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Schein, E.H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Suom. Ritva Liljamo, Asko Miettinen. Weilin+Göös.
Virtanen Anu 2023. Työyhteisökulttuuri yhteisöllisen ja tuetun asumisen palvelussa : tapaustutkimus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.