• itsensä johtaminen
• tunneäly
• tunneälykkyys

Nykyajan työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä, mikä asettaa haasteita niin yksilöille kuin organisaatioille. Muutoksiin sopeutuminen ja uuden oppiminen ovat välttämättömiä taitoja, jotka edellyttävät itsensä johtamisen taitoja ja tunneälyä. Itsensä johtamisessa tarvitaan kykyä reagoida ja mukautua muuttuviin tilanteisiin ja ympäristöihin, kun taas tunneäly on kykyä ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita. Tässä artikkelissa tarkastellaan itsensä johtamisen ja tunneäly -teemaa, joka on ajankohtainen ja tärkeä aihe nykypäivän työelämässä. Artikkelin tavoitteena on esitellä itsensä johtamisen ja tunneälyn käsitteitä ja merkitystä sekä niiden yhteyttä työhyvinvointiin.

Itsensä johtaminen

Itsensä johtamisen taito on avain työelämässä vaadittavaan jatkuvaan kehittymiseen ja uudistumiseen. Itsensä johtamisen taito voidaan nähdä yksilön ominaisuutena, joka mahdollistaa sopeutumisen ja oppimisen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Itsensä johtamisessa on kyse yksilön tavoista tunnistaa, ennakoida ja hyödyntää muutostilanteita sekä luoda ja toteuttaa uusia ratkaisuja ja toimintatapoja. Se tarkoittaa kykyä säilyttää ja kehittää omaa osaamistaan, motivaatiotaan ja hyvinvointiaan muutoksissa.

Itsensä johtamisessa tarvitaan myös muutoskyvykkyyttä. Muutoskyvykkyys on tietoa, tunnetta ja toimintaa. Se edellyttää tietoa muutoksen syistä, tavoitteista ja vaikutuksista sekä omasta roolista ja vastuista muutoksessa. Se edellyttää myös tunnetta, eli kykyä tunnistaa, ilmaista ja säädellä omia ja muiden tunteita muutoksessa. Tunteet voivat olla sekä esteitä että voimavaroja muutoksessa, riippuen siitä, miten niihin suhtaudutaan ja mitä niistä opitaan. Lisäksi edellytetään toimintaa, eli kykyä tehdä päätöksiä, ratkaista ongelmia ja toteuttaa muutosta käytännössä.

Muutoskyvykkyys on vahvasti kytkeytynyt myös tunneälyyn, sillä tunneäly auttaa yksilöä ja työyhteisöä selviytymään ja menestymään muutoksissa. Tunneäly on seuraavassa luvussa tarkemmin esitelty käsite, joka kuvaa kykyä ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita.

Tunneäly

Tunneäly on kykyä ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita. Tunneäly koostuu neljästä osa-alueesta: itsetuntemuksesta, itsehallinnasta, sosiaalisesta tietoisuudesta ja suhteiden hallinnasta, jossa itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä tunnistaa omat tunteet, vahvuudet, heikkoudet ja arvot. Itsehallinnalla puolestaan tarkoitetaan kykyä säädellä omia tunteita, käyttäytymistä ja impulssikontrollia ja sosiaalisella tietoisuudella tarkoitetaan kykyä havaita ja ymmärtää muiden tunteita, tarpeita ja näkökulmia ja suhteiden hallinnalla tarkoitetaan kykyä luoda ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita, tehokasta kommunikointia, konfliktien ratkaisua ja muiden johtamista. (Goleman 2012, Isokorpi 2003)

Tunneälyllä on suuri merkitys työyhteisössä, sillä se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä, hallitsemaan stressiä, parantamaan ihmissuhteita ja saavuttamaan tavoitteemme. Tunneälykäs henkilö osaa ottaa huomioon sekä omat että muiden tunteet ja näkökulmat, mikä auttaa välttämään konflikteja ja edistää positiivista ilmapiiriä. Tunneälykäs henkilö osaa myös motivoida itseään ja muita, mikä parantaa työsuoritusta ja tuottavuutta. Lisäksi tunneälykäs henkilö osaa hyödyntää tunteita oppimisessa ja luovuudessa, mikä edistää uudistumista ja innovointia. Tunneälyä voidaankin pitää nykypäivän työelämässä avaimena sekä organisaation että yksilön menestykseen.

Tunneäly osana itsensä johtamista

Itsensä johtaminen ja työyhteisön tunneäly -teema on ajankohtainen ja tärkeä aihe nykypäivän työelämässä. Tunneäly osana itsensä johtamista opinnäytetyössä on esitelty itsensä johtamisen ja tunneälyn käsitteitä ja merkitystä sekä niiden yhteyttä työhyvinvointiin. Itsensä johtaminen ja tunneäly ovat välttämättömiä taitoja, jotka mahdollistavat sopeutumisen ja oppimisen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Itsensä johtaminen ja tunneäly ovat sekä organisaation että yksilön ominaisuuksia, jotka vaikuttavat toisiinsa. Muutoskyvykkäässä organisaatiossa tarvitaan tunneälykkäitä työyhteisöjä, jotka osaavat suhtautua muutoksiin oikein ja käyttää tunnetiloja voimavarana. Tunneälykkäät työyhteisöt puolestaan edellyttävät tunneälykkäitä yksilöitä, jotka osaavat ymmärtää ja hallita omia ja muiden tunteita. Huomionarvoista on se, että itsensä johtaminen ja tunneäly ovat avaimia sekä organisaation että yksilön menestykseen, sillä ne auttavat tekemään parempia päätöksiä, hallitsemaan stressiä, parantamaan ihmissuhteita ja saavuttamaan tavoitteet.

Lopuksi voidaankin todeta, että itsensä johtaminen ja työyhteisön tunneäly ovat tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota ja tutkimusta. Niiden kehittäminen ja vahvistaminen on sekä organisaation että yksilön etu.

Lähteet:

Vanharanta, T. 2023. Tunneäly osana itsensä johtamista : tapaustutkimus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Goleman, D. 2012. Tunneäly työelämässä. Uusittu painos. Helsinki: Otava.

Isokorpi, T. 2003. Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.