Kielellinen saavutettavuus terveydenhuollon mobiilisovelluksessa – unettomuuden lääkkeettömän hoidon digitaalinen työkirja
Kielellinen saavutettavuus on suhteellisen uusi saavutettavuuden osa-alue. Opinnäytetyössä selvitettiin mobiilisovelluksen kielellistä saavutettavuutta ja laadittiin ehdotuksia sovelluksen jatkokehitykselle.
Pitkäaikaisen unettomuuden hoitomuotona suositellaan ensisijaisesti lääkkeettömiä, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä (CBT-I). Turun yliopistollisen keskussairaalan Uni- ja hengityskeskuksen koordinoimana on kehitetty työkirjatyöskentelyyn perustuvaa CBT-I-hoidon mallia, joka soveltuu laajasti myös perusterveydenhuollon käyttöön.
Työkirja on ollut paperimonisteen muodossa, ja terveydenhuollon etäpalvelujen lisääntymisen myötä tarve työkirjan digitaaliselle versiolle on kasvanut. Lisäksi on ollut tarve kehittää työkirjan käytettävyyttä kielellisestä näkökulmasta: työkirjan sisältö on koettu liian vaikeaksi joidenkin, kielelliseltä taustaltaan monimuotoisten potilasryhmien kanssa. Opinnäytetyö tehtiin osana työkirjan mobiilisovelluksen kehittämistyötä.
Kielellinen saavutettavuus
Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että tuotteet ja palvelut ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja helposti lähestyttäviä. Saavutettavuuden lähtökohta on käyttäjien moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioiminen.
Kielellinen saavutettavuus on verrattain uusi saavutettavuuden osa-alue, jonka määritelmä ei ole vakiintunut (Kervinen 2020). Mikä on kielellinen saavutettavuus ja mihin se pohjautuu? Miksi se on otettava huomioon? Kun etsii tietoja näiden kysymysten selvittämiseksi, huomaa asian moniulotteisuuden. Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin kielelliseen saavutettavuuteen erityisesti saavutettavuusvaatimusten, kognitiivisen saavutettavuuden sekä kielellisten oikeuksien näkökulmasta.
Kielellinen saavutettavuus tarkoittaa (sosiaali- ja terveyspalveluiden kontekstissa) sitä, että asiakas tai potilas on tietoinen palveluista ja sitä, että henkilö saa palvelua, tulee ymmärretyksi, ymmärtää hoitoa koskevat ohjeet ja kykenee siten ottamaan itse vastuuta hoidostaan.
Jauhola ym. 2018
Tapaustutkimuksena mobiilisovelluksen kehittämistyö terveydenhuollossa
Opinnäytetyön aihe ei rajaudu ainoastaan mobiilisovelluksen suunnitteluun tai toteutukseen. Tämä siksi, että tutkimuksen kohde on jatkumo kasvokkaisesta vastaanottotapaamisesta ja paperimonisteen käytöstä digitaalisiin etäpalveluihin, ja osaavan ammattilaisen toiminnalla on merkittävä vaikutus kielellisen saavutettavuuden kokonaisvaltaiseen toteutumiseen palvelujen käyttötilanteissa.
Tutkimusaineistoa kerättiin kahdella laadullisella menetelmällä: unihoitajien eli CBT-I-hoidon ammattilaisten teemahaastattelulla sekä mobiilisovelluksen prototyypin saavutettavuusarvioinnilla. Saavutettavuusarvioinnissa käytettiin apuna muun muassa Selkeästi meille -hankkeen tuottamaa Kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristöä (Selkeästi meille 2024).
Kielellisen saavutettavuuden työkalupakki
Kielellisen saavutettavuuden edistämiseksi ei ole yhtä ainoaa menetelmää, vaikka joissakin yhteyksissä kielellisellä saavutettavuudella viitataan suppeasti tietyn kieliversion saatavuuteen tai selkokielen käyttöön. Asiaa voidaan ajatella pikemminkin työkalupakkina, josta valitaan tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivia menetelmiä ja toteutetaan niitä askel kerrallaan, jotta päästään lähemmäs päämäärää: palvelu on kaikille sopiva, eikä ketään jätetä lähtökohtaisesti sen ulkopuolelle. (Gavrilov ym. 2023; Tapio 2023)
Opinnäytetyössä ehdotettiin muun muassa seuraavia kielellistä saavutettavuutta lisääviä keinoja mobiilisovelluksen kehittämistyölle kyseisessä toimintaympäristössä:
- Mobiilisovelluksen navigointirakenteen selkeyttäminen
- Tekstin luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantaminen esimerkiksi käyttämällä väliotsikointia ja mukauttamalla tekstin rakennetta yksinkertaisemmaksi
- Sisällöntuottajien kouluttaminen saavutettavuustietoisuuden lisäämiseksi
- Kielivalikoiman laajentaminen suomen, ruotsin ja englannin kielen lisäksi vähemmistökieliin
- Kieliversioiden käännöksen laatuun panostaminen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota terminologian johdonmukaisuuteen
- Käyttäjätuen kehittäminen käyttäjien moninaisia kielellisiä tarpeita huomioiden, esimerkiksi yhteistyössä ammattitulkin kanssa
Aiheesta voi lukea lisää opinnäytetyöstä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052314953
Lähteet:
Gavrilov, T., Korhonen, S. & Soininen, S. (2023). Ydinasiat: Kielellisen saavutettavuuden työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Humanistinen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052648423
Jauhola, L., Oosi, O., Rausmaa, S. & Keinänen, J. (2018). Selvitys yhdenvertaisuuden toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeiluissa : Painopisteenä kielellinen saavutettavuus. Oikeusministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-710-6
Kervinen, M. (2020). Digipalvelujen selkeä ja ymmärrettävä kieli : sisällöntuottajien näkemyksiä kielellisestä saavutettavuudesta [Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto]. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202011264610
Selkeästi meille (2024). Kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristö. https://www.selkeastimeille.fi/testaa-ja-arvioi/arviointikriteeristo/
Tapio, E. (2023). Kohti kielellistä saavutettavuutta – mutta miten? [blogikirjoitus]. https://raamioy.fi/kohti-kielellista-saavutettavuutta-mutta-miten/
Artikkelikuva (kuvituskuva): Designed by Freepik, www.freepik.com