• jatkuva oppiminen
• Kilpailuetu
• Oppimista edistävä johtaminen
• Tekstiilistrategia

Tuore Master-tason opinnäytetyö (Ahlqvist, 2024) tutki tekstiili- ja muotialan yrityksissä tapahtuvaa johtamista, joka mahdollistaa uuden oppimisen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin tekstiili- ja muotialan yrityksissä johdetaan ja mahdollistetaan uuden oppimista, paljonko yrityksissä hyödynnetään eri oppimisen mahdollisuuksia ja mistä halutaan lisää tietoa. Lisäksi tutkittiin, miten alan kattojärjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry (STJM) ja alan koulutuksenjärjestäjät voivat tukea yrityksissä tapahtuvaa oppimista.

Euroopan unionin tekstiilistrategia asettaa tekstiili- ja muotialan yritykset uudenlaisen haasteen eteen, mikä vaatii rohkeita muutoksia ja uuden oppimista. Komissio esittää muun muassa, että pikamuoti tulisi saada pois muodista ja toimialalla tekstiileistä tulee tehdä aiempaa kestävämpiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Vuoteen 2030 mennessä tuotteissa, jotka ovat myynnissä Euroopan alueelle, ei ole lainkaan vaarallisia aineita ja ne on tuotettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. Tekstiilituotteille, kuin myös monille muille tuotteille, otetaan käyttöön digitaalinen tuotepassi, joka mahdollistaa kuluttajien vastuullisemmat hankintapäätökset ja helpottaa tuotteiden korjaamista ja kierrätystä sekä huolta aiheuttavien aineiden jäljittämistä toimitusketjussa. Tekstiilistrategian tavoitteena on luoda kestävämpi ja vastuullisempi tekstiiliala Euroopassa, joka ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja edistää kestävää kulutusta (Euroopan komissio, 2022.)

Koska nämä muutokset tulevat olemaan velvoittavia, muutoksen läpivieminen yrityksissä ei ole vain tärkeää liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, vaan se on myös välttämätöntä nykypäivän yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin vastaamisessa. Mutta miten varmistetaan, että yrityksissä oppiminen mahdollistetaan ja että se johtaa tarvittavaan muutokseen?

Oppimista mahdollistamalla parempaa tulosta ja hyvinvointia

Vuonna 2021 tehdystä tutkimuksesta selviää, kuinka yritysjohtajat pitävät jatkuvaa oppimista keskeisenä toimialansa suurten muutosten keskellä, tehden siitä osan organisaation strategiaa. On tärkeää, että sekä johto että henkilöstö sitoutuvat yhteisiin oppimistavoitteisiin, joiden tulee olla arjen käytäntöjä. Johtajien rooli on keskeinen oppimismahdollisuuksien luomisessa, suunnittelussa ja seurannassa, sekä kannustavan ja ohjaavan palautteen antamisessa, joka vahvistaa oppimisen merkitystä yrityksessä. Jatkuva oppiminen nähdään elintärkeänä taitona, joka tukee sekä tuottavuutta että organisaation tulevaisuuden menestystä. (Kallonen & Kuhmonen, 2021.)

Työterveyslaitoksen (2023) raportti tuo myös esiin oppimisen taloudellisia hyötyjä yrityksille. Tutkimukset osoittavat, että korkeatasoiset oppimisindikaattorit auttavat yrityksiä vastaamaan paremmin nykypäivän haasteisiin, kuten suorituskyvyn parantamiseen ja innovaatioiden luomiseen, tarjoten kilpailuetua. Lisäksi raportissa todetaan, että panostamalla uuden osaamisen kehittämiseen voidaan vähentää työkyvyttömyyskustannuksia ja kasvattaa tuottoja. Tyytyväinen työvoima edistää laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tarjoamista sekä kilpailukyvyn ylläpitoa. Pitkässä juoksussa koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tehtävät investoinnit osoittautuvat kannattaviksi. (Ryky, 2023.)

Työyhteisöissä, joissa korostuu itsenäisten asiantuntijoiden ja itseohjautuvien tiimien rooli, esimiehen merkitys ei ole vähentynyt. Nykypäivänä oppiminen kattaa perinteisten kurssien lisäksi vanhojen käytänteiden, tietojen ja asenteiden haastamisen sekä erilaisen ketterän toiminnan osaamisen hankkimisessa nopeasti muuttuvassa työelämässä. Esimiehen rooli on toimia mahdollisuuksien luojana, valmentajana, innostajana ja ilmapiirin muokkaajana, jotta jatkuva oppiminen ja kehittyminen ovat mahdollisia. Työelämässä työntekijöiltä vaaditaan aktiivista toimintaa, vastuunottoa ja aloitteellisuutta uusien asioiden oppimisessa. Työtilanteiden ja käytänteiden tulisi edistää oppimista, tiedon jakamista ja hyödyntää pedagogiikkaa tarkoituksenmukaisesti. Oppimisen johtajilla on merkittävä rooli oppimista tukevan yrityskulttuurin jatkuvassa kehittämisessä. (Fredriksson & Saarivirta 2015; Otala 2020; Keronen, ym. 2022; Ryky, 2022.)

Oppimisen johtaminen ja tukeminen tekstiili- ja muotialan yrityksissä

Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kyselyiden avulla kerätty aineisto kokosi tietoa tekstiili- ja muotialan yrityksistä sekä oppilaitoksista. Tulosten perusteella voidaan nähdä, että sekä yrityksissä että oppilaitoksissa ollaan tietoisia tulevasta velvoittavasta muutostarpeesta ja seurataan tarkasti alan kehitystä. Yli 60 prosenttia yrityksistä ja lähes 90 prosenttia oppilaitoksista katsoi tarpeelliseksi luoda digitaalinen alusta yritysten ja oppilaitosten tiiviimmälle yhteistyölle. Tämä osoittaa kiinnostusta uudenlaiseen tapaan oppia yhdessä, mutta samalla kaivataan lisätietoa esimerkiksi EU:n ehdottamasta toimialan ekosysteemistä.

Yrityksissä oppimisen johtamisen nykytilaa arvioitaessa kävi ilmi, että suuri osa yritysjohtajista kokee olevansa oppimista mahdollistavia johtajia ja yrityksissä pyritään luomaan oppimismyönteistä yrityskulttuuria. Kuitenkin vain harvat yritykset mittasivat oppimisen vaikuttavuutta säännöllisesti, ja monet kaipasivat selkeämpiä strategisia tavoitteita oppimiselle. Yrityksissä hyödynnetään monenlaisia tapoja oppimiseen, kuten webinaareja, koulutuksia ja verkostoitumista. Kuitenkin joitakin uusia oppimismahdollisuuksia, kuten AR/VR-tekniikkaa ja alustatalouden koulutustarjontaa, hyödynnetään vielä vähän. Haasteita koetaan myös oppilaitosten tarjonnan tiedostamisessa ja soveltuvuudessa yrityksille sekä yhteistyön hitaudessa. Suomen Tekstiili & Muoti ry:llä ja koulutusjärjestäjillä voi olla merkittävä rooli yritysten oppimisen tukemisessa. STJM voi tarjota uutta tietoa ja verkostoja, kun taas koulutusjärjestäjät voivat kehittää koulutustarjontaansa entistä yritysystävällisemmäksi ja saavutettavammaksi.

Lopuksi voi todeta, että vaikka tämän tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä, ne tarjoavat suuntaa antavaa tietoa yritysten oppimisen edistämiseen sekä tukemiseen. Oppiminen koetaan yrityksissä yhä tärkeämmäksi kilpailu- ja vetovoimatekijäksi, joten oppimisen mahdollistaminen ja oppimisen johtaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Yritysten kiinnostus uudenlaiseen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken on nousussa. Olisiko siis nyt juuri sopiva aika luoda tekstiili- ja muotialalle raja-aidat ylittävä ekosysteemi myös oppimiselle, joka edesauttaa suomalaisten yritysten kilpailuetua toimialan suuressa murroksessa?

Oli aika, jolloin liiketoiminnan ydin oli tehdä voittoa ja tuotteita. Tänä päivänä on tätä edeltävä, vieläkin tärkeämpi liiketoiminnan ydin, joka on tulla tehokkaaksi oppivaksi organisaatioksi. Ei niin, etteivätkö voitto ja tuote olisi tärkeitä, mutta ilman jatkuvaa oppimista voitot ja tuotteet eivät enää ole mahdollisia. Tästä seuraa eriskummallinen ajatus: Liiketoiminnan ydin on oppiminen – ja kaikki muu on seurausta siitä.

– Harrison Owen: organisaation kehittämisen asiantuntija –

Pitkällä aikavälillä ainoa kestävä kilpailuetu on organisaation kyky oppia nopeammin kuin kilpailijat.

– Arei De Geus, liikemies, liiketoiminnan teoreetikko ja skenaariosuunnittelija –

Kuva: Microsoft 365 kuvapankki

Lähteet:

Ahlqvist, I. 2024. Oppimisen johtaminen yrityksessä sekä oppimisen tukeminen yhteistyönä – Case Tekstiili- ja muotiala Suomessa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (YAMK). Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028833

Euroopan komissio. 2022. Vihreän kehityksen ohjelma: Kestävistä tuotteista normi ja Euroopalle resurssiriippumattomuus. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_2013 Lehdistötiedote. Euroopan komissio.

Fredriksson, M. & Saarivirta, T. 2015. Johtaminen eilen ja tänään – johtamisen rooli oppimisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(1), 7–20.

Keronen, S., Lemmetty, S. & Collin, K. 2022. “Kun motivaatio oppimiseen on kohdallaan, niin voidaan oppimispolulla ohjata eteenpäin”: käsityksiä oppimisen johtamisesta esihenkilötyössä. Teoksessa S. Lemmetty & K. Collin (toim.), Jatkuva oppiminen ja aikuispedagogiikka työssä (s. 273–298). Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9443-3

Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021. Jatkuva oppiminen. Työelämän tärkein taito. Kauppakamari.

Otala, L. 2020. Ketterä oppiminen. Keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. Kauppakamari.

Ryky, P. 2022. Oppimisen johtaminen: Teoreettinen katsaus klassikoihin ja uudempiin malleihin. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-032-4

Ryky, P. 2023. TYÖ2030 – Jatkuva oppiminen teoriasta käytäntöön: Katsaus jatkuvan oppimisen edistämisestä työpaikoilla. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-074-4