Kuitusuolen ympäristövaikutukset
Kuitusuolen ympäristövaikutuksia arvioitiin laskemalla tuotteen aiheuttama hiilijalanjälki. Näin saatiin tuotteen ympäristövaikutuksille numeerinen arvo. Tieto voi olla tärkeä, kun pyrimme hillitsemään ilmaston lämpenemistä. Siksi hiilijalanjälki onkin paljon käytetty tapa arvioida eri tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusta, mutta mitä se oikeastaan kertoo?
Miten hiilijalanjälki lasketaan?
Useissa markkinoilla olevissa tuotteissa, kuten joissakin elintarvikkeissa, on pakkausmerkintänä ilmoitettu hiilijalanjälki. Usein tämä on ilmoitettuna yksikössä CO2-eq, eli hiilidioksidiekvivalentti. Hiilijalanjälki kertoo tuotteen ilmastovaikutuksista, siitä miten paljon ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä tuotteen valmistuksesta on syntynyt. Tuotteiden hiilijalanjäljen laskemisessa täytyy ottaa huomioon kaikki merkittävät päästölähteet tuotteen valmistuksen ja käytön aikana raaka-aineiden valmistuksesta ja eri kuljetusvaiheista aina valmiin tuotteen hävittämiseen saakka.
Mitä on kuitusuoli?
Kuitusuoli toimii elintarviketeollisuuden pakkausmateriaalina. Tyypillisin käyttökohde on makkaranvalmistuksessa makkarankuorena. Kuitusuoli valmistetaan viskoosista sekä paperista, jolloin syntyvä kuori on sellainen, joka kuoritaan pois makkaran päältä ennen syömistä. Kuitusuolen valmistukseen käytetään energiaa ja valmistuksen aikana syntyy jätettä. Hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon syntyvän jätteen määrä ja kuljetus sekä kuitusuolen valmistuksessa käytetty energia. Raaka-aineiden kuljetus tehtaalle sekä valmiin tuotteen kuljetus asiakkaalle kuuluu myös elinkaarimallin mukaiseen tuotteen hiilijalanjäljen laskentaan.
Mitä saatiin tulokseksi?
Makkarankuorena käytetyn kuitusuolen saatu hiilijalanjälki on noin 100 kg CO2-eq/km. Kilometri suolta tuottaa siis noin 100 kg hiilidioksidiekvivalenttia ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä.
Onko tuloksena saatu hiilijalanjälki suuri vai pieni? Onko kuitusuolen valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset tai ilmastopäästöt isot vai pienet?
Hiilijalanjäljen arvioinnissa kaikki on suhteellista. Valmiin kaupasta ostettavan makkaran hiilijalanjälki koostuu monesta asiasta, joista yksi on valmistuksen aikana käytetty makkarankuori. Kilometriin myytävää makkaraa joudutaan käyttämään paljon raaka-ainetta, ja tästä syntyy makkaran koosta riippuen satoja ellei tuhansia kiloja makkaraa. Marttojen nettisivujen mukaan sianlihan hiilijalanjälki on 6 kg CO2-eq/kg. Tällöin sata kiloa makkaran raaka-ainetta (sianlihaa) tuottaa jo kuusinkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä verrattuna kilometriin tuotettua suolta. Voidaan siis päätellä, että kuoren osuus lopullisen makkaran ilmastopäästöistä on pieni.
Hiilijalanjälkeä verrataan usein autoilun hiilijalanjälkeen. Liikennefakta.fi -sivuston mukaan Suomessa liikennekäytössä olevien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö vuoden 2021 lopussa oli 147,1 g CO2/km. Tämän mukaan henkilöautolla voi ajaa noin 680 km, jotta päästö vastaa yhtä tuotettua kuitusuolikilometriä.
Mitä hiilijalanjälki kertoi?
Kuitusuolen hiilijalanjäljen laskennassa saatiin selville, että suurimman osa hiilijalanjäljestä aiheuttaa raaka-aineiden valmistus. Kuljetusten optimoinnilla sekä energian säästöllä voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen jonkin verran. Hiilijalanjäljen laskenta esimerkiksi vuosittain voisi antaa yritykselle arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan hiilijalanjälki kehittyy ja siitä, millaisia toimia voidaan kehittää, jotta hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä.
Lähteet:
Parjanen H. 2022. Kuitusuolen ympäristövaikutukset – Theseus Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Liikennefakta.fi. Hiilidioksidipäästöt. Haettu 24.11.2022 osoitteesta: https://www.liikennefakta.fi/fi/ymparisto/henkiloautot/hiilidioksidipaastot
Martat.fi. Ympäristö lautasella. Haettu 24.11.2022 osoitteesta: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kestava-ruoka/vastuullinen-kokki/ymparisto-lautasella/