Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö hyvinvointialueella sote-palveluiden integraation jälkeen – miten moniammatillista yhteistyötä tulisi kehittää ja johtaa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaistaa palveluita, edistää hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja sekä hillitä kustannuksia. Asiakkaan näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisessa palvelukokonaisuus tulisi yhteensovittaa ja luoda ehjä palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa tulisi huomioida palveluiden moninaisuus, yhteistoiminta ja keskittyä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Organisaatiomuutos on luonut uuden toimintaympäristön, jossa toimivat yhteistyörakenteet tulee selvittää sekä kehittää vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen ja organisaation strategisia tavoitteita. Tavoitteiseen pääseminen tarvitsee tuekseen vahvaa yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntiin jääneiden palveluntuottajien, kuten varhaiskasvatuksen, kanssa. Organisaatiomuutoksen jälkeen tulee tarkastella, miten yhteistyö toteutuu, miten yhteistyötä tulee kehittää sekä johtaa, jotta voidaan päästä haluttuihin tavoitteisiin.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyön tutkimuksen kohteena oli Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) ja kuntiin jääneen varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön toteutuminen, johtaminen ja kehittäminen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittämisideoita yhteistyön kehittämiseen ja esihenkilöiden työn tueksi. Menetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta. Kohdejoukkona oli Varhan perhekeskuspalveluiden kahdeksan (8) aluetta. Otannaksi valikoitui viiden (5) alueen neuvolapalveluiden lastenneuvolan terveydenhoitajat ja heidän esihenkilönsä.
Terveydenhoitajille laadittiin Webropol-kyselylomake ja esihenkilöille teemahaastattelu, joka toteutettiin yksilöhaastatteluna. Tutkimuksen tulosten perusteella kehittämiskohteita yhteistyössä ovat toimivan yhteistyön toteutuminen ja johtamisen merkitys.
Yhteistyötarpeen kasvaessa lisääntyy myös tiedonsiirto lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen välille
Toimintaympäristön muutoksen jälkeen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toteutuu erilaisia yhteistyömalleja lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä. Yhteistyörakennetta tulee yhtenäistää ja kehittää, sillä yhtenäiset mallit mahdollistavat asetetut tavoitteet niin organisaation strategian kuin sote-uudistuksen osalta. Toimiva yhteistyö on kuitenkin merkityksellistä lapsen ja perheen terveyden sekä hyvinvoinnin näkökulmasta. Toimivassa yhteistyössä lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä tulisi korostua tiedonsiirto, vuorovaikutus, toisen työn tuntemus sekä osaaminen.
Yhteistyössä terveydenhoitajien monipuolinen osaaminen ja asiantuntijuus, substanssiosaaminen sekä vahva näyttöön perustuva tieto korostuvat moniammatillisessa yhteistyössä (Kangasniemen ym. 2018, 61–68). Osaaminen korostuu erityisesti asiakkaiden tarpeiden ja tarkoituksenmukaisen tuen arvioinnissa sekä toimintaympäristön muutoksessa (Juujärvi ym. 2019, 4). Yhteistyön tarve on lisääntynyt lasten ja perheiden erinäisten haasteiden takia, joka korostaa osaamisen merkitystä.
Toimivaan tiedonsiirtoon tulisi sisällyttää varhaiskasvatuksen havainnot ja niiden hyödyntäminen lastenneuvolan terveystarkastuksissa. Varhaiskasvatuksen havainnot lapsen toiminnoista ja osaamisesta tukevat terveydenhoitajan työtä ja auttavat päätöksenteossa lapsen tuen tarpeen arvioinnissa sekä perheen tilanteen huomioimisessa.
Varhassa esiintyy erilaisia käytänteitä tiedonsiirrossa erityisesti varhaiskasvatuksen havaintojen hyödyntämisessä sekä käsitellyn tiedon siirtämisestä takaisin varhaiskasvatuksen käyttöön. Toimiva tiedonsiirto ja oikea-aikaisen tuen tarpeen tunnistaminen mahdollistavat toimivan palvelupolun lapsen ja perheen terveyden sekä hyvinvoinnin kannalta, joka on merkityksellistä yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan näkökulmasta.
Johtamisen merkitys
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja toimintaympäristön muutos ovat luoneet uusia johtamisosaamisen tarpeita. Asiantuntijat tarvitsevat organisaatiomuutoksessa oman työnsä tukemiseen ja yhteistyöhön johtamisosaamista ja -otetta, jotta voivat kasvaa, kehittyä ja kehittää palveluita. Johtamisosaamisella ja -otteella voidaan vastata sote-palvelujen muutokseen, tavoitteisiin ja palveluiden toteutukseen organisaation näkökulmasta (Heinonen ym. 2018, 14–19; Borman & Louw 2023.)
Toimiva moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Sekä henkilöstöltä että esihenkilöiltä odotetaan paljon, sillä toimivalla kokonaisuudella voidaan vastata lasten ja perheiden lisääntyviin haasteisiin sekä organisaation strategisiin tavoitteisiin. Varhan lastenneuvoloiden ja kuntiin jääneen varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä terveydenhoitajat kokevat johtamisen merkityksen erityisesti tuen tarpeena yhteistyön rakentamisessa ja osaamisen kehittämisessä.
Esihenkilöiden näkökulmasta tunnistetaan johtamisen merkitys yhteistyössä ja vastuu varmistaa sekä mahdollistaa riittävä osaaminen ja työaikaresurssit terveydenhoitajille, jotta yhteistyöllä voidaan mahdollistaa sote-uudistuksen kuin organisaation tavoitteet. Esihenkilöt korostavat myös organisaatiouudistuksen tuomia haasteita, mutta kokevat lastenneuvolan esihenkilöiden verkostokokoukset toimivina ratkaisuina johtamisessa ja yhteistyön kehittämisessä.
Tämän artikkelin aiheena oleva opinnäytetyö julkaistaan Theseuksessa toukokuussa 2024.
Lähteet:
Borman, J. & Louw, B. 2023. Leadership Development Strategies in Interprofessional Healthcare Collaboration: A Rapid Review. Journal of Health Leadership. Vol. 15, 175-192. Haettu 26.3.2024 osoitteestahttps://www.dovepress.com/getfile.php?fileID=92200
Heinonen, O-P.; Ikonen, A-K.; Kaivosoja, M. & Reina T. 2018. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. STM raportteja ja muistioita 8/2018. Haettu 26.3.2024 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160555/LAPE-loppuraportti_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Juujärvi, S.; Sinervo, T.; Laulainen, S. & Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T.& Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. THL. Haettu 15.4.2024 osoitteesta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138096/PT2019_003_11062019.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kangasniemi, M.; Hipp, K.; Häggman-Laitila, S.; Kallio, H.; Karki, S.; Kinnunen, P.; Pietilä, A-M.; Saarnio, R.; Viinamäkin L.; Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Haettu 15.4.2024 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf
Varsinais-Suomen hyvinvointialue 2024. Strategia ja arvot. Haettu 15.4.2024 osoitteesta https://www.varha.fi/fi/tietoa-varhasta/strategia-ja-arvot
Artikkelikuva: Peda-net
