• osaaminen
• osaamiskartoitus

Osaamista tulee kehittää jatkuvasti, sillä osaaminen vanhenee ja osaamistarpeet saattavat muuttua nopeastikin. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kouluttaa ja kouluttautua ilman ymmärrystä tavoitteista ja kehittämistarpeista. Osaamiskartoituksen avulla on mahdollista tunnistaa yrityksen osaamistarpeet sekä selvittää osaamisen nykytila ja sen myötä kohdistaa osaamisen kehittämisen toimenpiteet oikeisiin asioihin. 

Mikä on osaamiskartoitus?

Osaamiskartoitus on kehittämisen työkalu, jonka avulla tunnistetaan työntekijän ja työtehtävän osaamiset ja taidot sekä arvioidaan osaamisen taso. Sen avulla selvitetään, vastaavatko työtekijöiden osaamiset yrityksen strategisia tarpeita ja mihin suuntaan osaamista tulisi kehittää. Kartoituksen avulla on mahdollista tunnistaa osaamisvajeita ja toisaalta sen avulla saadaan esiin myös hiljaista tietoa. 

Osaamiskartoitus hyödyttää sekä työntekijää että yritystä. Kartoituksen avulla sekä esihenkilö että työntekijä itse pystyvät suunnittelemaan urapolkua ja osaamisen kehittämistä. Osaamiskartoitus selkiyttää myös toimialan, tiimin ja oman työn tulevaisuuden näkymiä ja osaamistarpeita.

Miten osaamiskartoitus etenee?

Eri organisaatioissa, tiimeissä ja tehtävissä tarvitaan erilaista osaamista. Osaamiskartoituksen lähtökohtana onkin tunnistaa tarvittavat osaamiset tiimeittäin ja rooleittain, ottaen huomioon myös yrityksen vision ja strategian. Tunnistetuista osaamistarpeista tehdään osaamiskartta ja karttaan tehdään arvio nykyisen osaamisen tasosta. Osaamiskartan pohjalta analysoidaan osaamisen tilanne ja tehdään kehityssuunnitelmat.

Osaamiskartoitusprosessin eteneminen tiivistettynä:

1. Selkiytetään yrityksen visio ja strategia.
2. Selvitetään tiimin tehtävät nyt ja tulevaisuudessa.
3. Pohditaan, mitä osaamista tarvitaan tehtävien tekemiseen.
4. Tehdään karttapohja tarvittavista osaamisista.
5. Arvioidaan karttapohjan avulla nykyinen osaamisen taso.
6. Analysoidaan tulokset ja tehdään niiden pohjalta kehityssuunnitelmat.

Osaamisten tunnistamiseen ja osaamiskartan laatimiseen on hyvä osallistaa tiimistä mahdollisimman moni henkilö. Tiimin tehtäviä ja tehtävissä tarvittavia osaamisia voidaan kartoittaa esimerkiksi yhteisessä työpajassa, jossa osallistujat kirjaavat tunnistettuja osaamisia Post it -lapuille.

Osaamistarpeita tulee pohtia monesta eri näkökulmasta:

• Mitkä ovat nykyisen toiminnan osaamistarpeet?
• Mitä osaamista vaaditaan, että saavutetaan yrityksen strategia ja visio?
• Mitkä ovat asiakkaiden odotukset ja tarpeet?
• Millaisia muutoksia toimintaympäristöön tai työskentelytapaan on tulossa?

Tunnistetut osaamiset kootaan yhteen ja yhdistellään osaamiskartaksi. Osaamiskartta voidaan tehdä esimerkiksi Exceliin tai isommilla yrityksillä voi olla käytössään erillinen osaamisenhallintajärjestelmä, jossa osaamisia ylläpidetään.

Osaamisen arviointi tapahtuu ensisijaisesti itsearviointina, mutta usein arviointiin on hyvä osallistaa esihenkilö tai esimerkiksi asiakas tai kollega. Yksittäisiä osaamisia arvioidaan numeerisilla tai sanallisilla tasoluokitteluilla, kuten numeroilla 1-5 tai tasoilla aloitteleva – hyvä – kiitettävä. Osaamisille voidaan määritellä myös tavoitetaso, jolloin sitä vasten peilaten on helppo todeta suurimmat osaamispuutteet ja -tarpeet sekä myös osaamisvahvuudet. Tästä on hyvä edetä tarkempiin kehitys- ja koulutussuunnitelmiin.

Kannattaako osaamiskartoitus?

Osaamiskartoitus on melko työläs prosessi, kun se toteutetaan koko yritykselle. Toisaalta se on kuitenkin hyvä keino saada henkilöstön osaaminen näkyviin ja pystyä sen pohjalta suunnittelemaan osaamisen kehittämistoimenpiteitä. Osaamiskartoituksen tiedoista on hyötyä myös esimerkiksi rekrytoinneissa, kun työtehtävässä tarvittavat osaamiset on selkeästi määritelty ja tiedetään missä osaamisissa tarvitaan vahvistusta. Osaamiskartoituksen pohjalta myös perehdyttämisen suunnittelu ja toteuttaminen on helpompaa, kun tarvittavat osaamisalueet ovat tiedossa.

Tiimin osallistaminen osaamiskartoitukseen parantaa vuorovaikutusta ja kirkastaa tiimin yhteistä suuntaa. Kartoituksen avulla tarkentuu jokaisen oma osaaminen ja vahvuudet suhteessa työn vaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Samalla esihenkilö saa kokonaiskuvan tiimin osaamisen kehittämisen tarpeista ja osaamisen tilanteesta.

Osaamiskartoitukseen ei kuitenkaan kannata lähteä suunnittelematta ja pohtimatta kartoituksen tarpeellisuutta sekä sitä, miten tietoja tullaan hyödyntämään. Kerättyjen tietojen pohjalta tulee asettaa tavoitteita ja sopia toimenpiteitä sekä seurata myös niiden toteutumista. Osaamistietojen ylläpitäminen ja arviointi ei saa olla pelkästään pakollinen toimenpide, joka tehdään kerran vuodessa esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Osaamistietoja tulee tarkastella ja päivittää säännöllisesti ja samoin osaamistarpeita tulee pohtia säännöllisesti varsinkin tulevaisuuden tarpeiden osalta.

Lähteet

Juoperi, P. 2023. . Osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kartoittaminen asiantuntijayrityksessä. YAMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.

Kuvat: Pixabay