Mikä tekee työpaikasta sellaisen, jossa viihdytään?
Organisaatiossa tulee tiedostaa, mitkä asiat ovat yksittäiselle työntekijälle tärkeitä. Työntekijät viihtyvät organisaatiossa, joissa heille tärkeät asiat toteutuvat.
Osaavasta työvoimasta on organisaatioiden välillä kovaa kilpailua. Organisaation ollessa tietoinen henkilön voimavaroihin vaikuttavista tekijöistä, on sillä mahdollisuus luoda organisaatiokulttuuri, jossa sen työntekijät viihtyvät. Viihtyisä organisaatiokulttuuri houkuttelee myös uusia työnhakijoita. Työntekijöiden motivaatioon ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu ja esille on usein noussut neljä seikkaa:
- Mielekkäät työtehtävät
- Työpaikan vahva yhteishenki
- Oikeudenmukainen palkka ja luontoisedut
- Työn ja vapaa-ajan tasapaino
Mielekäs tekeminen
Työntekijöille tulee olla selvää, mikä on heidän työnsä merkitys organisaatiossa. Työntekijöiden panos tulee linkittää tavoitteisiin ja heille tulee kertoa, miten heidän tekemisensä vaikuttaa organisaation yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. (Rossi 2012, 91.) Oman työn merkityksellisyyden tunne tutkitusti kasvattaa työntekijän työmotivaatiota. Eri henkilöt voivat kuitenkin kokea eri asiat työssään mielekkääksi. Työn mielekkyyttä lisää henkilön mahdollisuus vaikuttaa omiin työtehtäviinsä. Tämä vaikuttamisen mahdollisuus on myös edellytys työntekijän ja yhteisön itseohjautuvuuden toteutumiselle.
Vahva yhteishenki voimaannuttajana
Työpaikan yhteishenkeen vaikuttaa moni asia. Viestinnän avoimuus on keskeinen tekijä hyvän työilmapiirin luomisessa. Avoimen viestinnän avulla vähennetään myös väärinkäsityksiä. Organisaatiossa ongelmakierre syntyy siitä, jos epäkohtiin ei puututa. Tämä voi näkyä ihmisten turhautumisena, joka välittyy myös työssä viihtymiseen ja työntekoon.
Vahva yhteishenki koostuu päivittäisistä teoista, kuten työkavereiden tervehtiminen nähdessä. Työyhteisössä käyttäydytään kohteliaasti ja ollaan valmiita auttamaan muita tarvittaessa. Yhteisten pelisääntöjen luominen ja noudattaminen luo hyvän perustan vahvalle yhteishengelle.
Työyhteisöissä juhlistamiset ovat helppo keino kiittää henkilöstöä, sekä myös kasvattaa yhteishenkeä. Myös pieniä asioita ja tekoja voi juhlistaa organisaatiossa, jolloin luodaan hyvää ilmapiiriä organisaatioon ja työntekijöille tulee onnistumisen tunne. Yhteiset onnistumiset kasvattavat organisaation yhteishenkeä. (Rossi 2012, 14, 42–23.)
Työpanoksen arvostus
Työntekijöiden tyytyväisyys palkkaukseen ja luontoisetuihin riippuu niiden oikeudenmukaisuudesta. Työntekijä haluaa tuntea saavansa oikeudenmukaisen korvauksen omasta työpanoksestaan. Oikeudenmukaisuuden tunteeseen vaikuttaa myös se, saako työntekijä samasta tehtävästä kollegan kanssa samaa palkkaa ja saman arvoiset luontoisedut. (Luukka 2019, 361–367.)
Oikeudenmukaisuuden tunnetta lisää palkkauksen perusteiden perusteleminen ja niistä avoimesti puhuminen. Organisaation tulisi kertoa selkeästi työntekijöille, mihin heidän palkkansa perustuu ja miten työntekijä omalla tekemisellään pystyy siihen vaikuttamaan. (Luukka 2019, 361–367.)
Työn ja vapaa-ajan tasapainotteleminen
Ihmiset arvostavat erilaisia asioita, jonka myötä työllä on eri rooli eri henkilöiden elämässä. Työn rooli muuttuu usein eri elämänvaiheissa, jolloin työlle on erilaiset odotukset. Tämän myötä työajan järjestely on merkitykseltään iso henkilöstölle. (Aaltonen ym. 2020, 71, 76.)
Työnantajan ja henkilöstön on hyvä yhdessä pohtia työpaikalle käytäntöjä, joiden avulla henkilöstön on helpompi sovittaa työ ja vapaa-aika. Moni työntekijä kokee etätöiden avulla pystyvänsä paremmin yhdistämään työn ja arjen. Etätöiden on koettu myös auttavat kuormituksen tunteeseen ja keskittymiseen. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa onnistuminen tukee myös työntekijöiden hyvinvointia.
Organisaation panostaessa näihin neljään asiaan on sillä hyvät eväät menestyvän organisaatiokulttuurin luomiseen. Viihtyisä organisaatiokulttuuri tukee henkilöstön työhyvinvointia ja lisää heidän sitoutumistaan organisaatioon. Viihtyisä työpaikka välittyy myös monella tavalla ulkoisille sidosryhmille.
Lähteet
Rossi, A. 2012. Kulttuuristrategia. Helsinki: Kauppakamari.
Luukka, P. 2019. Yrityskulttuuri on kuningas: mikä, miksi, miten? Helsinki: Alma Talent.
Aaltonen, T; Ahonen, P. & Sahimaa, J. 2020. Johda merkitystä. Helsinki: Alma Talent.
Voutilainen, J. 2023. Organisaatiokulttuurin kehittäminen : manageerauksen tahtotilan mukaan – Theseus. Opinnäytetyö (YAMK). Liiketoiminnan kehittäminen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu