Musiikkioppilaitosten rahoitus murroksessa – yritysyhteistyöstä apua perustoimintaan?
Voisiko sponsoroinnin tai yritysyhteistyön keinoin tukea sekä mahdollistaa lasten ja nuorten pitkäjänteistä tavoitteellista taideharrastamista? Tässä opinnäyteyössä selvitettiin taiteen perusopetuksen rahoitus- ja kulurakenteita sekä tutkittiin sponsoroinnin ja yritysyhteistyön mahdollisuuksia ja nykyistä tilaa osana valtionosuusoppilaitosten rahoitusta ja toimintaa.
Taiteen perusopetuksen valtionosuusjärjestelmässä toimivien musiikkioppilaitosten rahoitus nojaa niin sanottuun kolmikantaan, joka muodostuu valtion ja kunnan avustuksista sekä oppilasmaksuista. Taiteen perusopetus on lakiin kirjattu ja kansainvälisesti ainutlaatuinen koulutusmuoto, joka on vakiinnuttanut asemaansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä; taiteen perusopetus kuuluu osaksi kunnan peruspalveluita. (Suominen 2019, 13, 43; Valtiovarainministeriö 2024.) Pitkään voimassa ollutta taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan ja siinä yhteydessä myös valtionosuuden jakoperusteet uudelleenarvioidaan. Keskeistä lakiuudistuksessa on mahdollistaa saatavuus ja saavutettavuus kaikki taidelajit huomioiden. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.)
Musiikkioppilaitokset osana taiteen perusopetusta
Koulutusjärjestelmänä taiteen perusopetus on lähtöisin musiikkioppilaitosjärjestelmästä, joka on pitkään ollut erityisasemassa suhteessa muihin taiteenaloihin (Heiskanen ym. 2015, 26). Nykyään opetusta annetaan yhdeksällä eri taiteenalalla. Vuonna 2019 musiikki muodosti valtionosuusjärjestelmän piirissä olevista oppilaitoksista oppilaitosmäärässä mitattuna noin 68%. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2019 opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevien oppilaitosten rahoituksesta musiikille on kohdennettu noin 92%. Syitä musiikin suureen osuuteen kokonaisrahoituksesta on monia, esimerkiksi se, että valtionosuutta jaetaan opetustuntien perusteella, jolloin yksilöopetusta järjestävät musiikkioppilaitokset vievät siitä suuren osan (Suominen 2019, 19, 21-22). Tämä selittää toisaalta vain valtionosuusrahoituksen epätasaisen jakautumisen. Espoossa vuonna 2022 tehdyssä selvityksessä käy ilmi, että myös kunnan rahoituksesta taiteen perusopetukselle on musiikille kohdentunut noin 77% (sekä valtionosuusoppilaitokset että muut), vaikka oppilaitoksia kokonaismäärästä on 45% ja oppilaita 57%. (Partanen ym. 7-8, 56.)
Vuonna 2024 taiteen perusopetuksen tuntiperusteiseen valtionosuuteen ei kohdennu leikkauksia, vaan rahoitusta tarkistetaan indeksikorotuksella (Valtiovarainministeriö 2023). Voidaan kuitenkin arvioida, että jos julkista rahoitusta tiukennetaan tai tasa-arvoistetaan, ovat juuri musiikkioppilaitokset niitä, jotka joutuvat sopeuttamaan toimintaansa tai löytämään uusia rahoituskeinoja.
Sponsoroinnin ja yritysyhteistyön mahdollisuudet
Sponsorointi, joka toimii urheilussa varsin yleisesti käytössä olevana varainhankinnankeinona (Kallio ym. 2016, 69), muodostaa suomalaisesta kulttuurin kokonaisrahoituksesta hyvin pienen osan. Vuonna 2023 julkaistun selvityksen mukaan 3,3 miljardin euron kokonaisrahoituksesta sponsorointi muodostaa vain noin 0,7% (23 miljoonaa euroa). Mukana tässä laskelmassa ovat myös kulttuuriharrastukset. (Backman 2023, 18.)
Yhteistyötahona lasten ja nuorten parissa toimivat oppilaitokset ovat kuitenkin erityisasemassa esimerkiksi kuluttajasuojalain näkökulmasta. Oppilaitosten ensisijaisena tehtävänä on toimia turvallisina oppimisympäristöinä ja sponsoroinnin tulee olla läpinäkyvää ja hienovaraista. Yhteistyön välineenä yrityksen suuntaan toimii näkyvyys, esimerkiksi logon saattamisella tunnistettavasti näkyviin. Yritys saa myös itse mainita markkinoinnissaan tukevansa kyseisen oppilaitoksen toimintaa. On myös huomioitava, että sponsorointi ei saa saattaa oppilaitoksen toimintaa riippuvaiseksi sponsorituesta. (Opetushallitus 2014, 2, 5, 10-11.)
Osana opinnäytetyötä toteutetun kyselyn mukaan, suomalaisissa opetustuntikohtaisen valtinosuuden piiriin kuuluvissa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa toteutetaan yritysyhteistyötä jonkin verran, mutta sen osuus kokonaisrahoituksesta on pieni. Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa oppilaitosten perustoimintaa tarjoamalla esimerkiksi tiloja tai mahdollisuuksia esiintymisille. Kyselyssä kuitenkin tuotiin esiin, että yritysyhteistyön ei koeta sopivan oppilaitoksen perustoiminnan rahoittamiselle. Tarvetta uusille rahoituskanaville ei myöskään musiikkioppilaitoksissa näytä tällä hetkellä olevan. Toisaalta sponsorointi ja yritysyhteistyö voisivat tuoda uusia mahdollisuuksia toiminnalle ja mahdollistaa oppilaitosten uudistumisen. Aiheesta löytyy hyvin vähän tutkimusta, eikä tämän opinnäytetyön myötä löydetty puhtaasti uusia toimintamalleja. Tutkimusta kannattaa jatkaa erityisesti läpi koko taiteen perusopetuskentän, joka kattaa alueellisesti koko Suomen. (Holmström 2024.)
Lähteet:
Backman, J., Hyssälä, L., Kivelä, A., Norppa, L., Virta, S. & Vuolasto, J. 2023. Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset osaksi pää̈töksenteko- ja ohjausjä̈rjestelmää. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.12.2024.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164740/OKM_2023_16 .pdf?sequence=7
Heiskanen, I., Kangas, A. Mitchell, R. 2015. Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö. Helsinki: Tietosanoma.
Holmström, Henrik. 2024. Musiikkioppilaitoksen rahoitus ja yritysyhteistyön mahdollisuudet – Theseus. Opinnäytetyö (YAMK). Taide- ja kulttuurialan johtaminen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Kallio, M.; Kangasniemi, A.; Pöyhönen, K. & Vierros, H. 2016. Yhdistykset ja säätiö̈t -Kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen erityiskysymyksiä. Helsinki: ST-Akatemia Oy.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistaminen. Viitattu 6.12.2024.
Opetushallitus. 2014. Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi.
https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM017:00/2024
Partanen, E., Koskimies, L., Ahomäki M., Levola, M. & Palkama, J. 2022. Taide mukana kasvussa – selvitys lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen tilasta Espoossa vuonna 2022. Innolink.
Suominen, Anniina. 2019. Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu.6.12.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161668/27_19_Taiteen _perusopetus_OK.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtiovarainministeriö. 2023:64. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024- 2027. Valtiovarainministeriön julkaisuja.
Valtiovarainministeriö. 2024. Kunnan peruspalveluiden valtionosuus. Viitattu 6.12.2024.