Muutoshallinta ja resilienssi organisaatiossa

11.06.2024

Työelämän muutoksissa on merkitystä sekä yksilöiden että yhteisön resilienssillä, kyvyllä selviytyä muutoksista. Johdolla ja esihenkilöillä on vahva rooli ja vaikutus siihen, miten muutoksen keskellä johdetaan muutostilanteita ja tuetaan työyhteisöä ja yksilöitä.

Työelämässä kohdataan muutoksia jatkuvasti. Muutoksen keskellä, oli kyseessä sitten pienestä arkisesta tai suuresta työyhteisöä vavisuttavasta muutoksesta, organisaation tulee pysyä elinvoimaisena. Erityisesti työntekijöistä, jotka käytännössä pitävät organisaatiota toimintakykyisenä, on pidettävä huolta silloin, kun arjen työssä kohdataan muutoksia.

Muutokset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, ja henkilöstö voi kokea muutoksen hyvin eri tavoin. Kyky selviytyä muutoksista, toisin sanoen resilienssi, on jokaisella yksilöllä ja organisaatiolla omanlaisensa. Resilienssi kertoo yksilön tai yhteisön taidosta mukautua uusiin ja erilaisiin tilanteisiin. Se ilmenee toimintakykynä, kun täytyy poistua mukavuusalueelta.

Kohti resilienttiä työyhteisöä

Turun ammattikorkeakoulun liiketoiminnan kehittämisen koulutuksen (YAMK) tutkimustyössä seurattiin, kuinka työn toimeksiantajaorganisaatiossa valmistauduttiin kohdattavaan muutokseen ja millaista muutosjohtamista toteutettiin. Prosessia peilattiin John P. Kotterin kahden portaan muutosmalliin. Lisäksi tarkastelun kohteena työssä oli työntekijäkokemus muutosprosessin aikana.

Työssä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä: kyselyjä, työpajamenetelmää ja havainnointia, jotta saavutettaisiin mahdollisimman kattavia ja luotettavia tutkimustuloksia muutoksesta ja työntekijäkokemuksesta. Muutosprosessista on pidetty työpäiväkirjaa muutosta edeltävältä ajalta, ja siitä on havaittavissa, kuinka muutokseen valmistauduttiin erilaisin toimenpitein. Muutosprosessin kuvaaminen työpäiväkirjan muodossa lisäsi ymmärrystä toimeksiantajan muutosprosessista ja sen hallinnasta. Työpäiväkirjan avulla on nähtävissä erityisesti se, kuinka yllättävät käänteet ja haasteet ovat osa muutosta ja kuinka niihin reagoidaan.

Kyselyt antoivat arvokasta tietoa työntekijäkokemuksesta ja muutosjohtamisen onnistumisesta. Työssä toteutetun palautekyselyn tuloksien perusteella voitiin todeta, että toimeksiantajaorganisaatiossa muutos vietiin läpi onnistuneesti. Merkittäviä tekijöitä kiitettävään lopputulokseen olivat työntekijöiden mukaan ottaminen muutosprosessiin ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen, työntekijöiden saama tuki ja esihenkilön esimerkillinen sitoutuminen. Yhteisöllisyys ja muiden auttaminen vaikuttivat hyvään työntekijäkokemukseen.

Muutosjohtamiseen panostamalla voidaan saavuttaa onnistunut muutos työyhteisössä

Toimeksiantajaorganisaatiolla on edessään uusia merkittäviä muutoksia jo lähitulevaisuudessa, ja työn myötä saatuja tuloksia ja tietoa voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa myös tulevissa muutoksissa, kuten millaisia asioita muutoksen läpiviemisessä on tärkeää huomioida työntekijöiden kannalta.

Muutoksen läpivienti vie aina oman aikansa. Muutostilanteet ovat usein hektisiä, mutta milloinkaan ei saisi olla niin kiire, että ei ehdi kuunnella, miten työyhteisö kokee ja näkee työssä ja muutoksessa onnistumiseen vaikuttavat asiat.

Työyhteisön resilienssiä tutkimuksen kohteena olleessa muutoksessa kuvastaa muun muassa työntekijöiden kokemuksista luodut yhteiset toimintatavat, joilla voidaan jopa ennakoida tulevia sopeutumistarpeita uusissa muutoksissa. Työyhteisöön ja tilanteeseen hyväksi todetun muutosmallin hyödyntäminen selkeyttää muutoksen läpiviemistä, ja sen avulla muutos voidaan toteuttaa selkeästi ja johdonmukaisesti.

On kuitenkin hyvä muistaa, että työyhteisössä jokaisella on vastuu huolehtia osaltaan muutoksen onnistumisesta. Yksilön resilienssi nähdäänkin tänä päivänä yhtenä tärkeimpänä työelämätaitona, ja sitä tarvitaan sekä haasteellisissa että positiivisissa muutoksissa.

Lähde:

Opinnäytetyö Pauliina, Rantanen, 2024 SOTE -valvontalain edellyttämä muutoshallinta ja resilienssi Oikeusrekisterikeskuksen Rekisteripalveluissa. Opinnäytetyö (YAMK), liiketoiminnan kehittäminen, Turun ammattikorkeakoulu.