Muutostietojen kaappaus mahdollistaa reaaliaikaisen raportoinnin ja oikea-aikaisen tiedolla johtamisen terveydenhuollossa
Terveydenhuolto on toimintaympäristönä monipuolistunut ja vaatii tiiviistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tehokas tiedonkulku ja tietovirtojen hallinta ovat hyvän johtamisen ohella tärkeitä edellytyksiä yhtenäiselle toiminnalle sekä innovatiivisten toimintamallien ja toimintatapojen kehittämiselle. Tiedolla johtaminen päivittäisen päätöksenteon tukena edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tietoa. (Laihonen ym. 2009, 170-171; Rytilä 2011, 84; Ahonen ym. 2016, 203-207.)
Tiedon reaaliaikaisuus on luotettavuuden ohella yhä tärkeämpää myös terveydenhuollon alalla. Potilasturvallisuuden ja hoidon laadun turvaamiseksi hoitohenkilökunta tarvitsee reaaliaikaiset, selkeät ja tarpeeksi kattavat tiedot potilaan hoidossa tarvittavista tiedoista, juuri silloin, kun ne ovat hoidon kannalta välttämättömiä. (Glenister 2015, 15-16.)
Reaaliaikainen tieto tehostaa terveydenhuollon resurssienhallintaa
Reaaliaikainen tieto mahdollistaa hoitohenkilökunnan ja organisaatioiden tehokkaamman ja tuottavamman työskentelyn esimerkiksi riittävän ja oikea-aikaisen resursoinnin avulla, jolloin rajalliset resurssit voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin myös potilaat hyötyvät hoidon laadun parantuessa. (Glenister 2015, 15-16.)
Hoitohenkilökunnan lisäksi myös organisaation päättäjät tarvitsevat reaalikaista tietoa tiedolla johtamisen tueksi. Tiedolla johtamisessa hyödynnetään usein erillistä tietovarastoa, johon tiedot tuodaan operatiivisista järjestelmistä ja muunnetaan paremmin raportointiin soveltuvaan muotoon. (Laihonen ym. 2013, 65-66.)
Useimmat tietovarastot on toteutettu eräajopohjaisina, jolloin tiedot tuodaan operatiivisista järjestelmistä korkeintaan kerran vuorokaudessa, jotta vältettäisiin kuormittamasta ja hidastamasta raskailla ajoilla käytössä olevaa operatiivista järjestelmää, kuten potilastietojärjestelmää. Tällöin tietovarastossa oleva tieto ei ole ajantasaista, eikä se mahdollista reaaliaikaista raportointia, joka olisi tarpeellista esimerkiksi epidemioiden tai rokotuskampanjoiden reaalikaisessa seurannassa.
Tietovarastoinnin muutostietojen kaappaus: tekniikat ja haasteet
Tietovarastoinnin prosessi alkaa uusimman lähdedatan siirrolla tietovarastoon. Lähes jokaisessa tietovarastossa on tarve siirtää vain oleelliset lähdedatan muutokset, jotka ovat tapahtuneet edellisen siirron jälkeen. Muuttuneen lähdedatan tunnistamista ja erittelyä kutsutaan muutostietojen kaappaukseksi (engl. change data capture, CDC). Neljä tietovarastoinnissa yleisesti käytettyä muutostietojen kaappaus -tekniikkaa ovat:
- tietokantataulujen aikaleimojen luku
- tietokantataulujen datan vertailu
- tietokantaliipaisimien käyttö
- tietokannan transaktiolokien luku.
(Kimball & Ross 2010, luku 11.10.)
Edellä mainittuja tekniikoita on mahdollista käyttää, jos tietovaraston lähdejärjestelmänä on relaatiotietokanta. Käytännössä liipaisimien käyttö ja transaktiolokien luku ovat ainoat tekniikat, joiden käyttö ei vaikuta näkyvästi tietovaraston lähdejärjestelmän, kuten potilastietojärjestelmän, toimintaan. Eri tietokantajärjestelmille löytyy sekä kaupallisia että avoimen lähdekoodin ratkaisuja, joilla muutostietojen kaappaus ja lähes reaalikainen tietojen replikointi operatiivisesta järjestelmästä tietovaraston mahdollistuu.
Replikointi on tietovaraston kontekstissa tiedon kahdentamista tietovaraston lähdejärjestelmästä eli operatiivisesta järjestelmästä tietovaraston erilliseen tietokantaan, jolla pyritään vähentämään tietovaraston käytön aiheuttamaa rasitusta operatiiviseen järjestelmän toimintaan. Muutostietojen kaappaus edellyttää paitsi käytettäviin teknologioihin ja tietokantajärjestelmiin perehtymistä, myös tiivistä yhteistyötä operatiivisen järjestelmän tietokannan ylläpitäjän kanssa, koska muutostietojen kaappaus lähes reaaliaikaisesti vaatii jatkuvaa yhteyttä ja yhteistyötä lähdejärjestelmän ja tietovaraston välillä.
Tietovarastoinnin merkitys terveydenhuollossa
Terveydenhuollossa tallentuu jatkuvasti enemmän tietoa terveydenhuollon potilaista ja hoitotapahtumista. Potilastietoa tallentuu myös erilaisten älylaitteiden ja sensorien avulla. Tietoja voidaan hyödyntää paitsi hoitotyössä myös tiedolla johtamisessa.
Tiedolla johtaminen edellyttää laadukasta ja yhdenmukaista dataa, joka mahdollistuu tietovarastoinnin avulla. Järkevästi toteutettuna muutostietojen kaappaus mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedonsiirron potilastietojärjestelmistä tietovarastoon, eikä vaikuta potilastietojärjestelmän toimintaan heikentävästi. Tämä mahdollistaa riittävän reaaliaikaisen ja oikea-aikaisen päätöksenteon tiedolla johtamisessa, sekä kliinisessä raportoinnissa, kuten epidemioiden seurannassa.
Lähteet:
Ahonen, O. ym. 2016. The Development Process of eHealth Strategy for Nurses in Finland. IOS Press. S. 203-207. Viitattu 9.10.2023. https://www.theseus.fi/handle/10024/117023
Glenister, H. 2015. How real-time data can improve patient care. Nurs Times. S. 111. Viitattu 9.10.2023. https://www.nursingtimes.net/clinical-archive/patient-safety/how-real-time-data-can-improve-patient-care-21-09-2015/
Kimball, R. & Ross, M. 2010. The Kimball Group Reader: Relentlessly Practical Tools for Data Warehousing and Business Intelligence. John Wiley & Sons.
Laihonen, H. 2009. Terveysjärjestelmän johtamisen tietovirrat. Tampereen yliopisto. S. 221. Viitattu 9.10.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tty-200908216873
Laihonen, H. ym. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. S. 84. Viitattu 9.10.2023. https://trepo.tuni.fi//handle/10024/116695
Rytilä, M. 2011. Tietoperustainen johtaminen. Lapin yliopistokustannus. S. 240. Viitattu 9.10.2023. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61724
Kuva: https://www.freepik.com/