Muuttuva toimintaympäristö haastaa sote-järjestöjä
Tuoreessa tutkimuksessa (Stenström 2023) kuvataan sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaympäristöä ja prosesseja. Järjestö on valtakunnallisen keskusjärjestön Mieli ry:n jäsenjärjestö, joka ylläpitää kriisikeskusta. Mieli ry:n 55:stä jäsenjärjestöstä 22 ylläpitää kriisikeskuksia. Kriisikeskukset tuottavat sekä valtakunnallisia että paikallisia järjestölähtöisiä kriisiauttamisen palveluita.
Suomalainen kolmas sektori on saman tapainen kuin Ruotsissa. Eurooppalaisittain tulopohja eli julkiselta sektorilta saatava rahoitus on suhteellisen pieni, vain hieman yli 30 prosenttia. Se tekee kolmannen sektorin huomattavan riippumattomaksi valtiosta. Suomalaista kolmatta sektoria voi kuvata itsenäiseksi vapaaehtoissektoriksi. Esimerkiksi Irlannissa, Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa julkisen rahoituksen osuus nousee varsin korkeaksi. (Laaksonen & Helander 2020)
Tutkimuksen teoreettisena pohjana ovat prosessi-, systeemi- ja kompleksisuusajattelu sekä hybridihallinta. Kyseessä oleva kriisikeskusverkosto toimii kompleksisessa toimintaympäristössä. Palveluita tuotetaan yhdessä systeeminä. Mukana on toimijoita paitsi Mieli ry:n jäsenjärjestöistä, niin myös muista järjestöistä. Rahoitus on monikanavainen. Palvelut täydentävät julkista palvelutuotantoa ja ovat osa palveluketjua.
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto sekä kolmannen sektorin eri tavoin tuotettujen palvelujen yhteen sovittaminen edellyttää hybridimuotoista hallintaa. Verkostomaisesti tuotettujen palvelujen toimintaympäristö on joiltain osin kompleksinen ja edellyttää systeemiajattelua. Yksittäisen järjestön prosessit ovat osa ekosysteemiä, joten prosessikuvaukset edellyttävät koko toimintaympäristön ymmärtämistä systeemisestä viitekehyksestä.
Tutkimuksen kohteena olevassa kriisikeskuksessa tarjotaan elämän kuormittavissa tilanteissa keskusteluapua ja -tukea vastaanotolla, kriisipuhelimessa ja verkkopalveluissa. Tutkimuksessa on kuvattu tarkemmin valtakunnallisen Kriisipuhelimen prosessia sekä asiakkaan että työntekijän ja vapaaehtoisen näkökulmasta. Koska kyseessä on matalan kynnyksen palvelu, niin soittajan näkökulmasta prosessi on yksinkertainen.
Valtakunnallinen Kriisipuhelin on Mieli ry:n koordinoima 24/7/365 avoinna oleva matalan kynnyksen nimettömyyteen perustuva palvelu, joka tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa oleville. Kriisipuhelimessa päivystävät koulutetut vapaaehtoiset kriisiauttajat sekä ammatillisen koulutuksen omaavat kriisityöntekijät. Puhelinkeskustelussa soittajan tilannetta kuunnellaan aktiivisesti ja hänen kanssaan keskustellaan siitä, mikä edistäisi tilanteen helpottumista. Tarvittaessa soittaja ohjataan muihin palveluihin. Vuonna 2022 vastattuja puheluita oli 93 100.
Suomessa vapaaehtoissektorin toiminta ja vaikutus kohdistuu voimakkaimmin hyvinvointisektorille eli koulutukseen ja tutkimukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Vaikka hyötyjä on vaikea mitata rahassa, on suomalaisen vapaaehtoistyön arvo Taloustutkimuksen lukujen mukaan arvioitu olevan yli kolme miljardia euroa vuodessa (Ryynänen 2020). Voi siis syystä todeta, että yhteiskunnan rattaat pysähtyisivät ilman kolmatta sektoria.
Lähde:
Stenström, T. 2023. Sosiaali- ja terveysalan järjestön prosessikuvaukset : toimintaympäristö haastaa sote-järjestöjä – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Laaksonen & Helander 2020 Kolmas sektori Suomessa. Kolmas sektori Suomessa – Kansalaisyhteiskunta
Ryynänen 2020 Vapaaehtoistyön arvo on yli kolme miljardia vuodessa. Vapaaehtoistyön arvo on yli kolme miljardia vuodessa – Kansalaisyhteiskunta
Kuva: Elsa Lindholm