• opetusympäristö
• oppiminen

Käsitteet opetusympäristö ja oppimisympäristö voidaan käsittää toistensa synonyymeinä. Turun AMK:n Master Schooliin tehdyssä opinnäytetyössä (Kopra, 2025) haluttiin kuitenkin korostaa opetusympäristön roolia toisen asteen Talotekniikan opinnoissa. Opetusympäristö katsotaan opinnäytetyössä fyysiseksi tai digitaaliseksi tilaksi, jossa opettaminen tapahtuu opettajan suunnittelemana ja hallitsemana.​ Opetusympäristössä vuorovaikutus nähdään yksisuuntaisena opettajalta opiskelijalle. Oppimisympäristö on monimutkaisempi kokonaisuus, jossa yhdistyvät fyysiset, sosiaaliset, kognitiiviset ja kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat oppimisen laatuun ja prosessiin.

Opetusympäristö vaikuttaa suoraan opiskelijoiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Fyysiset tilat, teknologia ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti osaamisen kehittymiseen. Miten opetusympäristö voidaan optimoida tukemaan opiskelijoiden oppimista sekä valmistautumista työelämään?

Toisen asteen talotekniikan koulutus yhdistää teoriaa ja käytäntöä, ja sen keskiössä on laadukas opetusympäristö. Modernit opetusmenetelmät ja ajanmukaiset tilat tukevat opiskelijoiden oppimista sekä valmistavat heitä työelämään. Fyysiset tilat, teknologian käyttö ja pedagogiset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden motivaatioon ja osaamisen karttumiseen.

Opetusympäristön keskeiset kehityskohteet

Talotekniikan koulutus edellyttää monipuolista opetusympäristöä, joka vastaa alan muuttuviin vaatimuksiin. Opinnäytetyön tutkimus osoitti seuraavat keskeiset kehityskohteet:

• Fyysiset tilat
  Nykyiset opetustilat ja työpajat kaipaavat päivitystä, jotta ne vastaisivat alan nykypäivän vaatimuksia. Opiskelijat tarvitsevat muunneltavia ja ergonomisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat itsenäistä oppimista ja ryhmätyöskentelyä. Realistiset harjoitusympäristöt parantavat oppimistuloksia ja valmistavat opiskelijoita työelämän vaatimuksiin.

• Teknologian integrointi
  Simulaatiot, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt voivat tehostaa oppimista ja lisätä opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Digitaaliset oppimateriaalit ja oppimisanalytiikka mahdollistavat yksilöllisen etenemisen ja paremman tuen oppimisprosessissa. Teknologian tehokas hyödyntäminen edellyttää ajantasaisia työkaluja ja pedagogista osaamista.

• Turvallisuus ja ergonomia
  Turvallisuuskäytännöt ja ergonomia kaipaavat kehittämistä, jotta opiskelijat ja opettajat voivat työskennellä tehokkaasti ja turvallisesti. Ergonomiset työpisteet, ajantasaiset turvallisuusohjeet ja kattava turvallisuuskoulutus edistävät hyvinvointia ja vähentävät tapaturmariskejä.

• Työelämäyhteistyö
  Tiiviimpi yhteys yrityksiin parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja antaa realistisen kuvan alan työympäristöstä. Työpaikalla tapahtuva oppiminen, yritysvierailut ja yhteiset projektit tukevat opiskelijoiden ammattitaidon kehittymistä ja verkostoitumista.

Konkreettiset kehitysehdotukset

Opetustilojen ja työpajojen modernisointi on ensisijainen kehitystoimenpide. Työtilojen varustelu ajanmukaisilla laitteilla ja digitaalisten oppimisympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen edistävät oppimista. Turvallisuuden ja ergonomian parantaminen sekä työelämäyhteistyön laajentaminen takaavat koulutuksen laadun ja työelämän tarpeisiin vastaamisen.

Keskeiset kehittämistoimenpiteet:

• Fyysisten oppimistilojen modernisointi ja muunneltavuuden lisääminen
• Digitaalisten oppimisympäristöjen laajempi käyttö
• Turvallisuuden ja ergonomian jatkuva kehittäminen
• Syvempi yhteistyö alan yritysten kanssa

Lopuksi

Opetusympäristön kehittäminen on keskeinen osa talotekniikan koulutuksen laadun parantamista. Fyysisten tilojen ja teknologian kehittäminen, turvallisuuden ja ergonomian huomioiminen sekä tiiviimpi työelämäyhteistyö takaavat koulutuksen ajantasaisuuden ja opiskelijoiden menestymisen alalla.

Lähde:

Kopra, J. 2025. Opetusympäristön parantaminen toisen asteen koulutuksessa : talotekniikan koulutus – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.