Panostaminen vaatimusmäärittelyyn parantaa terveydenhuollon laitehankintojen onnistumista
Julkisen terveydenhuollon kustannuskehitys on ollut nousujohteista koko vuosituhannen alun ajan. Verorahoilla rahoitetun toiminnan kustannustehokkuuteen on tärkeää etsiä lääkkeitä ja yhtenä merkittävänä tekijänä ovat onnistuneet laitehankinnat. Hyvin suunnitellulla hankinnalla parannetaan potilasturvallisuutta ja optimoidaan resurssien käyttöä.
Terveydenhuollossa lääkinnällisten laitteiden hankinnat voivat muodostaa yksiköstä riippuen merkittävän osan toiminnan vuosittaisista kustannuksista. Hankintoja tehdään pienistä kulutustarvikkeista aina isoihin laite- ja järjestelmäkokonaisuuksiin ja hinnat voivat vaihdella yksittäisestä pienestä muutaman euron tarvikepakkauksesta jopa miljooniin euroihin asti.
Hankinnan onnistuminen saattaa organisaatiosta riippuen jäädä valitettavan usein esimerkiksi pelkän toimeksiannon saaneen ostajan tai hankinta-asiantuntijan vastuulle, jolla ei välttämättä ole yhtä hyvää näkemystä toiminnan vaatimuksista kuin laitetta tai tarviketta käyttävällä kliinisellä henkilökunnalla. Tämän lisäksi erityisesti järjestelmähankintojen osalta on usein otettava huomioon erilaisia teknisiä vaatimuksia, huoltoon liittyviä seikkoja sekä muita usein näkymättömiä yksityiskohtia, joiden asiantuntijoita löytyy useista terveydenhuollon tukipalveluyksiköistä. Kaikki tämä on pystyttävä saavuttamaan hankintalain asettamien rajojen sekä annetun budjetin puitteissa ja järjestelmän tai laitteen tulisi lähtökohtaisesti palvella toimintaa mahdollisimman hyvin.
Vaatimusmäärittely tärkeä osa hankintaa
Monesti hankkeissa vaatimusmäärittely laaditaan summittaisesti käyttäen esimerkiksi valmiita tarjouspalvelusta löytyviä kenttiä tai vaihtoehtoisesti hyödyntämällä jonkin toisen instanssin aiempaa vastaavaa hankintamateriaalia. Organisaation olisi tärkeää järjestellä resurssinsa siten, että erityisesti isoissa hankinnoissa mahdollisimman monen eri sidosryhmän asiantuntijalla olisi mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja vaikuttaa hankinnan lopputulokseen. Tämä luonnollisesti aiheuttaa haasteita jo nyt ylikuormitetussa terveydenhuollossa, mutta toisaalta on huomioitava onnistuneiden laite tai järjestelmähankintojen mukanaan tuoma mahdollinen työkuorman väheneminen ja prosessien sujuvoituminen.
Onnistunut laitehankinta parantaa yksikön toimintaa kokonaisuutena
Opinnäytetyössä käsiteltiin keskussairaalan leikkaustoimintayksikön potilasvalvontajärjestelmän hankintaa erityisesti vaatimusmäärittelyn näkökulmasta. Kyseessä oli leikkausosaston muuton yhteydessä uusittava järjestelmä, joten puhtaalta pöydältä aloittaminen oli lähtökohtaisesti helpompaa kuin toiminnan keskellä asennettavan järjestelmän hankinta. Työn päätarkoituksena oli tuottaa mahdollisimman kattava vaatimusmäärittelymateriaali varsinaisen tarjouspyynnön liitteeksi.
Teknologian olemassaolo toimenpideyksiköissä ei saa olla itsestäänselvyys ja sitä tulisi hankkia aina tarpeeseen. Hoitohenkilökunnan rooli potilastyössä on korvaamaton, mutta laadukas teknologia auttaa ja helpottaa takaamaan potilaalle parhaan mahdollisen hoidon. Yhteiskunnan nykytilannetta ajatellen käytettävissä olevat julkiset varat on tärkeää investoida mahdollisimman tehokkaasti. Lopulta nämäkin investoinnit maksaa lähtökohtaisesti se sama potilas, joka leikkauspöydällä makaa.
Lähteet
Artikkelikuva: Image by wavebreakmedia_micro on Freepik
Mäkinen, L. 2023. Potilasvalvontajärjestelmän vaatimusmäärittely leikkausyksiköille – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Tilastokeskus 2020. Terveydenhoito on 2000-luvulla kallistunut ja käynyt varsinkin kansaneläkeläisten kukkarolle. Viitattu 6.9.2023. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/terveydenhoito-on-2000-luvulla-kallistunut-ja-kaynyt-varsinkin-kansanelakelaisten-kukkarolle/