• ammatillinen koulutus
• pienrakentaminen
• rakennusala
• työelämävalmiudet

Rakennusalan ammattilaisten tarve kasvaa vuosi vuodelta. Samaan aikaan ammatillisten oppilaitosten on yhä tarkemmin arvioitava, vastaako koulutus työelämän todellisia tarpeita. Salon seudun ammattiopistossa on valittu rakentamisen opetukseen käytännönläheinen lähestymistapa: pienrakentaminen. Mutta riittääkö se todella?

Rakennusala elää murroksessa. Ammattitaitoiselle työvoimalle on kysyntää, mutta työelämän odotukset eivät rajoitu pelkkään tekniseen osaamiseen. Rakennustyömaalla on osattava myös viestiä, noudattaa ohjeita, toimia tiimissä ja ratkaista ongelmia itsenäisesti. Tässä kokonaisuudessa ammatillisen koulutuksen rooli korostuu: miten saadaan opiskelijoille paitsi taidot myös riittävät valmiudet?

Salon seudun ammattiopistossa iso osa rakennusalan koulutuksesta painottuu niin sanottuun pienrakentamiseen. Oppilaitoksen rakennusalan koulutukset valmistavat sekä perus- että ammattitutkintoon, ja työsalissa rakennetaan valmiiksi asti siirrettäviä piharakennuksia – varastoja, saunoja ja yöpymismökkejä – joiden kautta opiskelijat harjoittelevat rakennusprosessin vaiheet alusta loppuun.

Pienrakentaminen toimii, mutta ei riitä yksin

Opinnäytetyönä toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin rakennusalan yrittäjien ja opiskelijoiden näkemyksiä pienrakentamisesta oppimismenetelmänä. Molemmat ryhmät pitivät pienrakentamista hyvänä perustana: se kehittää käytännön taitoja, mahdollistaa työvaiheiden harjoittelun ja sitoo teorian ja käytännön toisiinsa. Opiskelijat kokivat rungon rakentamisen, ulkoverhouksen ja eristystyöt erityisesti mielekkäiksi ja hyödyllisiksi oppimiskokemuksiksi.

Silti toiveita nousi esiin. Rakennusalan yrittäjät kaipasivat lisää kokemusta korjausrakentamisesta, perustustöistä ja työturvallisuudesta. Opiskelijat puolestaan toivoivat suurempia projekteja, monipuolisempia rakenteita ja enemmän itsenäistä vastuuta – esimerkiksi asiakastyön simulointia suunnittelusta myyntiin. Harjoitustöiden mielekkyyttä nostaisi mahdollisuus suorittaa rakentamispalveluiden tutkinnon osa projektin yhteydessä.

Työharjoittelu on ratkaiseva silta työelämään

Tutkimus vahvisti työharjoittelun merkityksen osana oppimista. Sekä opiskelijat että yrittäjät pitivät harjoittelua korvaamattomana osana ammatillista kasvua. Harjoittelun aikainen tuki ja ohjaus kaipaa kuitenkin kehittämistä: työmaavierailujen lisääminen ja tiiviimpi yhteydenpito oppilaitoksen ja yritysten välillä parantaisi opiskelijan kokemusta ja ohjaajien mahdollisuuksia antaa palautetta.

Lisäksi työharjoittelun monipuolistaminen, esimerkiksi korjausrakentamiseen erikoistuneiden yritysten mukaan saaminen, laajentaisi opiskelijoiden osaamista ja helpottaisi siirtymistä työelämään. Moni opiskelija koki tarvitsevansa lisää tukea esimerkiksi vanhojen rakenteiden korjauksiin.

Motivaatiota syntyy mielekkäästä tekemisestä

Opiskelumotivaatio ei synny pelkästään koulun seinien sisällä. Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että opiskelijat motivoituvat, kun oppiminen on konkreettista, tavoitteellista ja osallistavaa. Vastuuta antavat harjoitustyöt, yhteistyö yritysten kanssa ja realistiset projektit lisäävät kokemusta ammattilaiseksi kasvamisesta.

Oppimisympäristö kehittyy mukana – askel kerrallaan

Vaikka isoja rakennusprojekteja ei voida nykyresursseilla toteuttaa, pienrakentamista voi kehittää askel kerrallaan. Modulaariset projektit, korjausrakentamisen harjoitukset, ekologisten ratkaisujen korostaminen ja entistä vahvempi yhteistyö työelämän kanssa ovat realistisia ja vaikuttavia kehitysaskeleita.

Yksi asia on selvä: pienrakentaminen ei ole pieni asia. Se voi olla juuri se käytännönläheinen väline, jonka avulla tulevaisuuden rakennusalan ammattilaiset saavat vahvan perustan – kunhan se kytketään osaksi laajempaa, työelämälähtöistä ja motivoivaa oppimisympäristöä.

Lähde:

Tapio, M. 2025. Pienrakentaminen oppimisen välineenä rakennusalan toisen asteen koulutuksessa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.