Raideliikenteen rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan uusia osaajia
Hallitusohjelman tavoitteena on kasvattaa rautateiden korjausinvestointiosuutta merkittävästi. Määrää kasvatetaan investoimalla raiteisiin ja korjaamalla niiden turvallisuutta. Liikenneverkostossa on myös 2,5 miljardin euron korjausvelka, jota on tarkoitus paikata investointiosuutta kasvattamalla. Samaan aikaa alalta on eläköitymässä merkittäviä määriä osaajia. Pystytäänkö koulutuksilla vastaamaan tähän osaamisalueen, raideliikenteen rakentamisen ja ylläpidon osaajapulaan?
Maarakennusalan kasvava työvoimapula heijastuu myös raideliikenteen rakentamiseen ja ylläpitoon
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) ja Euroopan unionin (2022) tavoitteena on kehittää pitkäjänteisyyttä liikenneväylien kehittämiseen aikavälillä 2021-2032. Suunnitelmissa on suuria investointivarauksia rataverkon kehittämiseen. Euroopan tasolla raideliikenne takaa muun muassa vapaan liikkuvuuden, sujuvuuden, turvallisuuden, taloudellisuuden ja kestävyyden. (European unsion 2022).
Suurilla ratahankkeilla, kuten Turun tunnin juna, Suomirata ja Itärata, pyritään parantamaan alueellista ja seudullista saavutettavuutta sekä yhdistämään maakuntia. Kaupunkialueilla pyritään lisäksi parantamaan ympäristön kannalta kestävää liikkumista raidehankkeiden avulla. Rahoitusta suunnataan myös ratojen korjaukseen ja ylläpitoon sekä korjausvelan pienetämiseen ja turvallisuuden lisäämiseen (Valtioneuvosto 2019). Rataverkon rakentamisen ja ylläpitotöiden määrän kasvaessa myös tarve työvoimalle lisääntyy. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2021, 3.)
Maarakennusalalta eläköityy noin 1 200 henkilöä vuosittain tällä vuosikymmenellä. Luku on kaksinkertainen alalle valmistuvista työntekijöistä. Rautatietekniikan ja rautatierakentamisen koulutusta tulleekin lisätä kaikilla koulutustasoilla vastaamaan kasvavaan ratarakentamiseen Suomessa (MANK ry 2020, 6, 34.)
Raideliikennetöiden työtehtävät ja työympäristö
Ratatöiden rakentamisen ja ylläpidon ammatillisiin työtehtäviin, kuten ratarakentaja ja kiskopyöräkaivinkoneenkuljettaja, siirrytään suoraan joko aikaisemman maarakennusalan työkokemuksen tai perusmaarakennuskoulutusten kautta. Näiden raideliikennetöiden työtehtäviin ei valtakunnallisesti löydy toisen asteen perustutkintoon valmistavia opintoja tai opintokokonaisuuksia.
Raideliikenteen rata-alue työympäristönä on tarkoin säädelty Väylä- ja Liikenneviraston määräyksin ja ohjein. Rata-alueella liikkumisessa ja työskentelyssä kiinnitetään erityisesti huomioita turvalliseen toimintaan. Raideliikennealueella työskentelyssä vaaditaankin erityisosaamista eri työtehtävien osaamis- ja turvallisuusvaatimusten vuoksi. Maarakennusalan työkokemus tai maarakennusalan peruskoulutus eivät välttämättä täytä näitä rata-alueen erityisosaamisvaatimuksia. Raideliikennetöissä toimivat yritykset ovatkin nähneet tarpeen opinnoille, jotka antavat tarvittavat perustiedot turvalliseen työskentelyyn raideliikenteen rakentamisen ja ylläpidon eri työtehtävissä.
Turun ammattikorkeakoulussa kirjoitetussa opinnäytetyössä (Randén 2022) on keskitytty suunnittelemaan opintokokonaisuus raideliikenteen rakentamisen ja ylläpidon osalta toiseen asteen perustutkintoon valmistavaan maarakennuskoulutukseen.
Raideliikenteen rakentamisen ja ylläpidon opinnot toisen asteen perustutkintokoulutuksiin
Raideliikenteen rakentamiseen ja ylläpitoon valmistavalle perustutkintokoulutukselle on tarvetta, ja siksi koulutusta on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan. Suunniteltu raideliikennetöiden opintokokonaisuus ammatilliseen toisen asteen valmistavaan perustutkintokoulutukseen tulee olemaan valtakunnallinen pilottihanke. Raideliikenteen opintokokonaisuutta suunniteltaessa huomiota on kiinnitettävä erityisesti raideliikenteen erityispiirteisiin
- työskentelyssä
- toimintaympäristössä
- tarvittavissa koneissa
- koneiden lisälaitteissa.
Opintoihin suunnitellaan todellista työympäristöä vastaava oppimisympäristö ratakoneineen ja lisälaitteineen. Erityisesti turvallinen työskentely rata-alueella on huomioitava koulutuksen toteuttamisessa. Raideliikennetöihin valmistavat opinnot tulevat antamaan perusvalmiudet raideliikenteen käsin ja koneilla tehtävien rakentamisen ja ylläpidon työkokonaisuuksiin. Työelämäyhteistyö raideliikenteessä toimivien yritysten kanssa on avainasemassa opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Raideliikenteen rakentamisen työt ovat kausiluonteisia, mutta raideliikenteen ylläpitotöitä tehdään ympäri vuoden. Raideliikenneopinnot toteutetaan osana maarakennuskoulutuksen perusopintoja. Maarakennuskoulutuksen perusopinnot antavatkin opiskelijalle laajan osaamispohjan, jolla voidaan suorittaa muita täydentäviä maarakennustöitä yritysten tehtäväkentässä kausiluonteisuuden vuoksi.
Tulevaisuudessa raideliikenneopintojen toteuttaminen ja jatkuva kehittäminen vaativat kiinteää ja osallistavaa vuoropuhelua oppilaitosten ja alalla toimivien yritysten kanssa. Vuoropuhelun kautta saadaan toteutettua laadukasta, todellisia työtehtäviä vastaavaa koulutusta. Maarakennusalan sekä ratatöiden osaamisalan työtehtäviin tarvitaan uusia osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että valtakunnallisesti ensimmäiset raideliikenteen toisen asteen perusopinnot käynnistyisivät syksyllä 2022.
Lähteet
European union 2022. Moving Europe towards a sustainable
and safe railway system without frontiers. Saatavilla https://www.era.europa.eu/work-programme-2022
LVM 2021. Raideliikenne- ja rataverkko Liikenne 12 suunnitelmassa. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Raideliikenne%20ja%20rataverkko%20Liikenne%2012%20-suunnitelmassa_Maria%20Torttila.pdf
Mank 2020. Infra-alan osaamistarve– ja koulutusselvitys. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.mank.fi/infra-alan-osaaminen-ja-koulutus-suomessa-raportti-on-julkaistu/
Valtioneuvosto 2019. Hallitusohjelma. Saatavilla https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/liikenneverkon-kehittaminen