Somemarkkinointi, miksi se ei onnistu?
Sosiaalisen median suosio on kasvanut viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana niin nopeasti, että tuskin monikaan olisi sitä osannut ennustaa. Sosiaalisen median avulla lähes jokaisella yrityksellä on mahdollisuus saavuttaa laajaa näkyvyyttä kustannustehokkaaseen hintaan. Kääntöpuolena sosiaalinen media on tuonut mukanaan sen, että myös negatiiviset asiat leviävät nopeasti. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää menetelmiä toimivaan sosiaalisen median markkinoinnin strategiaan, sekä metodeja miten siitä on mahdollista luoda innovatiivinen ja kilpailijoista erottuva.
Sosiaalisesta mediasta on tullut osa jokapäiväistä elämäämme ja voidaan kiistatta todeta, että se on mullistanut tiedon jakamisen ja kommunikoinnin pysyvästi. Vuonna 2022 sosiaalista mediaa käytti maailmanlaajuisesti yli 4,5 miljardia ihmistä ja on ennustettu, että käyttäjien määrä kasvaa vuoteen 2027 mennessä yli 5,8 miljardiin käyttäjään (Statista 2023). Vuonna 2022 16–64 vuotiaat käyttivät aikaa sosiaalisen median parissa noin kaksi ja puoli tuntia päivässä (Datareportal 2023).
Myös kampanjoiden seuranta ja mitattavuus ovat mullistuneet internetin myötä.
Digitalisoituminen on tuonut mukanaan uusia keinoja toteuttaa, seurata ja mitata markkinointia. Sosiaalisen median mainoskampanjat voidaan kohdentaa hyvin tarkasti vaikkapa maantieteellisen sijainnin, iän tai harrastusten perusteella valitulle kohderyhmälle eikä kampanjan toteuttaminen vaadi suuria resursseja. Nykyteknologian avulla vaikkapa muokattujen kuvien tai videoiden luominen on huomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin esimerkiksi perinteiset tv-mainokset. Myös kampanjoiden seuranta ja mitattavuus ovat mullistuneet internetin myötä. Suurimmat sosiaalisen median alustat tarjoavat suhteellisen hyvät ja toimivat työkalut mainoskampanjoiden seuraamiseen, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen reagoimisen, jos huomataan, että kampanja ei syystä tai toisesta tuota haluttua tulosta. Perinteisen median kampanjoissa tulokset sen tehokkuudesta tai tehottomuudesta saatiin pahimmillaan vasta kun kampanja oli ohi ja vaadittavat korjausliikkeet oli mahdollista tehdä vasta seuraavaan kampanjaan.
Sosiaalisen median markkinoinnin strategia
Aivan kuten kaikessa markkinoinnissa myös sosiaalisen median markkinoinnissa on ensiarvoisen tärkeää luoda strategia, jotta varmistetaan sen onnistuminen. Sosiaalisen median suunnittelustrategia vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Kenelle?
- Mitä?
- Miksi?
- Miten?
- Milloin?
- Missä?
- Miten?
(Kananen 2018, 274-275).
Luomalla strategia saadaan näkyvyys siihen, miten markkinointi tukee muuta liiketoimintaa. Strategian avulla saadaan myös kartoitettua resurssit tekemiselle sekä määriteltyä ja sitoutettua vastuuhenkilöt. Mikäli sosiaalinen media otetaan käyttöön ilman suunnittelua, voi lopputulos olla vuoden takainen hyvän joulun toivotus, joka on ikävä kyllä tuttu näky vielä tänäkin päivänä.
Sosiaalisen median markkinoinnissa sisällöntuottaminen on luonnollisesti oleellinen ja kriittinen tehtävä, jossa on helppo epäonnistua. Sisältö voi olla huonolaatuista, sitä julkaistaan liian harvoin tai liian usein, se voi olla irrelevanttia tai muuten vain sellaista, joka ei kiinnosta tavoiteltua kohdeyleisöä. Sisältöstrategian avulla voidaan minimoida monet edellä mainitut sudenkuopat. Hyvä sisältöstrategia koostuu kuudesta osa-alueesta:
- Tavoitteet ja mittarit. Määritellään syy, miksi sisältöjä tarvitaan onnistuakseen. ”Missä täytyy onnistua” ja ”miten onnistuminen mitataan”.
- Asiakaspersoonat ja ostopolut. Analysoidaan yleisö, jotta tunnetaan se paremmin. Tavoitteena löytää vastaukset kysymyksiin ”miksi ja missä vaiheessa asiakkaamme tarvitsevat sisältöjämme”.
- Ydintarina ja sisältötyypit. Määritellään kaikki viestejä ja sisältöjä yhteen sitova punainen lanka. Ydintarinan avulla suunnitellaan tärkeimmät sisältötyypit, joiden avulla jatkossa voidaan tehdä keskenään vertailukelpoisia sisältöjä, vaikka sisällön idea vaihtuisikin
- Raportointi- ja analyysimalli. Valitaan yritykselle sopiva tapa kerätä dataa ja raportointi onnistumisista ja opeista.
- Kanavien roolitus ja sisällönjakelun malli. Ideoidaan tavat ja kanavat jaeltaville sisällöille. Kanavien roolitus on merkittävä sillä sisältö vaikuttaa siihen merkittävästi. Selvitetään myös tapa, jolla sisällöt jaetaan resursoinnin varmistamiseksi.
- Toimitusprosessi ja sisältötiimin roolit. Resursoidaan jatkuva sisältötyö, määritellään selkeät roolit ja nimetään niihin henkilöt tai toimijat. (Hakola ym. 2019, 71.)
Luovuus ja innovatiivisuus erottautumisen työkaluina
Kilpailijoista erottautuminen voi tuntua haastavalta tehtävältä. Usein se vaatii luovuutta ja innovatiivisuutta. On keksittävä ja pyrittävä luomaan jotain sellaista, jota muut eivät ole vielä huomannet, tai mullistaa joku jo olemassa oleva tapa toimia täysin uudenlaiseksi. Yrityksen on helppo päättää alkaa luovaksi ja innovatiiviseksi. Se miten tämä käytännössä toteutetaan ja toteutuu, onkin toinen asia. Innovatiivisuus ja luovuus eivät onnistu vain päättämällä toimia luovasti ja innovatiivisesti. On kuitenkin olemassa toimintatapoja ja menetelmiä, joilla luovuutta ja innovatiivisuutta voidaan edesauttaa. Luovuuden mahdollistamiseksi on astuttava pois ilmeiseltä polulta ja organisaation näkökulmasta tämä tarkoittaa johtamisen prosessia, jossa on oltava valmis vastaanottamaan uudet näkökulmat ja ennalta-arvaamattomat ratkaisut johto mukaan lukien (Ruola 2021, 174).
Erilaiset työpajat ruokkivat luovuutta ja innovatiivista ajattelua. Ryhmässä useasti omat ajattelutavat saavat muilta jäseniltä täysin uusia näkökulmia. Innovatiivisen ajattelun eräs menetelmä onkin ns. tulevavaisuusverstas. Tulevaisuusverstas on osallistava menetelmä, jossa ryhmän tehtävänä on pyrkiä pääsemään eroon vanhoista ajatusmalleista ja pyrkiä kehittämään uusia toimintamalleja. Tulevaisuusverstas voi olla esim. kolmivaiheinen sisältäen kritiikkivaiheen, mielikuvitusvaiheen ja toteuttamisvaiheen. Tulevaisuusverstas on hyvä vaihtoehto pk-yritykselle, koska se ei vaadi suuria resursseja, vaan ryhmä voidaan kasata omasta organisaatiosta.
Sosiaalinen media kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, joten markkinointikanavana se avaa uusia mahdollisuuksia jatkuvasti mm. erilaisten sissimarkkinointi-kampanjoiden toteuttamiseen. Sissimarkkinoinnin avulla pienillä resursseilla pyritään saamaan suuri näkyvyys käyttäen luovia ja innovatiivisia menetelmiä. Hyvinä esimerkkeinä sosiaalisen median sissimarkkinointi-kampanjoista ovat esim. Tinder profiilin luominen Marvel sarjakuvahahmolle tai ALS Association luoma ice bucket challenge, josta tuli maailmanlaajuinen viraalihitti.
Somemarkkinointiin on helppo lähteä mukaan, mutta sen toteuttaminen pitkäjänteisesti alkuinnostuksen jälkeen voi olla haastavaa.
Somemarkkinointiin on helppo lähteä mukaan, mutta sen toteuttaminen pitkäjänteisesti alkuinnostuksen jälkeen voi olla haastavaa. Yrityksen on luotava strategia, jotta varmistutaan markkinoinnin jatkuminen laadukkaana ja tehokkaana koko organisaation liiketoimintaa tukevana toimenpiteenä. Ilman strategiaa on mahdollista huomata, että esimerkiksi julkaisuja ei ole tehty aikoihin tai niiden laatu tai sisältö ei täsmää kohderyhmän toiveisiin. Kampanjat saattavat myös olla väärin kohdennettu tai niiden kustannustehokkuuteen ei saada näkyvyyttä, jollei niitä seurata. Markkinoinnin mittareihin on myös kiinnitettävä huomiota ja varmistettava, että seurataan ja mitataan oikeita asioita. Oikeiden mittareiden seuraamisella ja analysoinnilla varmistetaan, että havaitaan mahdolliset epäkohdat ja niihin voidaan reagoida nopeasti. Ilman markkinoinnin mittaamista on vaarana, että tehdään asioita, jotka eivät tuo lisäarvoa liiketoiminnalle, vaikka oma uskomus asiasta saattaa olla päinvastainen.
Lähteet:
Datareportal. 2023. Viitattu 30.11.2023. Saatavilla: https://datareportal.com/reports/digital-2023-deep-dive-time-spent-on-social-media
Hjelm, J. 2023. Toimivan ja innovatiivisen somestrategian luominen pk-yritykselle – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Hakola, I, Hiila, I, Rummukainen, M. 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Helsinki: Alma Talent.
Kananen, J. 2018. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Ruola, E. 2021. Markkinoinnin uudet 4p.tä. Helsinki: Alma Talent.
Statista. 2023. Viitattu 30.11.2023. Saatavilla: Number of worldwide social network users 2027 | Statista