• hyvinvointialue
• kehittämishanke
• strategia

Hyvinvointialueiden kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet haastavia. Alueille kohdistuu voimakkaita odotuksia talouden tasapainottamisen kehittämistoimenpiteiksi. Konkreettisia tuloksia halutaan syntyvän nopeasti, koska kahtena ensimmäisenä toimintavuotena kertyneet alijäämät tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Toisaalta, koska hyvinvointialueet ovat kokonaan valtion rahoittamia, eivät niiden alijäämät riipu ainoastaan hyvinvointialueiden kustannuksista, vaan myöskin siitä, paljonko valtio osoittaa budjetissaan rahaa hyvinvointialueille. Hankesalkun avulla pystytään esittämään kehittämistoimenpiteiden strategiasidonnaisuus sekä tavoitteiden toteutuminen määriteltyjen kriteerien mukaisesti.

Hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot, jotka ovat määrittäneet alueille omat hyvinvointialuestrategiat. Strategioista on johdettu toimenpideohjelmia ja eri organisaatiotasoille kohdistuvia toiminnallisia tavoitteita. Talouden tasapainottamiseen tähtäävien tuottavuusohjelmien tavoitteet seuraavat valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon, hyvinvointialueen strategian sekä palvelustrategian tavoitteita. Koska valtio on leikannut hyvinvointialueille kohdistamaansa rahoitusta, on siitä aiheutunut hyvinvointialueille taloudellisia alijäämiä, joiden poistaminen vaatii merkittäviä ja vaikuttavia koko palvelujärjestelmää koskevia toiminnallisia uudistuksia. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan pääsääntöisesti osavuosikatsausten ja tilinpäätösten yhteydessä, joissa edistymistä raportoidaan valittujen mittareiden avulla.

Strategista suunnittelua ja johtamista on alettu korostaa myös julkishallinnon organisaatioiden johtamisessa. Strategia on aina yhtä hyvä kuin sen toimeenpano.  Strategian tulisi tulla osaksi organisaation yleistä toimintatapaa ja jokapäiväistä toimintakulttuuria. Tämä ei ole mahdollista, jos strategia on jollakin tavalla huono, ristiriitainen tai on epäselvää, miten se liittyy jokapäiväiseen toimintaan. Ensiarvoisen tärkeää on myös strategian toimeenpanon seuranta ja arviointi suunnitelmallisesti.

Hyvinvointialueilla tehtävä kehittämistyö 

Hyvinvointialueiden kehittämistyön halutaan olevan strategiasuuntautunutta ja systemaattista. Alueilla toteutetaan laajaa hanke- ja projektitoimintaa, jossa päämääränä on toimintojen uudistaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Niukkoja resursseja haluttaisiin ohjata kohti strategian mukaista muutosta. Kaikki hankkeet eivät kuitenkaan käynnisty strategialähtöisesti, vaan ulkopuolinen rahoitus ohjaa kehittämistyötä merkittävästi.  

Kehittämishankkeet tulisi kuitenkin aina selkeästi linkittää organisaation strategiaan, jotta voitaisiin varmistaa, että hankkeissa tehtävät kehittämistoimenpiteet tukevat organisaation valitun strategian mukaisia tavoitteita. Samalla pitäisi voida osoittaa, että organisaatiossa tehtävä kehittämistyö on johdonmukaista, tehokasta ja vaikuttavaa. Kehittämishankkeissa organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista tulisi seurata systemaattisesti ja toimenpiteeseen parhaiten soveltuvilla mittareilla. Toimenpiteiden vaikutuksia tulisi pohtia sekä yksittäisen projektin että koko hyvinvointialueen näkökulmasta. 

Organisaatioiden sisällä toivotaan kehittämishankkeiden tulosten tehokasta arviointia ja tiedottamista. Usein hankkeilla tavoitellaan vaikuttavuutta, mutta vaikuttavuuden konkreettinen ja mitattavissa oleva määrittely jää monesti tekemättä. Totta tosin on sekin, että vaikuttavuuden mittaukseen liittyy omat haasteensa esimerkiksi sen suhteen, millä aikavälillä vaikuttavuutta tulisi mitata. Viestinnällä on keskeinen rooli myös projektitoiminnassa. Huolellisesti laadittu ja toteutettu viestintäsuunnitelma on tärkeä osa onnistunutta hankehallintoa. Strategisten tavoitteiden toteutumisen edistymisestä tulisikin viestiä säännöllisesti. Viestinnän tulisi olla selkeää ja helposti ymmärrettävää, jotta kaikki sidosryhmät voivat seurata kehittämistyön edistymistä. 

Nykyisellään hyvinvointialueiden kehittämishankkeiden strategiasidonnaisuuksia esitetään vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Joillakin alueilla on käytössä toimintamallit, joissa jokainen toteutettava hanke kytketään systemaattisesti organisaation strategiaan. Joukkoon mahtuu myös alueita, joilla toimintamallin rakentaminen hakee vielä muotoaan. 

Kehittämishankkeet projektisalkussa 

Projektisalkunhoito on osa organisaation jatkuvaa johtamisprosessia (Artto ym., 2001, 27). Projektinhallinnan tueksi on saatavilla ohjelmistoja ja salkunhallintajärjestelmiä, joista organisaatio valitsee itselleen tilanteeseen parhaiten soveltuvan työkalun. Samanaikaisesti toteutettavien hankkeiden hallintaa helpottaa hankesalkku, joka kokoaa yhteen kehittämisohjelmien projektit, selventää sidonnaisuuksia ja estää päällekkäisyyttä.  Keskeistä hankkeiden strategiasidonnaisuuden esittämisessä on osoittaa, miten projekti liittyy valittuun strategiaan ja edistää sitä. Kun kehittämistyötä tarkastellaan strategian kautta, helpottuu pitkäntähtäimen suunnittelu ja kehittämistyön loogisuus. Tämä tosin edellyttää valitun strategian selkeyttä, konkreettisuutta ja ymmärrettävyyttä sekä järkevyyttä suhteessa hyvinvointialueiden lakisääteiseen missioon ja tehtäviin. Valittu strategia ja siihen liittyvät projektit eivät saisi olla ristiriidassa näiden kanssa.

Esimerkiksi yksinkertaisen ristiintaulukoinnin (Lehtonen ym., 2006, 85) avulla pystytään helposti osoittamaan projektin kiinnittyminen organisaation strategisiin tavoitteisiin. Tämän jälkeen voidaan määritellä projektin vaikutus strategian toteutumiseen ja tarkastella toimialalla jo valittujen mittareiden soveltuvuutta projektin tavoitteiden toteutumisen seurannassa. Mikäli tarkoitukseen soveltuvaa mittaria ei ole määritetty, voidaan projektin toimenpiteille luoda hankesalkkuun oma seurantamittari.  

Toimenpiteiden seurantamittareiden tulisi olla sellaisia ajurimittareita, joihin voidaan projektien kehittämistoimenpiteillä vaikuttaa. Päätavoitteille määritetyt mittarit ovat tyypiltään seurausmittareita, ja ne eivät suoraan sovellu toimi- ja tulosalueilla toteutettavien toimenpiteiden mittaamiseen. Suorituskyvyn johtaminen edellyttää ajurimittareiden käyttöä, koska niiden avulla saadaan selville kehityksen suunta. (Lindroos & Lohivesi 2010, 193–194) 

Lähteet 

Lindroos, K. 2025. Hyvinvointialueen strategian toteutumisen arviointi ja seuranta kehittämishankkeissa : toimintamalli Kymenlaakson hyvinvointialueelle – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Artto, K., Martinsuo, M., & Aalto, T. 2001. Project Portfolio Management: Strategic Management through Projects. Project Management Association Finland. 

Lehtonen, P., Lindblom, P., Korpinen, S. & Simonen, J. 2006. Projektisalkunhallinta. Kehitystoiminnan strateginen johtaminen. Edita.   

Lindroos, J-E. & Lohivesi, K. 2010. Onnistu strategiassa. WSOYpro Oy.