Tahtituotannosta muutoksia infrasuunnittelun käytäntöihin ja resurssointiin
Tahtituotanto on infra-alalla vielä uusi asia. Kalasatamasta Pasilaan -hanke on nyt ensimmäinen suurempi infrahanke, jossa tuotantotapaa on käytetty. Yhteistoiminnallisissa hankkeissa suunnittelija, rakentaja ja tilaaja vastaavat yhdessä rakennushankkeen kustannuksista, aikataulusta, suunnittelusta ja toteutuksesta. Nykyiset perinteisten toteutusmuotojen vakiintuneet käytännöt helposti ohjaavat ajatustapaa esimerkiksi allianssien sisäisissä toimintatavoissa. Tahtituotannon tarkoituksena on lyhentää hankkeen läpimenoaikaa ja vähentää odottelusta johtuvaa hukkaa samalla tuottaen arvoa tilaajalle sekä käyttäjille. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisia vaikutuksia tahtituotannolla rakentamisella on suunnittelulle, ja miten suunnittelu saadaan toimimaan oikea-aikaisesti ja imuohjautuen tukien samalla nopeaa päätöksentekoa
Suunnittelukäytäntöjen muutostarpeet
Perinteisen infrasuunnittelun lähtökohtana on, että suunnittelija tuottaa valmiit rakennussuunnitelmat rakentamista varten lopputilanteen mukaan. Rakentamisen aikana suunnitelmiin tehdään muutoksia ainoastaan virheitä tai yllätyksiä löydettäessä. Työmaan tehtävänä on laatia työpiirustukset tai kokemuksellaan ratkaista työnsuunnitteluun liittyvät haasteet. Yhteistoiminnalliset hankkeet muuttavat tätä ajattelutapaa huomattavasti. Esimerkiksi allianssihankkeen kehitysvaiheessa on tarkoitus laatia tarkkuustasoltaan sellaiset suunnitelmat, joilla hankkeen tavoitekustannus voidaan lukita. Kehitysvaihetta seuraavassa toteutusvaiheessa laaditaan tahtituotannolla toteutettavassa hankkeessa suunnitelmapaketteja, jotka ovat seurausta työmaan toteutusjärjestyksestä eli tahdista. Suunnittelija laatii tiiviissä yhteistyössä rakentajan kanssa rakennussuunnitelmat huomioiden rakentamisen vaiheistamisen.
Suunnittelun imu syntyy, kun rakentaminen tarvitsee suunnitelmia ja suunnittelija tuottaa niitä työmaan tarpeisiin. Tämä haastaa perinteistä prosessia. Tilaajat toivovat yleensä suunnitelmia tarkastettavakseen kolmannelle osapuolelle oikeellisuuden ja hyväksyttävyyden tarkastamiseksi. Näiden tarkastettavien asiakirjojen täytyy olla annettujen ohjeistuksien mukaiset. Tilaaja on mukana laatimassa ja ohjaamassa reaaliaikaisesti suunnitelmia yhdessä muiden osapuolien kanssa. Hyväksymiskäytäntöjä voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että tilaajaosapuolella yhteistoiminnallisissa hankkeissa on päätösvalta hyväksyä suunnitelmat hankkeella, jolloin toimintaa saataisiin ketteröitettyä.
Tahtituotannolla haetaan rakentamiseen tehoa ja järjestelmällisyyttä. Vaikka resurssien kasvattamisesta aiheutuu lisää kustannuksia, suunnittelutyön organisointi ja laatu paranevat. Tuotanto saa suunnitelmat oikea-aikaisesti ja hankkeelle saadaan kustannussäästöjä hukan vähenemisen ja läpimenoajan lyhenemisen myötä.
Suunnittelijoiden resurssit ja työmäärä
Suunnittelijat tekevät yleensä useampaa projektia yhtä aikaa, jolloin projekteissa ollaan kiinni pienellä prosentilla ja työmäärä on arvioitu kuukausitasolla sen mukaan. Yhteistoiminnallisessa hankkeessa suunnittelutyön lisäksi on allianssin käytäntöihin liittyviä erilaisia viikkopalavereita, yhteistyötapahtumia sekä projektihenkilöstön toivotaan olevan läsnä hankkeen yhteisessä työtilassa Big roomissa. Tällöin suunnittelijan prosenttiosuus hankkeella kasvaa sekä muut yhtä aikaa käynnissä olevat projektit että oma jaksaminen kärsivät. Tahtituotannosta syntyvän imun käynnistyessä suunnitelmapaketit vaativat suunnittelijoita isoa työpanosta ja olisikin hyvä, että heidät kiinnitettäisiin hankkeelle alusta alkaen isommalla prosentilla. Tämä siitä syystä, että suunnittelija pystyy keskittymään yhtäjaksoisesti sovittujen pakettien työstämiseen.
Tilaajien rooli ja kotiorganisaatioiden tuki
Tilaaja toimii yhteistoiminnallisissa hankkeissa edellytyksien luojana, kulttuurin ja ilmapiirin rakentajana. On tärkeää, että heidänkin resurssointinsa huomioi hankemuodon vaatimukset. Toimivan johtamisen näkökulmasta mahdollisimman matalalla oleva päätöksenteko ja ohjaus sujuvoittavat hanketta, jolloin aktiivinen ja toimelias tilaaja on toivottu yhteistyökumppani. Kotiorganisaation taustatuki on tärkeä resurssoinnin ja hankkeesta muodostuvan kuvan kannalta. Taustalla olevan organisaation on kannustettava ja tuettava hankkeessa työskenteleviä, jottei kokonaiskuormitus kasva liian suureksi.
Lähteet:
Piiroinen, H. 2024. Tahtituotannon vaikutukset suunnittelulle yhteistoiminnallisessa hankkeissa – Theseus. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kuva: Heidi Piiroinen