Tiimityöskentelyllä tehokkuutta asiantuntijatyöhön?
Tiimeistä on puhuttu Suomessa 1990-luvulta lähtien ja nykyään työelämässä omaa lähityöyhteisöä kutsutaan usein tiimiksi. Työelämässä nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt haastavat organisaatioita kehittämään perinteisiä organisaatiorakenteita joustavammaksi. Tiimityöskentely koetaan välineenä sopeutua työelämän muutoksiin ja pysyä kehityksessä mukana. Mutta mitä varsinainen tiimityöskentely tarkoittaa ja miten sitä johdetaan asiantuntijaorganisaatiossa?
On tärkeää tiedostaa, ettei tehokkaasti toimivaa tiimiä luoda hallinnollisilla päätöksillä vaan tiimin rakentuminen perustuu ryhmätoiminnan kehittymiseen. Usein ryhmästä ja tiimistä puhutaan samaan tarkoittavana asiana, mutta oikeasti termien välillä on eroavaisuuksia.
Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
(Katzenbach & Smith 1993, 59)
Tiimityössä korostuu yhteisvastuullisuus
Olemme tottuneet tekemään yhteistyötä ryhmissä tavoitteiden saavuttamiseksi niin työelämässä kuin siviilielämässä, koska yhdessä tekeminen on lähtökohtaisesti tehokkaampaa kuin yksin tekeminen. Se, miten hyvin ryhmänä toimimme, perustuu pitkälti jäsenten sitoutuneisuuteen ja vuorovaikutukseen.
Tiimeistä puhuttaessa yhdessä tekeminen, sitoutuneisuus ja tavoitteellisuus korostuvat. Tiimeissä esihenkilöt eivät enää valvo yksilösuorituksia, vaan tiimin toimintaa seurataan kokonaisuutena. Tiimin toiminta perustuu yhteisvastuuseen eli tiimin jäsenillä on päätöksentekovaltuudet tiimin toiminnasta, mutta myös vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Tämä vaatii yhteisesti sovittuja työskentelytapoja, selkeitä roolituksia ja aitoa sitoutuneisuutta tiimiin.
Asiantuntija, oman alansa expertti
Asiantuntijat työskentelevät usein tiimeissä. He ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka arvostavat itsenäistä asemaa, tiedollista osaamista, koulutusta ja uralla etenemistä. Asiantuntijuus ei synny itsekseen vaan vaatii vahvaa kouluttautumista ja pitkää kokemusta. On hyvä tiedostaa, että asiantuntijuutta on monentyyppistä. Asiantuntijalla voi olla hyvin analyyttistä ja faktatietoon perustuvaa osaamista tai sitten osaaminen on enemmän tunneälyyn ja empatiakykyyn perustuvaa.
Asiantuntijatiimin johtamisessa eivät toimi perinteiset yksilökeskeiset johtamistyylit, vaan asiantuntijoiden johtamisessa korostuu valmentava johtamismalli. Esihenkilöiden tulee varmistaa, että asiantuntijat saavat tehdä mielekästä, koulutustaan ja osaamistaan vastaavaa merkityksellistä työtä, jossa on aikaa myös itsensä kehittämiselle ja kouluttautumiselle. Asiantuntijat haluavat myös osallistua päätöksentekoon ja näyttää osaamistaan sekä ideoitaan.
Lähijohtajan tulee pystyä poistamaan asiantuntijalta onnistumisen esteet.
(Heilmann 2022)
Opinnäytetyöllä lisäarvoa tiimityöskentelyn kehittämiseen
Tiimityöskentelyn periaatteita ja johtamista käsittelevässä opinnäytetyössä tutkittiin asiantuntijaorganisaation tiimityöskentelyn tehokkuutta ja tiimien lähiesihenkilöiden toimintaa. Tutkimuksessa kerättiin kyselytutkimusta ja haastatteluja hyödyntäen tietoa organisaation sisäisen kehitystyön tueksi. Organisaation tiimityöskentelyn todettiin muistuttavan enemmän hyvin toimivaa ryhmätyöskentelyä. Keskeisimpinä kehityskohteina korostuivat tiimin jäsenten osallistamisen tärkeys ja lähiesihenkilöiden laadukas perehdytys.
Artikkelikuva: © Pixapay.com
Lähteet:
Helander, M. 2023. Tiimityöskentely asiantuntijaorganisaatiossa. Theseus. Turun ammattikorkeakulun opinnäytetyö.
Katzenbach, J. R. & Smith, D.K. 1993. Tiimit ja tuloksekas yritys. Suomentanut Maarit Tillman. 5. painos, Porvoo. WSOY
Heilman, P. 2022. Asiantuntijan käyttöohjeet. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 26.11.2023. https://www.mustread.fi/artikkelit/asiantuntijan-kayttoohjeet/