Toimitusketjun vaatimusten huomioiminen tuotesuunnitteluprojektissa
Tuotteen elinkaaren kokonaiskustannuksista suurin osa määrittyy tuotteen suunnitteluprojektin alkuvaiheissa ja näitä kuluja on vaikea poistaa tai pienentää myöhemmin. Toimivan ja kustannustehokkaan toimitusketjun suunnittelulla on tiivis yhteys tuotesuunnitteluun. Tuotesuunnitteluvaiheessa tehdyillä päätöksillä, myös pienillä, voi olla suuri vaikutus toimitusketjun riskeihin, kustannuksiin, ympäristötekijöihin ja sen myötä koko liiketoiminnan jatkuvuuteen. Opinnäytetyössä kehitettiin Design for Supply Chain -malli yritykselle, joka toimii säädellyllä toimialalla, jossa materiaalien vaihtaminen ei ole mutkatonta eikä nopeaa ja jonka tuotekehitysprojektit kestävät kauan.
Kuinka varmistaa toimitusketjun vakaus in vitro diagnostiikka-alalla tuotteita kehittävässä ja valmistavassa kohdeyrityksessä?
Kysynnän kasvu, raaka-aineiden saatavuushaasteet, kasvavat kuljetuskustannukset sekä kestävää kehitystä koskevat vaatimukset herättivät kohdeyrityksessä keskustelun toimitusketjun roolista tuotekehitysvaiheessa. Toimiala on erittäin säännelty viranomaisten toimesta. Toimitusketjun hallinnan merkitys korostuu erityisesti, sillä jopa pienet häiriöt voivat vaikuttaa tuotteen laatuun ja potilasturvallisuuteen. Nopea reagointi materiaalin tai toimitusketjun muutoksiin on kriittistä. (Čerkauskienė & Meidute-Kavaliauskiene, 2023.)
Varhaiset suunnittelupäätökset vaikuttavat toimitusketjuun ja tuotteen kustannuksiin ja niitä on vaikea muuttaa myöhemmin (Anderson, 2020). Tuotannossa olevien tuotteiden materiaalien tai toimittajien vaihtaminen in vitro diagnostiikka-alalla sisältää tuotteen validointeja, testejä ja dokumentaatioita, mikä tarkoittaa, että jokainen tuotemuutos vaatii aikaa sekä huomattavia resursseja ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. (Haigney, 2020.)
Toimitusketjun merkitys
Varmistamalla, että toimitusketju on otettu huomioon uuden tuotteen suunnitteluprosessissa alusta alkaen, yritys voi vähentää ja lieventää erilaisia riskejä, saada merkittäviä kustannushyötyjä, varmistaa kestävät päätökset, taata joustavuuden, resurssitehokkuuden sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä markkinoilla ilman, että tuotteen laatu kärsii. (Khan, 2019.)
Materiaalien saatavuus, toimitusajat ja toimitusvarmuus ovat kriittisiä tuotantoprosessin sujuvuuden kannalta. Pitkät toimitusajat tai materiaalien saatavuushaasteet johtavat riskejä lieventäviin toimenpiteisiin, kuten varmuusvarastointiin ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yritykselle. Toimiva toimitusketju varmistaa, että raaka-aineet ja komponentit ovat korkealaatuisia ja saapuvat ajoissa. Tämä vähentää tuotantokatkoksia ja varmistaa, että lopputuote täyttää vaatimukset. Laadukkaiden toimittajien valinta ja pitkäaikaiset kumppanuudet ovat avainasemassa tässä prosessissa. Ennakoimalla ja tunnistamalla riskejä jo tuotekehitysvaiheessa voidaan vähentää niiden vaikutusta tuotantoon ja tuotteeseen. Monipuolinen ja joustava toimitusketju mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. (Anderson, 2020.)
Design for Supply chain -malli
Design for Supply Chain (DfSC) -malli on lähestymistapa, joka integroi toimitusketjun hallinnan osaksi tuotekehitysprosessia alusta alkaen. Se korostaa tuotekehityksen ja toimitusketjun hallinnan asiantuntijoiden välistä systemaattista ja kattavaa yhteistyötä, mikä on ratkaisevan tärkeää kilpailukykyisen ja kestävän toimitusketjun rakentamisessa nykypäivän globaalissa markkinaympäristössä. (Khan, 2019.)
Tuotteen ja toimitusketjun suunnittelun yhdistäminen voi kuitenkin olla haastavaa IVD alalla, koska suunnitteluprojektin päätavoitteena on tehdä uudesta tuotteesta luotettava ja turvallinen loppuasiakkaalle mahdollisimman alhaisin tuotekehityskustannuksin. Siiloista irrottautuminen ja erilaisten vaatimusten huomioon ottaminen lisää suunnitteluprosessin monimutkaisuutta ja kustannuksia. Lisäksi ehdotetut uudistukset saattavat olla aikaa vieviä ja vaatia resursseja, joita ei välttämättä ole saatavilla. Riittävä viestintä kaikille osapuolille voi olla vaikeaa, ja oikean tiedon saaminen haastavaa ja manuaalista.
Kohdeyrityksessä DfSC-mallin tavoitteena on optimoida koko toimitusketju huomioimalla seuraavat tekijät:
- Riskien tunnistaminen, vähentäminen ja lieventäminen
- Kustannustehokkuus
- Kestävien päätösten varmistaminen
- Joustavuus ja resurssitehokkuus
DfSC-mallin avulla yritys voi ennakoida ja suunnitella tuotteen toimitusketjun sekä materiaalivalinnat alusta alkaen mahdollisimman hyvin.
Kohdeyrityksen DfSC-malli koostuu ohjeistuksesta, joka painottaa ja selittää miksi on tärkeää ottaa toimitusketjun sekä materiaalien suunnittelu osaksi uuden tuotteen suunnittelua alusta alkaen ja miten suunnittelu kohdeyrityksen tuoteprojekteissa tehdään. Tuotesuunnittelun alkuvaiheen analyyseihin on lisätty materiaalien ja toimitusketjun tarkastelu. Olemassa olevia tuotesuunnitteluprosessiraportteja on laajennettu siten, että ne sisältävät myös toimitusketjun arvioinnin. Jos toimitusketjuihin ja materiaaleihin liittyviä suosituksia ei voida noudattaa, tuotekehitysprojektien on raportoitava perusteltu syy, riskianalyysi ja mahdollisten riskien lieventämistoimenpiteet.
Materiaaliriskin minimoimiseksi ja kustannusten vähentämiseksi ohjeistuksessa suositellaan käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia materiaaleja ja pitkäaikaisia toimittajia, mutta poistamaan käytöstä ne materiaalit, jotka ovat kalliita, kestämättömiä, riskialttiita, joiden toimittajalla on haasteita, joilla on pitkät toimitusajat tai jotka valmistetaan tilauksesta. Mikäli mahdollista, materiaalien ja toimittajien vaihtaminen pitää tehdä jo tuotekehitysvaiheessa mahdollisimman joustavaksi ja helpoksi.
Ohjeistuksen lisäksi malliin kuuluu suunnittelua tukevia ja helpottavia tarkistuslistoja, analyysityökaluja ja lista dokumenteista, jotka projektin aikana on luotava. Mallin pohjana käytettiin mahdollisimman paljon olemassa olevia tuotekehityksen dokumentteja ja käytäntöjä. Näin varmistettiin muutoksen olevan mahdollisimman sujuva ja helpommin käyttöönotettava. Ohjeistuksessa korostetaan, että tuotekehitysprojektin sidosryhmien yhteistyön ja viestinnän on oltava jatkuvaa parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.
Lähteet
Anderson, D. M. (2020). Design for manufacturability: How to use concurrent engineering to rapidly develop low-cost, high-quality products for lean production (Second edition). Productivity Press.
Čerkauskienė, A. & Meidute-Kavaliauskiene, I. (2023). The Aspects of Supply Chain Risk Management in the Healthcare Industry. Journal of Logistics, Informatics and Service Science, 10(1), 1–19. https://doi.org/10.33168/JLISS.2023.0101
Haigney, S. (2020). Ensuring a Safe and Robust Supply of Pharma Materials: The COVID-19 pandemic has raised several questions about the safety of the pharmaceutical materials supply chain. Is onshoring the answer? Pharmaceutical Technology Europe, 32(8), 9-12. ISSN: 1753–7967.
Hilakari, L. (2024). Meeting Supply Chain requirements in product design : developing a Design for Supply Chain Model for an IVD company – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Khan, O. (2019). Product Design and the Supply Chain: Competing through Design. Kogan Page Limited.
Kuvat: Hilakari, V. (2022; 2023).