Tulevaisuuden turvallisuuspalvelut valtionhallinnon yhteisissä työympäristöissä
Työn tekemisen tavat vaikuttavat muuttuneen pysyvästi koronapandemian jälkeen. Etä- ja monipaikkainen työ alkavat olla käytössä joustavasti lähes kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joita voidaan hoitaa muualtakin kuin toimistolta käsin. Tästä johtuen perinteistä toimistotilaa onkin tyhjillään runsain mitoin ympäri Suomen. Samaan aikaan merkittävästi heikentynyt kansainvälinen turvallisuusympäristö pakottaa organisaatiot varautumaan toiminnassaan uudenlaisiin uhkakuviin. Reinvall ja Honkala ennakoivat YAMK-opinnäytetyössään työympäristöjen ja turvallisuuspalvelujen tulevaisuutta.
Senaatti-konserni on valtion liikelaitos, jonka tehtävänä on hallinnoida, kehittää ja ylläpitää valtion rakennettua, kokonaisarvoltaan noin 4,8 miljardin euron suuruista kiinteistöomaisuutta sekä tuottaa toimitiloihin liittyviä palveluita eri hallinnonalojen toimijoille. Työn tekemisen tavoissa tapahtuneiden muutosten johdosta valtion omistuksessa olevasta yli miljoonasta toimistotilaneliömetristä merkittävä osuus on viime vuosien aikana kokenut huomattavaa käyttöasteen alenemista.
Kun vielä samaan aikaan kansalaisten tapa asioida eri valtionhallinnon toimijoiden kanssa on digitalisaation kehityksen myötä siirtynyt entistä enemmän sähköiseen muotoon, ei perinteisiä asiakaspalvelupisteitäkään tarvita enää yhtä paljon kuin aikaisemmin.
Muuttuneen tilanteen johdosta on käynnistetty valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishanke, jonka tarkoituksena on tuoda julkisen hallinnon virastoja ja muita toimijoita saman katon alle yhteiseen asiakaspalveluverkkoon. Näissä valtionhallinnon yhteisissä työympäristöissä eli YTY:issä henkilöstö työskentelee samoissa tiloissa yhdessä yli virastorajojen ja palvelee asiakkaitaan tätä varten rakennetuissa yhteisissä asiakaspalvelutiloissa.
Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistamishankkeen tavoitteena on, että joka neljäs valtion työntekijä työskentelisi yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä.
Senaatti-konsernin toiminnan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja toimivia työympäristöjä kaikkien valtionhallinnon työntekijöiden käyttöön. Toiminnan keskiössä on asiakkaan erilaisten tarpeiden huomioiminen, mutta ratkaisuja toteutettaessa huomioidaan aina myös valtion kokonaisetu ja toimitilastrategia.
Turvallisen työympäristön luominen vaatii konkreettisia tekoja
Alati haastavammaksi muuttuvassa maailmantilanteessa turvallisuus on asia, jonka ylläpito vaatii jatkuvia toimenpiteitä ja tulevaisuuden muutoksiin varautumista. Senaatti-konserni tuottaa valtionhallinnon yhteisiin työympäristöihin kaikki niissä tarvittavat turvallisuuspalvelut, joita ovat muun muassa:
- Turvallisuusteknologian ratkaisut kuten esimerkiksi kameravalvonta-, kulunvalvonta- ja murtohälytinjärjestelmät.
- Turvallisuusjärjestelmien pääkäyttö- ja hälytysvalvontapalvelut oman turvallisuuspalvelukeskuksen toimesta 24/7.
- Aula- ja vartiointipalvelut joko jatkuvaan tarpeeseen tai erikseen tilattaessa.
- Suojelujohtamisen palvelut, sisältäen esimerkiksi pelastussuunnitelmien laatimisen sekä jatkuvan ylläpidon.
- Turvallisuuden asiantuntijapalvelut, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset konsultointi- ja auditointitehtävät.
Kaiken palvelutuotannon keskiössä ovat palveluiden toimivuus, tarkoituksenmukaisuus, luotettavuus sekä kustannustehokkuus. Yhteisissä työympäristöissä turvallisuuspalvelut ja teknologiaratkaisut pyritään rakentamaan aina siten, että toiminta olisi mahdollisimman yhdenmukaista riippumatta siitä, minkä paikkakunnan yhteisessä työympäristössä toimitaan. Senaatti-konsernin asiantuntijoiden tehtävänä on varmistaa, että palvelutuotanto toimii sovitulla tavalla aina ja kaikkialla.
Turvallisuuden tulevaisuus – korvaako koneäly ihmisen?
Tulevaisuuden turvallisuuspalveluissa korostuvat nykyistä voimakkaammin erilaisten teknologiaratkaisujen hyödyntäminen ihmisten tuottamien palveluiden tukena. Oppiva koneäly, robotit ja dronet erilaisine toimintoineen tulevat vuonna 2035 olemaan entistä tiiviimmin osa toimivaa turvallisuuden kokonaisuutta valtionhallinnon yhteisissä työympäristöissä, mutta ihmisten tuottamia palveluita ne eivät vielä tällä aikajänteellä tule kokonaan korvaamaan.
Senaatti-konsernissa turvallisen tulevaisuuden takaamiseen valmistaudutaan jo nyt monin tavoin, mutta tulevaisuudessa erityisesti uusien teknologioiden käyttövalmiuksien parantamiseen, oman henkilöstön kouluttamiseen, turvallisuuden mittaamiseen sekä palveluntuottajaverkostojen järjestelmälliseen johtamiseen voitaisiin keskittää vielä nykyistä enemmän resursseja jatkuvan kehityksen varmistamiseksi tulevaisuudessakin.
Tulevaisuus turvallisuuspalveluiden kehityksessä on arvaamaton, mutta oikeanlaisin menetelmin kuitenkin ennakoitavissa. Jatkuvan muutoksen keskellä paikallisten ja maailmanlaajuisten ilmiöiden vaikuttavuutta organisaatioiden toimintaan on arvioitava säännöllisesti.
Opinnäytetyön ohjaajien vinkit yhteistutkimukselle
Edellä oleva keskustelu ja pohdinta on tulosta kahden eri ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijan yhteisesti tekemästä opinnäytetyöstä. He jakavat yhteisen kiinnostuksen opinnäytetyön aiheeseen, joten yhteistutkiminen oli tarkoituksenmukainen ratkaisu. Ammattikorkeakoulujen ja YAMK-koulutusten rajapinnoilla saattaa edelleen olla tunnistamattomia mahdollisuuksia. Uusien ratkaisujen ennakoiva kehittäminen on yksi YAMK-tutkintojen yhteisistä kompetensseista, jotka lähtökohtaisesti tarjoavat luontevan lähtökohdan yhteistyölle.
Opinnäytetyön ohjaajien näkökulmasta tämä tarkoittaa myös yhteistyötä siitä huolimatta, että kahden eri ammattikorkeakoulun opinnäytetyökäytännöissä oli joitakin eroja. Suositeltavaa olisikin, että
- opiskelijat kartoittavat mahdolliset riskit yhteistutkimiselle ja sopivat pelisäännöt myös riskien osalta
- ohjaajat kartoittavat omissa organisaatioissaan hyväksi havaitut tavat toimia (kumman korkeakoulun ohjeistusta seurataan, mitkä ovat arviointikriteerit, miten työ julkaistaan).
- ohjaajat tutustuvat toisiinsa ennen ohjauksen alkua ja kertovat osaamisistaan ja omista tavoistaan toimia.
- ohjaajat ja ohjattavat sopivat tarkoituksenmukaiset tavat ja tyylin keskinäiselle vuorovaikutukselle.
Opinnäytetyö Theseuksessa (rajattu käyttöoikeus)
Kuva: Pexels