• Markkinakatsaus
• strategia
• taide ammattina

Turun taidemarkkina elää kahdessa todellisuudessa. Toisessa instituutionaaliset portinvartijat määrittelevät, kuka on ”oikea” taiteilija ja toisessa digitaaliset kanavat, käsityöputiikit ja taide-design-pop-upit myyvät teoksia tunne-ostajille. Liitetalouden ja taiteen törmäys tuottaa vielä nykypäivänäkin ”hankaavia” oireita, mutta myös selkeän kasvupolun niille, jotka hallitsevat tarinan kerronnan.

Tuore opinnäytetyön tutkimus osoittaa taiteen ja liiketoiminnan rajapinnasta selkeän kuilun. Turun taidemarkkina koostuu monimutkaisista mekanismeista, joissa piilee kuitenkin mahdollisuuksia yrittäjille. Liiketoimintaosaaminen on ratkaisevassa asemassa luovien alojen elinvoimalle.

Moni taiteilija haaveilee elättävänsä itsensä kädenjäljellään, mutta mitä tapahtuu, kun unelma kohtaa markkinan realiteetit?

Paikallinen taidemarkkina ei ole enää vain kulttuurinen kupla, se on taloudellinen järjestelmä, aivan kuten mikä tahansa muukin markkina. Itse taide kyllä perustuu ilmaisuun ja sen tarkoitus on herättää tunteita, mutta sen kaupallistaminen vaatii silti liiketoimintaosaamista. Monelta taiteilijalta ja luovalta yrittäjältä tämä puuttuu, mistä se johtuu?

Turun taidemarkkina on kasvanut vilkkaaksi, mutta kasvun myötä se on myös pahasti pirstaloitunut. Perinteinen galleriapohjainen rakenne elää yhä ja se nojaa verkostoihin sekä muodolliseen taidekoulutukseen. Tarkoin vartioitu ympäristö määrittelee, kuka on esillä, missä ja miten. Samaan aikaan taiteen ostajakunta ei välttämättä edes tunne taidemaailman sisäpiiriä, saatikka ole edes kiinnostunut siitä. Verkkokauppa-alustat kasvattavat suosiotaan ja kuluttajat ohjautuvat helposti lähestyttäviin ostomenetelmiin, joissa taide on tavallista tavaraa siinä missä muutkin sisustustuotteet.

Kuluttajakäyttäytymistä ohjaa ennen kaikkea tunne

Ostajien kolme vahvinta motivaattoria ovat:

• esteettinen nautinto / visuaalinen mielihyvä
• emotionaalinen samaistuminen tarinaan tai arvoihin (liittyy myös itsensä brändäämiseen taiteen tai ostopäätöksen avulla)
• halu tukea paikallisuutta

Samalla ostajat arvostavat teosten käytännöllisyyttä. Käyttöarvo vähentää oston riskiä ja mahdollistaa myös oston toistuvuutta. Status- ja sijoitus­argumentit jäävät usein taustalle, ellei ostaja omaa oikeasti keräilijän identiteettiä. Joka tapauksessa sosiaalisen median läsnäolo vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen ja ennen kaikkea myyntiin.

Taideyrittäjyyden pullonkauloina on havaittavissa kaksi suurta kipupistettä:

• Liiketoimintaosaaminen
• Portinvartijat

”Taideinstituutioksi” kutsuttu markkina- ja apurahajärjestelmä luo hierarkian, jota pitkin on hidas nousta, ellei taustalla ole taidekoulutusta tai oikeita kontakteja antamaan tunnustusta. Taiteilijat asetetaan vastakkain jo kättelyssä ja eriarvoisuutta korostetaan ilmavin perustein. Uusien toimijoiden on vaikea päästä portinvartioiden ohi, mikä aiheuttaa kritiikkiä etenkin siihen, miten symbolinen pääoma ohittaa kaupallisen osaamisen ja rajoittaa koko toimialan kehitystä. Kun portinvartijat määrittelevät ”mitä taide on”, kaupallinen taide jää väliinputoajaksi.

Strateginen asemoituminen luovassa kentässä

Moni valmistuu taidealalta uskoen, että ammatti muodostuu pelkästään taiteen tekemisestä ”sosiaaliturvan varassa”. Todellisuudessa he ovat valmistuneet lähes aina yrittäjiksi. Markkinoilla menestyminen vaatii strategista ajattelua ja liiketoiminnan perustyökalujen hyödyntämistä, kuten:

• SWOT- ja PESTLE-analyysi, joiden avulla voidaan tarkastella sisäisiä ja ulkoisia vaikuttajia
• Value Proposition Canvas, joka auttaa kohdentamista asiakkaan tarpeisiin
• sekä Business Model Canvas, tai yhä useammin Sustainable Business Model Canvas, sillä kiertotalouden ja vastuullisuuden merkitys kasvaa myös taidemarkkinoilla

Nämä yritysmaailman jargonin täytteiset työkalut ovat konkreettisia välineitä, joiden avulla myös taiteilijat voivat muotoilla omaa tekemistään taloudellisesti kestävällä tavalla.

Muutoksen aallon harjalla

Perinteisellä taidekentällä toimijat kilpailevat niukoista resursseista, jonka puolesta Blue Ocean Strategy nousee varsin houkuttelevaksi vaihtoehdoksi.  Luovilla aloilla tämä voi tarkoittaa rohkeutta yhdistää eri toimialoja tai teknologioita. On todennäköisesti kannattavampaa kiertää kankea hierarkia kuin yhtyä siihen. Mitä useampi valitsee kiertoreitin, sitä nopeammin vanha rakenne menettää valtansa. Tällöin tilalle voisi syntyä avoimempi, moderni ekosysteemi. Paikallisen taidemarkkinan tulevaisuus on sidottu siihen, miten hyvin luovat toimijat kykenevät yhdistämään luovuuden ja liiketoiminnan.

Taide elää tunteesta, mutta kasvaa strategialla: Turku voi vielä nostaa seuraavan Marimekon.

Lähde:
Inkinen, N., Raski, O. 2025. Local Art Industry Market – Case Companies Kivikoi & Olga Katariina. YAMK opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.

Kuva:
Tekijän oma kuva, luotu Canva-työkalulla (2025).