Valokuvan voima – miten hyödyntää valokuvia asiakastyössä?
Elämänjanamenetelmän syventämistä valokuvien avulla systeemisen lastensuojelun mallissa tutkittiin opinnäytetyöprojektissa, jossa toimeksiantajan toimi Oy Vasso Ab. Opinnäytetyön tuloksena vahvistui ajatus niin valokuvien voimasta asiakastyössä osana systeemisen lastensuojelun mallia kuin valokuvien käytöstä yleisesti osana asiakastyötä. Opinnäytetyön empiirinen aineisto kerättiin kahden eri tiimin haastatteluin, työpajapäivänä sekä sähköisenä kyselynä työpajaan osallistuneille.
Lastensuojelun systeeminen toimintamalli on tapa organisoida lastensuojelu tiimityöksi, jossa lapsen asioita miettii ja reflektoi moniammatillinen tiimi. Toiminta systeemisessä mallissa on lasta ja koko perhettä kunnioittava ja tilannetta reflektoiva. Mallin pyrkimyksenä on nähdä asioita laajemmassa mittakaavassa ja tuoda myös uusia näkökulmia perheen tilanteeseen.
Valokuvatyöskentelyn vaatimukset työntekijälle
Valokuvien vaikuttavuus saattaa yllättää. Niiden käyttö vaatii työntekijältä kunnioittavaa ja empaattista suhtautumista asiakkaan kertomukseen. Valokuvaterapeuttisessa työssä asiakkaan valitsemat merkitykselliset kuvat toimivat apuna itsereflektioon, ymmärrykseen ja mahdolliseen muutokseen. On mahdollista, että valokuvatyöskentelyn avulla tulee esille asioita, joita ei tulisi sanallisesti esille. Näin ollen asiakkaan on mahdollista oppia itsestään uutta, oivaltaa asioita ja tarkastella omaa historiaansa uudesta näkökulmasta.
Elämänjanamenetelmän mahdollisuudet asiakastyössä
Elämänjanamenetelmä on sekä elämäkerrallinen että narratiivinen työväline, jonka avulla pyritään tutkailemaan ja jäsentämään asiakkaan elämäntapahtumia. Kun omaa elämäntarinaa lähdetään tutkimaan, reflektoivat asiakas ja työntekijä asiakkaan käsitystä itsestään ja askel kerrallaan asiakas voi alkaa kertoa uudenlaista tarinaa itsestään. Samalla tavalla valokuvat voivat toimia apuna eheytymisessä; ymmärrys itseä kohtaan lisääntyy, kun työntekijä auttaa asiakasta empaattisella ja välittävällä otteella eteenpäin. Narratiivisen työskentelyotteen avulla asiakas voi alkaa kokea myötätuntoa itseään kohtaan työntekijän myötätuntoisella johdatuksella.
Haasteet käytännön työssä
Tavoitteellinen työskentely vaatii aikaa ja tuottaa sitä kautta parhaimmillaan uusia oivalluksia ja asiakkaan tarinan eheytymistä. Työntekijöiden osalta tarvitaan rohkeutta kokeilla uutta ja nähdä elämänjanamenetelmä valokuvien avulla ymmärrystä lisäävänä ja asiakasta eheyttävänä työvälineenä. Opinnäytetyön aineiston pohjalta tuli esiin aikapula uhkana sekä systeemisen mallin toteuttamiselle että elämänjanamenetelmän käyttöönottamiselle.
Mahdollisuudet vaikuttavaan asiakastyöhön
Opinnäytetyössä tuli hyvin esiin yhteisen jakamisen ja luottamuksen tärkeä merkitys. Lisäksi tuli ilmi, että omakohtainen kokemus menetelmän kokeilusta ennen asiakastyötä on tärkeää, jotta työntekijänä voi samaistua asiakkaan prosessissa kokemiin tunteisiin. Opinnäytetyön tulosten pohjalta näyttää selvältä, että elämänjanamenetelmää voidaan syventää valokuvien avulla.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta olisi suotavaa, että valokuvien käyttö lisääntyisi ja ammattilaisten rohkeus kokeilla eri tapoja hyödyntää valokuvia kasvaisi. Valokuvia voi käyttää yksittäin, osana jotain menetelmää tai soveltaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos aika ei riitä elämänjanamenetelmän käyttämiseen, voi perustyössä hyödyntää esimerkiksi albumikuvia vaikka vain yhdellä tapaamiskerralla ja tätä kautta lisätä ymmärrystä asiakkaan tilanteesta. Pala palalta asiakkaan oma tarina muokkautuu ja jalostuu sekä saa äänen ja mahdollisuuden kehittyä ja muovautua. Jo muutamalla valokuvalla voidaan tehdä merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä. Eräs haastateltavista kuvasi valokuvien voimaa seuraavasti:
”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvan avulla voi päästä niihin tunnelmiin, tilanteisiin ja aistimuksiin, mitkä ovat kuvanottohetkellä olleet. Elämänjana jäsentyy ja hahmottuu helpommin kuvien avulla ja tulee asiakkaille konkreettisemmin näkyväksi. Kuvat ovat vahva työväline ja herättävät helposti tunteita ja ajatuksia. Kuvat voivat antaa työntekijälle mahdollisuuden kysyä erilaisia asioita, mitä muuten ei kenties osaisi kysyä.”
Valokuvien käytöstä osana elämänjanatyöskentelyä ei ole olemassa juurikaan kirjoitettua tutkittua tietoa. Opinnäytetyössä huomionarvoista on myös jo ennalta esiin tuotu ajatus valokuvan voimasta niin tunnetyöskentelyssä kuin kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Asiakkaan elämäntarinassa valokuvilla on lähes aina suuri merkitys; asiakastyössä ymmärryksen lisääntyminen ja tarinoiden kertominen kuvien avulla on olennainen ja merkittävä asia, josta hyötyy lopulta varsin moni prosessiin osallistunut.
Lähteet:
Sonkkila, J. 2023. Elämänjanamenetelmän syventäminen valokuvien avulla systeemisen lastensuojelun mallissa – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö
Halkola, U. 2009. Valokuvan terapeuttinen voima. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kalela, N. 2022. Luentomateriaali. Oy Vasso Ab.
Pekkanen, L-L. 2020. Lastensuojelun työntekijöiden havaintoja systeemisen toimintamallin suhdeperustaisuudesta ja työvälineistä. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto.