Voidaanko koulukiusaamista torjua sosioemotionaalisten taitojen ja teknologian avulla?
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä käsiteltiin koulukiusaamista ja ilmiön juurisyitä, nuorten henkistä huonovointisuutta sekä puutteellisia sosioemotionaalisia taitoja. Työssä arvioitiin sosioemotionaalisten taitojen opetuksen sekä psykologisen pääoman vahvistumisen vaikutuksia yläasteikäisten nuorten kokemaan koulukiusaamiseen, sekä teknologiaa, jolla tehostaa oppimista sekä hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutui MARKED-ohjelmaan nojautuen.
Keväällä 2023 toteutettiin tutkimuksellinen projekti, jonka tarkoituksena oli löytää keinoja kouluturvallisuuden parantamiseksi, erityisesti teknologiaa hyödyntäen. Erilaisia keinoja ja ratkaisuja kerättiin koululaisia kuunnellen sekä heidän tarpeitaan ajatellen. Turvallisuutta lisääviä keinoja tarkasteltiin myös turva-alan toimijoita ja asiantuntijoita haastatellen. Koululaisten näkemykset sekä ideat olivat hedelmällisiä ja keskustelut asiantuntijoiden kanssa edistivät ideointia ja ymmärrystä entisestään. (Ihanamäki & Lummejoki, 2023.)
Sosioemotionaaliset taidot koulukiusaamisen torjunnassa
Kouluturvallisuutta tutkittaessa ilmeni, että yksi merkittävin turvallisuutta horjuttava tekijä oli koululaisten mukaan kiusaaminen, joka on yleistynyt kotimaassamme vuosi vuodelta. Tällä hetkellä Suomessa käy koulua 16 000 lasta tai nuorta, jotka joutuvat säännöllisesti koulukiusaamisen uhreiksi. Useimmille kiusaaminen on jokapäiväistä. (THL, 2023.) Koulukiusaamisen vastustaminen on jokaisen aikuisen moraalinen sekä lain velvoittama velvollisuus. Siitäkin huolimatta koulukiusaamista ei saada hillittyä ja sen äärimmäisiä seuraamuksia esiintyy kotimaassamme surullisen usein.
Koulukiusaamisen näkökulmasta projektin myötä esille nousseet turvallisuutta tehostavat keinot olivat havaitsemisen sekä reagoinnin kannalta vakuuttavia – mutta miten koulukiusaamista voitaisiin ennaltaehkäistä tai vähentää? Yhtenä potentiaalisena keinona löydettiin menetelmä opettaa lapsille ja nuorille erilaisia sosioemotionaalisia taitoja, psykologista pääomaa sekä resilienssiä vahvistaen, minkä myötä oletettavasti voitaisiin vaikuttaa koulukiusaamisen vähenemiseen ja täten myös koettuun kouluturvallisuuteen. (Ihanamäki & Lummejoki, 2023.)
Sosioemotionaaliset taidot käsittävät monia kykyjä, kuten empatiaa, vuorovaikutustaitoja, konfliktinhallintaa, päätöksentekoa, tunneälyä sekä itsesäätelyä sekä ongelman ratkaisu- ja stressinhallintakykyä. Edellä mainitut kyvyt muodostavat tason nuoren resilienssille eli kyvylle selviytyä ja sopeutua elämän haastavissa sekä yllättävissä tilanteissa. Vahva resilienssi nähdä nuorta vahvasti suojaavana tekijänä. (Denham ym. 2003. 238–256.)
Teknologia nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäjänä
Siinä missä älylaitteita on leikkisästi verrattu nykynuorten älyllisiin proteeseihin, voidaan ymmärtää, että heillä on jatkuva pääsy teknologisesti tuotettujen hyvinvoinnin oppien sekä avun pariin (Kosola ym. 2019. 91–102). Digitaalisten ympäristöjen on nähty madaltavan vaikuttavasti nuorten kynnystä hakea itselleen tietoa, vertaistukea sekä keskusteluyhteyttä elämän vaikeisiin asioihin liittyen (Uski 2022, 18-19).
Teknologian voidaan nähdä tarjoavan myös suunnan kohti opetuksen tehokkaampaa saatavuutta ja tasa-arvoisempaa oppimista, sillä oppimateriaalit ja oppimisen resurssit ovat nykyisin käytettävissä laajemmin kuin koskaan ennen. Verkkopohjaiset oppimisalustat, selkokieliset digitaaliset kirjat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot mahdollistavat opiskelun, milloin ja missä tahansa. (Jacob ym. 2016. 242–271.)
MARKED on kehittänyt ohjelman sekä metodin, joka vahvistaa myönteistä minäkuvaa, taitoja ymmärtää kehon, mielen ja tunteiden toimintaa sekä vahvistaa oman elämän merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemusta. MARKED-toiminta ja -opetus käsittävät yläkouluikäisille kohdennetun valmiin ohjelman sosioemotionaalisten taitojen ja psykologisen pääoman vahvistumisen opiskelulle osana tavallista koulun perusopetusta. (MARKED, 2023).
Ohjelmaan liittyy myös applikaatio, jonka käyttö yhdistyy opetukseen pelimäisesti edeten. Opetuksen lisäksi applikaatio seuraa oppilaan hyvinvointia erilaisia kysymyksiä esittäen sekä analysoiden ja tarvittaessa oikean turvallisen avun tai chatin pariin ohjaten (MARKED, 2023).
Voidaanko elämänoppeja opettamalla vaikuttaa koulukiusaamiseen?
Tutkimukset ovat osoittaneet nuorten resilienssin tason vaikuttavan koulukiusaamiseen monelta näkökannalta. Hindujan ja Patchin mukaisesti (2017, 53) vahvan resilienssin tason omaavien nuorten nähtiin harvoin valikoituvan koulukiusaamisen uhreiksi tai joutuessaan kiusatuiksi he pystyivät sivuuttamaan tai käsittelemään koetun kiusaamiskokemuksen.
Toisaalta Hamaruksen sekä kumppaneiden (2015, 37–39) näkemyksen mukaisesti kiusaajan heikon sosioemotionaalisen kyvykkyyden tai turvattomuuden vuoksi kiusaaminen oli keino suojautua, jottei päädy itse koulukiusaamisen uhriksi. Myös sivullisen kannalta vahvan resilienssin taso vaikuttaa rohkeuteen ja kykyyn reagoida havaittuun koulukiusaamiseen (Nuortennetti, MLL, 2023).
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena voidaan teoriaan tukeutuen nähdä, että MARKED-ohjelman myötä opetettavat taidot sekä opit vahvistavat kokonaisuudessaan nuorten sosioemotionaalista kompetenssia ja täten edelleen vaikuttavan positiivisesti nuorten resilienssin tasoon. Korkea resilienssin taso kuvattiin nuoria monin tavoin suojaavana tekijänä ja tähän peilaten MARKED-ohjelma voidaan nähdä tehokkaana työkaluna koulukiusaamisen vähentämisessä hyvin monesta näkökulmasta.
Myös opinnäytetyön toimeksiantajan (Nevalainen 2024) haastatteluun pohjautuen MARKED-ohjelman vaikutuksia koulukiusaamisen vähenemiseen pidetään hyvin todennäköisenä. Ohjelman ytimessä on luokan psykologisen turvallisuuden vahvistaminen erilaisten yhteisten ja yksilöllisten harjoitusten kautta. Ohjelman aikana tutustutaan myös tunteisiin ja ihmissuhdetaitoihin ja vahvistuneet sosiaaliset taidot ovat iso osa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Kiusaamisen näkökulmasta tämä on ensisijaisen tärkeää kiusaamisen ollessa usein oire psykologisesti turvattomuudesta ja oman aseman hakemisesta.
Työ ja tutkimus koulukiusaamista vastaan jatkuu
Opinnäytetyössä toteutettiin työkalu ja mittari, jonka avuin koulukiusaamisen sekä nuorten sosioemotionaalisen taidokkuuden yhteyttä tullaan tarkastelemaan edelleen tulevaisuudessa osana tulevia MARKED-toteutuksia. Mittaria päästiin testaamaan opinnäytetyön aikana pienellä testijoukolla MARKED-ohjelmaa toteuttavien oppilaiden avulla. Vaikka vastausjoukko oli pieni eikä vastauksista voitu tehdä luotettavia johtopäätöksiä oli kuitenkin innostavaa havaita vastauksista, että nuoret itse kokevat tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen kautta voitavan vaikuttaa kiusaamisen vähenemiseen.
Koulukiusaamisen vastainen työ on välttämätöntä sekä monelta näkökannalta perusteltua. Koulukiusaaminen vahingoittaa suuresti lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä lisää merkittävästi syrjäytyneisyyden riskiä. Lisäksi valtion näkökulmasta katsottuna puhutaan merkittävistä haasteista, kustannuksista sekä resurssitarpeesta, joita Suomelle koituu muun muassa mielenterveyden huollon osalta (MIELI Suomen Mielenterveys ry, 2024).
Teknologian edelleen kehittyessä myös keinot mielenterveyden ja lasten sekä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi lisääntyvät. Ennakkoluulottomuus, monialainen osaaminen ja tiedon yhdistely ovat avaintekijöitä kehityksessä kohti turvallisempaa lasten ja nuorten elämää.
Lähteet:
Denham, S. A., Blair, K. A., DeMulder, E., Levitas, J., Sawyer, K., Auerbach-Major, S. & Queenan, P. 2003. Preschool emotional competence: Pathway to social competence? Child Development 74 (1), 238–256.
Hamarus, Päivi, Tina Holmberg-Kalenius & Saija Salmi. 2015. Opas kiusaamisen jälkihoitoon. Juva: PS-kustannus. 37–39, 49–54.
Hinduja, Sameer & Justin W. Patchin. 2017. ”Cultivating Youth Resilience to Prevent Bullying and Cyberbullying Victimization”. Child Abuse &Neglect 73, 51–62 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0145213417303411?via%3Dihub
Ihanamäki, L. & Lummejoki, E. 2023. Projektiportfolio, Kouluturvallisuuden tehostaminen. Palvelumuotoiluajattelu, -työkalut ja -menetelmät, Turun ammattikorkeakoulu.
Jacob, B., Berger, D., Hart, C. & Loeb, S. 2016. Can Technology Help Promote Equality of Educational Opportunities? RSF: The Russell Sage Foundation Journal of the Social Sciences, 2 (5) 242–271 https://www.rsfjournal.org/content/rsfjss/2/5/242.full.pdf
Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet, Taiten tasapainoon. Älylaitteet oppimisen välineinä. Kustannus Oy Duodecim. 91–102.
MARKED 2023. Meistä. Viitattu 13.10.2023. https://www.markedsuomi.fi/meista
Nevalainen, I. 2024. Haastattelu. MARKED yrityksen toimitusjohtajaa Ida Nevalaista haastatteli 15.4.2024 Laura Ihanamäki.
Nuortennetti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2023. Mitä tehdä, jos huomaa kiusaamista? Viitattu 2.11.2023. https://www.nuortennetti.fi/kiusaaminen/mita-tehda-jos-huomaa-kiusaamista/
THL 2023. Lasten ja nuorten hyvinvointi, Kouluterveyskysely 2023. Tilastoraportti 48_2023. Viitattu 26.9.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224
Uski J. 2022. Sosiaalityö muutoksessa. Digitalisaation muutokset sosiaalityöhön. Kandidaatintutkielma. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän avoin yliopisto. 18–19.