Ilmastoselvityksestä tuli osa rakentamista – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Rakennusalan ilmastovaikutukset ovat nousseet viime vuosina yhä tärkeämmäksi osaksi rakentamisen ohjausta. Vuonna 2026 käyttöön otettavat rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot muuttavat suunnittelua, materiaalivalintoja ja rakennushankkeiden dokumentointia. Ilmastoselvityksestä tulee lopulta osa lähes kaikkia uusia rakennushankkeita. Asiaan perehdyttiin Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa tehdyssä opinnäytetyössä keväällä 2026 (Virmala, 2026).
Rakennus- ja kiinteistösektori aiheuttaa merkittävän osan Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu jo pitkään, mutta varsinaisten ilmastovaikutusten tarkastelu on laajentunut koskemaan myös rakennusmateriaalien valmistusta, kuljetuksia, käyttöä ja purkamista. Muutoksen taustalla ovat Euroopan unionin ilmastotavoitteet, joiden mukaan EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä sekä vähentää nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Rakennussektorilla tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatehokkuuden lisäksi myös rakennusten koko elinkaaren aikaisten päästöjen huomioimista (European Commission 2025).
Tämän vuoksi myös Suomen rakentamislainsäädäntöön on tuotu vaatimus ilmastoselvityksestä, jonka avulla rakennuksen elinkaaren aikaiset päästöt voidaan arvioida yhdenmukaisella tavalla. Vuoden 2026 alussa Ympäristöministeriö asetti rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot, joiden täyttyminen osoitetaan loppukatselmukseen toimitettavalla ilmastoselvityksellä.
Hiilijalanjälki syntyy koko rakennuksen elinkaaren aikana
Rakennuksen hiilijalanjälki ei muodostu pelkästään energiankulutuksesta. Merkittävä osa päästöistä syntyy jo ennen rakennuksen käyttöönottoa rakennustuotteiden valmistuksessa.
Ilmastoselvityksessä tarkastellaan rakennuksen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia moduuleittain A-D.
- A-moduulit: rakennustuotteiden valmistus ja rakentaminen
- B-moduulit: rakennuksen käyttö ja ylläpito
- C-moduulit: rakennuksen purkaminen ja jätteenkäsittely
- D-moduulit: materiaalien uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä saatavat hyödyt sekä rakennuksen oma uusiutuva energia.
Rakennuksen kokonaispäästöt ilmoitetaan muodossa kgCO₂e/m²/a eli kilogrammoina hiilidioksidiekvivalenttia neliömetriä ja vuotta kohden. Tällöin eri rakennusten hiilijalanjälkiä voidaan vertailla keskenään riippumatta rakennusten koosta (Ympäristöministeriö, 2025).
Rakennustuoteluettelo on laskennan perusta
Ilmastoselvityksen lähtökohtana toimii rakennustuoteluettelo. Siihen kootaan rakennuksessa käytettävät materiaalit ja rakennustuotteet sekä niiden määrät. Päästötietoina käytetään ensisijaisesti tuotteiden ympäristöselosteista (EPD). Jos valmistajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, niin voidaan käyttää kansallista Ympäristöministeriön ylläpitämää CO2data-päästötietokantaa. CO2data-päästötietokannan geneeriset arvot ovat kuitenkin yleensä EPD-arvoja suurempia niiden yleisluontoisuuden vuoksi (Ympäristöministeriö, 2025; Suomen ympäristökeskus, 2025).
Päästötietokannassa on esitetty materiaalin päästökerroin eri moduuleille. Käytännössä rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu useista materiaaleista ja niitä vastaavista päästöarvoista. Tämän vuoksi lähtötietojen laatu vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.
Kantavat rakenteet muodostavat merkittävän osan päästöistä
Opinnäytetyössä (Virmala, 2026) laadittiin ilmastoselvitys asuinkerrostalokohteelle As Oy Helsingin Pasaati. Tarkastelussa rakennuksen hiilijalanjäljeksi saatiin 12,11 kgCO₂e/m²/a. Suurin yksittäinen päästölähde oli rakennustuotteiden valmistus. Tämä ei ollut yllätys, sillä kohde on betonirunkoinen asuinkerrostalo. Betonirakenteiden suuri määrä näkyy erityisesti elinkaaren alkuvaiheen päästöissä.
Työssä (Virmala, 2026) tarkasteltiin myös vähähiilisten betonien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen. Tulosten perusteella kokonaispäästöjä voidaan pienentää käyttämällä vähähiilisempiä GWP-betonilaatuja, mutta merkittävimmät muutokset ovat saavutettavissa betonitehtaan betonivalinnoilla.
Vertailussa alkuperäisen ratkaisun hiilijalanjälki oli 12,11 kgCO₂e/m²/a. Vähähiilisemmällä GWP70-betonilla tulos pieneni 11,33 kgCO₂e/m²/a tasolle. Tämä osoittaa, että materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa rakennuksen päästöihin jo suunnitteluvaiheessa.
Ilmastoselvityksen laatimisessa on vielä haasteita
Vaikka laskentamenetelmät ovat kehittyneet nopeasti, kaikkien rakennustuotteiden päästötietoja ei ole vielä saatavilla. Opinnäytetyön (Virmala, 2026) aikana havaittiin, että joillekin rakennustuotteille ei löytynyt valmistajakohtaisia ympäristöselosteita eikä suoria vastineita kansallisesta päästötietokannasta. Tällöin päästöt jouduttiin arvioimaan materiaalimäärien perusteella.
Myös rakennustuoteluettelon laatiminen osoittautui työlääksi vaiheeksi. Apuna voisi käyttää tietomallista haettavia määriä, mutta silloinkin haasteena on tuotekohtaiset päästötiedot.
Luotettava ilmastoselvitys edellyttää tarkkoja määrätietoja sekä kattavia päästötietoja rakennustuotteista.
Vähähiilisyys tulee osaksi rakentamisen ohjausta
Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot ohjaavat tulevaisuudessa yhä voimakkaammin materiaalivalintoja ja suunnitteluratkaisuja. Erityisesti betonin, teräksen ja muiden paljon päästöjä aiheuttavien rakennusmateriaalien kehitys tulee olemaan tärkeässä roolissa. Opinnäytetyön (Virmala, 2026) esimerkkikohde ei olisi läpäissyt vuoden 2029 raja-arvoja, joten muutoksia materiaaleihin, niiden valmistukseen ja suunnitteluratkaisuihin on tehtävä.
Rakentamisen ohjauksen osaamistarpeet muuttuvat: materiaalien ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja elinkaarilaskenta ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa koko rakentamisprosessia
Lähteet
Kuva 1. As Oy Helsingin Pasaati toimi opinnäytetyön ilmastoselvityksen case-kohteena. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Suomi.
Ympäristöministeriö 2025. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä 2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/8795e3d3-3d44-4a20-b7e6-97bc8c28e257
Suomen ympäristökeskus 2025. CO₂data – Rakentamisen päästötietokanta. https://co2data.fi
European Commission 2025. Climate Action: Delivering the European Green Deal.. https://climate.ec.europa.eu
Green Building Council Finland 2025. Level(s)-viitekehys.. https://figbc.fi/levels-viitekehys
Suomen ympäristökeskus 2025. CO₂data – Rakentamisen päästötietokanta. https://co2data.fi
Virmala, T. (2026). Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo 2026. Master School Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu.
Ympäristöministeriö 2025. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä 2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/8795e3d3-3d44-4a20-b7e6-97bc8c28e257