Kirkkorakennuksen peruskorjaus ei ole perushommaa
Suojellun kirkkorakennuksen peruskorjauksessa tekniset ratkaisut, käyttäjien tarpeet ja rakennuksen säilytettävät arvot kietoutuvat toisiinsa. Tarvasjoen kirkon peruskorjauksen valmistelua tarkastelleessa opinnäytetyössä (Perttunen, 2026) laadittu etenemismalli auttaa seurakuntia hahmottamaan, mitä pitää selvittää ja missä järjestyksessä hanketta kannattaa viedä eteenpäin.
Liedon seurakunnan Tarvasjoen kirkon peruskorjaushankkeen valmistelu aloitettiin korjaustoimikunnan valinnalla syksyllä 2024. Tarvasjoen kirkon peruskorjaus on Liedon seurakunnalle jo kolmas peruskorjaushanke Liedon ja Auran kirkkojen jälkeen. Peruskorjauksen tavoitteiksi asetettiin ekologisuus, esteettömyys, terveellisyys, pyhyys ja kauneus.
Käyttötarpeet ja säilyttämisarvot kohtaavat kirkkosalissa
Peruskorjaushankkeen valmistelussa korjaustoimikunta käsitteli mahdollisia tilojen käyttöä koskevia muutoksia, joita nykymuotoiselta kirkolta edellytetään ja joita käyttäjäpalautteiden perusteella odotetaan. Seurakunta oli kerännyt käyttäjiltä mielipiteitä siitä, mitä toiminnallisuuksia kirkkosaliin olisi tarpeen tuoda ja mitä ei saisi muuttaa. Nopeasti kävi selväksi, että kirkon käyttötarpeita tarkastellaan osana seurakunnan koko rakennuskantaa. Kokonaisuuden muodostavat kirkko ja alueen muut seurakunnan rakennukset. Esimerkiksi seurakuntatalosta luopuminen tuo kirkolle uusia käyttötarpeita, joita ei ole aiemmin tarvinnut ottaa huomioon.
Esteettömyys, turvallisuus ja tilojen toimivuuden parantaminen olivat korjaustoimikunnan käsittelyn keskiössä. Korjaustoimikunta käsitteli laajasti esteetöntä kulkua, esteetöntä wc-tilaa ja penkkimuutoksilla järjestettäviä pyörätuolipaikkoja.
Kaikkia suunniteltuja muutoksia ohjaa vahvasti myös se, mitkä asiat kyselyjen ja korjaustoimikunnan työskentelyn perusteella haluttiin säilyttää. Käyttäjät kokivat kirkon omaleimaisen tunnelman olevan ehdottomasti säilytettävä ominaisuus ja liian radikaalit muutokset koettiin epäsuotuisina. Uudet käyttötarpeet aiheuttavat kuitenkin painetta tehdä sellaisiakin muutoksia, jotka voivat aiheuttaa joillekin käyttäjille ristiriitaisia tunteita.
Rakennuksen historia tarvitaan päätöksenteon pohjaksi
Mikäli suojeltuun kirkkorakennukseen tehdään olennaisia muutoksia, tulee Museovirastolta pyytää lausunto suunnitelluista toimenpiteistä. Suojellun kirkon laaja korjaushanke edellyttää rakennushistoriallista selvitystä suunnittelun pohjaksi.
Rakennushistoriallinen selvitys avartaa ymmärrystä kirkon aiempien remonttien osalta ja tuo esiin kirkkorakennuksen säilytettäviä ominaispiirteitä. Rakennushistoriallinen selvitys kannattaa toteuttaa heti hankkeen alkumetreillä, jotta korjaustoimikunnalla on käytettävissään selvityksessä tutkitut lähtötiedot. Mahdollisia muutoksia on myös haastavaa suunnitella, mikäli rakennuksen historiaa ja säilyttämisen perusteita ei tunneta.
Yhden ratkaisun valmistelu edellyttää tietoa toisesta
Suojellun kohteen korjausratkaisujen riippuvuudet tulee tunnistaa ja arvioida. Valmistelussa tarkasteltiin useampia vaihtoehtoja esitettäväksi hankesuunnittelun lähtötiedoiksi. Riippuvuuksia havainnollistaa kirkkosalin lattiarakenne. Korjaustoimikunta tarkasteli nykyisen sähkölämmityksen vaihtoehdoksi maalämpöä ja lattialämmitystä.
Lämmönjakotavan muutos edellyttäisi lattian avaamista. Korjaustoimikunnan arvion mukaan nykyinen lattialaudoitus ei ole sellainen arvokas säilytettävä piirre, vaan uusittavalla laudoituksella päästäisiin samaan yleisilmeeseen kuin nykyisellä lattialaudoituksella. Lattialaudoituksen uusinnalla saataisiin havaitut lattian ja seinän rajojen ilmavuodot tiivistettyä ja muutenkin tarkastettua lattiarakenteen kunto sekä mahdollisesti parannettua lämmöneristystä lattian osalta.
Sähköasennusten kuntoarviossa on suositeltu uusimaan käytännössä kaikki asennukset laajemman remontin yhteydessä. Avaamalla lattia sähköasennuksia voitaisiin sijoittaa piiloon, mikä vähentäisi näkyvien pinta-asennusten tarvetta.
Lattiarakennetta ei ole tutkittu, mikä on olennainen puute lähtötiedoissa. Lattian avaaminen edellyttäisi penkkien irrottamista, jota tarvittaisiin myös istumajärjestelyjen muuttamiseksi. Wc-tilan tai kahvipisteen lisääminen edellyttäisi viemäröinnin muutoksia, joten lattioiden avaaminen olisi tältäkin osin perusteltua.
Lattiaratkaisu havainnollistaa, kuinka lämmitys, sähköasennukset, viemäröinti ja tilojen käyttö liittyvät toisiinsa. Näiden riippuvuuksien tunnistaminen auttaa määrittämään tarvittavat tutkimukset ja valmistelutehtävien järjestyksen ennen suunnitelmien ja kustannusarvion tarkentamista.
Etenemismalli auttaa jäsentämään valmistelua
Opinnäytetyössä (Perttunen, 2026) laadittu etenemismalli kokoaa suojellun kirkkorakennuksen peruskorjauksen valmistelutehtävät ja niiden väliset riippuvuudet. Mallin avulla seurakunta voi jäsentää, milloin tarvitaan käyttäjäpalautetta, rakennushistoriallista tietoa, teknisiä tutkimuksia ja eri alojen asiantuntijoita. Tavoitteena on, että päätöksentekoon tarvittavat tiedot ovat käytettävissä oikeaan aikaan. Mallia sovelletaan kunkin rakennuksen erityispiirteisiin ja seurakunnan tarpeisiin. Sen käytännön toimivuutta tulee arvioida tulevissa korjaushankkeissa ja kehittää saatujen kokemusten perusteella.
Perttunen, M. (2026). Suojellun kirkkorakennuksen peruskorjauksen valmistelu – Etenemismalli tarveselvityksestä hankesuunnitteluun. Opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu, Master School.