P1-rakentaminen on todistetusti puhtaampaa – miten puhtauden toteutumista tulee seurata?
P1‑puhtausluokkaa edellytetään rakentamisessa yhä useammin, kun tavoitellaan hyvää tai yksilöllistä sisäilmastoa. Vaikka P1‑menettely tuottaa keskimäärin puhtaampia asennusolosuhteita, puhtauden toteutumisen seuranta perustuu edelleen pitkälti yksittäisiin tarkastuksiin. Puhtaudenhallinnan kehittäminen edellyttää läpinäkyvämpiä ja ajallisesti kattavampia seurantamenetelmiä erityisesti ilmanvaihdon asennusvaiheessa. Puhtaudenhallintaa seurattiin case-kohteissa Turun AMK:n Master Schoolissa tehdyssä opinnäytetyössä (Kodisoja, 2026).
P1-alueet ovat tutkitusti puhtaampia
Puhtausluokan P1 tavoitteena on, että epäpuhtauksia ei kerry ilmanvaihtojärjestelmiin ja estää rakennuspölyn leviäminen työmaavaiheessa erilaisille pinnoille ja materiaaleihin. Tutkimus (Kodisoja, 2026) osoitti, että ilmanvaihdon asennusalueilla (P1-alueilla) pölytasot ovat selvästi matalampia verrattuna muihin työmaa-alueisiin, kun noudatetaan nykyisiä P1-vaatimustasoja. Ero puhtaudessa näkyy sekä tasopinnoille kertyvässä pölyssä että ilmassa mitatuissa hiukkaspitoisuuksissa. P1‑alueilla pintapölyn määrä pysyy tyypillisesti alhaisena ja vaihtelu on vähäistä, kun osastoinnit ovat tiiviitä ja pölyttäviä työvaiheita ei tehdä samanaikaisesti ilmanvaihdon asennusten kanssa. Vastaavasti ilmassa mitatut hiukkaspitoisuudet ovat P1‑alueilla moninkertaisesti pienempiä verrattuna työmaan muihin tiloihin, joissa pölyä tuottavat työvaiheet ovat käynnissä. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että nykyiset P1‑menettelyt toimivat käytännössä silloin, kun niitä myös valvotaan ja noudatetaan (Kodisoja, 2026).
Jatkuvatoiminen mittaus tukee työnaikaista ohjausta
Saavutetun puhtaustason seuranta työmailla perustuu nykypäivänä pitkälti aistinvaraiseen arviointiin ja määräajoin tehtäviin valvontakierroksiin. Rakentamisen aikana pölytilanne voi vaihdella nopeasti työvaiheiden, sääolosuhteiden ja työmaan logististen ratkaisujen mukaan. Jatkuvatoiminen pölyn partikkelimittaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työmaan pölytilannetta ajallisesti kattavammin. Tutkimukset osoittavat, että ilmasta mitatut hiukkaspitoisuudet reagoivat herkästi pölyä synnyttäviin työvaiheisiin. Käytännössä on havaittu, että ilmassa mitatut hiukkaspitoisuudet ja tasopinnoille kertyvä pöly seuraavat usein samaa kehitystä. Kun työmaalla esiintyy toistuvasti kohonneita hiukkaspitoisuuksia, näkyy tämä yleensä myös pintapölyn määrän kasvuna ja voi aiheuttaa riskiä myös IV-kanaviston likaantumiselle. Jatkuvatoiminen mittaus soveltuu erityisesti puhtaudenhallinnan työnaikaiseen ohjaukseen, kunhan mittausdatan kattavuus ja laatu varmistetaan.
Nykyiset sisäilmastoluokituksen raja-arvot sallivat näkyvää pölyä pinnoilla toimintakoevaiheessa
P1‑rakentamisessa tavoitellaan nykyohjeistuksella alle viiden prosentin pintapölytasoja ennen ilmanvaihtojärjestelmien käynnistämistä. Käytännössä lähellä viiden prosentin raja-arvoa olevilla pinnoilla esiintyy kuitenkin vielä selvästi havaittavaa pölyä. Havaintojen perusteella pinnat koetaan selvästi puhtaiksi vasta, kun pintapölytaso on alle noin kolme prosenttia. Tämä herättää kysymyksen siitä, tulisiko erityisesti vaativissa hankkeissa tarkastella puhtaustason tavoitearvoja nykyistä tiukemmin jo työmaan aikana ja ilmanvaihdon käynnistämisen yhteydessä, eikä vasta luovutusvaiheessa.
Puhtaudenhallinta muuttuu mittausten myötä ennakoivaksi
P1‑rakentamisella saavutetaan nykyohjeistuksen mukaisesti toteutettuna puhtaampi rakentamisympäristö. Pelkkä vaatimusten täyttyminen ei kuitenkaan vielä takaa, että puhtaus säilyy esimerkiksi koko ilmanvaihdon asennusvaiheen läpi. Kokonaisuutena puhtaudenhallinnan kehittäminen ei edellytä uusien vaatimusten lisäämistä, vaan nykyisten käytäntöjen toteutumisen tarkempaa valvontaa mittaustiedolla, joka tukee päätöksentekoa oikeaan aikaan. Näin P1 ei jää pelkäksi luokitusmerkinnäksi asiakirjoihin, vaan toteutuu käytännössä työmaan arjessa ja näkyy lopulta myös käytön aikana rakennuksen sisäilman laadussa.
Lähde
Kodisoja, S. 2026. Pölyn partikkelimittauksen ja pintapölymittauksen välinen korrelaatio P1-rakentamisessa – Theseus. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu (YAMK).