Päästötietoisuus auraa tietään maanteiden hoitoon
Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, jolloin päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa. Päästövähennyksiä tulee tehdä kaikilla aloilla, jotta Suomi onnistuu saavuttamaan tavoitteensa.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tehokkain tapa, jolla yritykset ja organisaatiot voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yrityksellä itsellään tulee olla kattava käsitys oman toimintansa aiheuttamista päästöistä, jotta merkittävimmät päästölähteet ja päästövähennyspotentiaali pystytään tunnistamaan. (Kuiri, 2022). Päästölaskennan avulla on mahdollista saada tietoa toiminnan aiheuttamista päästöistä. Kaikki merkittäviksi tunnistetut päästölähteet sisällytetään laskentaan ja vain ne osa-alueet voidaan jättää pois laskennasta, joissa yrityksellä ei synny päästöjä tai päästöjen määrän voidaan perustellusti olettaa olevan vähäinen. Huomioitavaa on, ettei päästölaskennassa tarvittavan tiedon puuttuminen yksistään ole syy jättää jotain osaa tai koko kategoriaa laskematta. (Kemppainen, 2026).
Vähähiilisyyden arviointimenetelmä infrarakentamisen päästölaskennan perustana
Infrarakentamisen hiilijalanjäljen arviointi ei toistaiseksi ole lakisääteistä toisin kuin talonrakentamisessa (Pesu ym., 2023, s. 8). Koska vastaavaa säädösohjausta ei ole, Väylävirasto on julkaissut vuonna 2023 infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän, jonka tarkoituksena on yhtenäistää infrahankkeiden ilmastovaikutusten arviointia. Ohjeen mukaista arviointia edellytetään kaikissa Väyläviraston ja Elinvoimakeskusten suunnitteluhankinnoissa, ja se on keskeisessä roolissa infrarakentamisen vähähiilisyyden ohjauksessa. (Väylä, 2026).
Vähähiilisyyden arviointimenetelmässä ei kuitenkaan tässä vaiheessa huomioida käyttövaiheesta kunnossapitoa, vaikka sen osuus koko elinkaaren ajalla on merkittävä. Arviointi täydentynee tulevaisuudessa kattamaan myös muut elinkaaren vaiheet. (Pesu ym., 2023, s. 11, 18). Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämä infrarakentamisen päästötietokanta tarjoaa tarvittavat tiedot Väyläviraston vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaiseen päästölaskentaan kaikissa infrarakentamishankkeissa (Syke, 2025).
Maanteiden hoidon moninaiset tehtävät
Maanteiden hoidon tehtävät koostuvat työsuoritteista ja kunnossapidossa käytettävistä materiaaleista. Tehtävät jaotellaan tilaajan tehtävä- ja määräluettelon mukaisesti seuraavalla tavalla:
- Talvihoito
- mm. auraus, liukkaudentorjunta, polanteen poisto, suola, hiekka, lumitilojen tyhjennys
- Liikenneympäristön hoito
- mm. niitto, vesakointi, puhtaanapito, liikennemerkit ja opasteet, muut varusteet ja laitteet
- Sorateiden hoito
- Päällysteiden paikkaus
- Liikenteen varmistaminen erikoistilanteissa
- Ylläpito
- rummut, avo-ojat
- Korvausinvestointi
- soratien runkokelirikkokohteiden korjaus
- Muuta
- mm. tunnelit
Teiden kunnossapito on varsin hiili-intensiivisistä ja luonnonvaroja kuluttavaa. Koneilla tapahtuvia työsuoritteita kertyy ja kunnossapitoon käytettäviä materiaaleja kuluu hoitovuoden aikana molempia huomattavat määrät. Lisäksi materiaalien uusiokäyttö on kunnossapidossa vielä tällä hetkellä vähäistä.
Kunnossapidon päästölähteet ja -kertoimet laskentaa varten
Tutkimuksessa onnistuttiin erittelemään maanteiden hoidon arvoketjun epäsuorat päästölähteet tehtävien mukaisella tarkkuudella sekä selvittämään päästökertoimet suurimmalle osalle tehtävistä. Infrarakentamisen päästötietokannan valmiit päästökertoimet ovat käytettävissä monien kunnossapidon tehtävien päästöjen laskentaan joko suoraan tai soveltaen. Kuitenkaan kaikkien töiden ja materiaalien osalta valmiit päästökertoimet eivät ole hyödynnettävissä maanteiden hoitourakan päästölaskennan apuna.
Esimerkiksi auraustyölle ei ole mahdollista määritellä vain yhtä tiettyä kulutustietoa. Jotta päästöt saadaan laskettua talvihoidon osalta luotettavasti, päästölaskennan tulee perustua jatkossa ajoneuvojen ja työkoneiden reaaliaikaiseen polttoaineenkulutusseurantaan. Selvittämättä jäivät myös liukkaudentorjuntaan ja sorateiden hoitoon käytettävien maantiesuolojen päästökertoimet. Tutkimuksessa nousi esille tarve etenkin ulkomailta hankittavien tuotteiden osalta lisätä materiaalin päästötietovaatimus jatkossa hankintasopimukseen hankintoja tehtäessä.
Kunnossapitotöissä käytettävän ajantasaisen sähköisen seuranta- ja raportointijärjestelmän rooli päästöjen määrityksen apuvälineenä korostui myös tutkimuksessa. Seurantajärjestelmän oikeaoppinen käyttö on keskeistä, jotta toteutuneet työtunnit ja kilometrit saadaan poimittua urakan seurantajärjestelmästä päästölaskentakelpoisina. Työtunnit ja kilometrit eivät saa sisältää muuta kuin työtehtävissä tehtyjä suoritteita, ja samaa työtehtävää suoritettaessa useammalla koneella tai isommalla työryhmällä, tulee kaikissa työyksiköissä olla seurantasovellus käytössä.
Merkittävin päästövähennyspotentiaali löytyy konetöistä
Yksi merkittävimmistä tuloksista tutkimuksessa oli se, kuinka suuri vaikutus polttoaineen valinnalla on työstä aiheutuvien päästöjen määrään. Biopolttoaineiden avulla saadaan haluttaessa päästöjen määrää alennettua huomattavasti. Hoitourakan merkittävimmät ja toisaalta helpoimmat päästövähennysmahdollisuudet löytyvät tutkimuksen perusteella juuri biopolttoainelaatujen käytöstä.
Päästömäärien suuruuden kannalta olennaista on myös oikeanlaisen kaluston käyttö kussakin työtehtävässä, jolloin suoritteiden määrä jää mahdollisimman vähäiseksi. Sama pätee myös materiaalikuljetusten kohdalla infrarakentamisen päästötietokannan päästökertoimia käytettäessä. Pienimmät päästömäärät aiheutuvat täysiä kuormia kuljetettaessa.
Tätä artikkelia koskeva YAMK-opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603315386
Lähteet:
Romppanen, M. 2026. Maanteiden hoitourakan päästölähteiden ja -tietojen kartoitus päästölaskentaa varten – Theseus, Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
Kemppainen, A. (12.2.2026). Mikä on scope 3 ja mitä sen laskennassa tulee huomioida? [blogikirjoitus]. OpenCO2net. https://www.openco2.net/fi/artikkelit/mita-tarkoittaa-scope-3/?gad_source=1&gad_campaignid=20516158299&gbraid=0AAAAAoJfzKZSBdobAXe4lw4Z66V_2K_b8&gclid=CjwKCAiAtq_NBhA_EiwA78nNWKudTWou7v0CuRGYZTRDTXl8W4H4q_dfOJBDF_tIvt4uw0r6WKDqqhoCSUcQAvD_BwE
Kuiri, M. (25.1.2022). Greenhouse Gas -protokolla auttaa organisaatioita merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisessa – WWF Green Officen työkaluilla lasket ja seuraat päästöjä [blogikirjoitus]. WWF. https://wwf.fi/greenoffice/tarina/greenhouse-gas-protokolla-auttaa-organisaatioita-merkittavimpien-paastolahteiden-tunnistamisessa-wwf-green-officen-tyokaluilla-lasket-ja-seuraat-paastoja%E2%80%AF/
Pesu, J., Vares, S., Saarniaho, K. & Sandell, H. (30.10.2023). Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä (Väyläviraston ohjeita 43/2023). Väylävirasto.
Suomen ympäristökeskus. (18.12.2025). Infrarakentamisen päästötietokanta. Haettu 5.3.2026 osoitteessa https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut/co2data-palvelu/infrarakentamisen-paastotietokanta
Väylävirasto. (7.1.2026). Päästölaskenta. Haettu 14.3.2026 osoitteesta https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen/hankkeiden-suunnittelu/paastolaskenta