Älylääkekaapin käyttö teho-osastolla – turvallisuutta sairaanhoitajien työkuorman kustannuksella?
Sähköiseen potilastietojärjestelmään yhdistetty älylääkekaappi on tutkimusten valossa tehokas keino vähentää lääkehoidon haittatapahtumia. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan ylety sairaanhoitajien työnkulkuun, sillä lääkitysturvallisuuden parantumisen hintana on monimutkaisempi ja työläämpi lääkehoidon prosessi. Master Schoolin opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien käyttäjäkokemuksia älylääkekaapista teho-osastolla.
Lääkehoidon virheet tapahtuvat tyypillisesti antovaiheessa, ja ne ovat suurin yksittäinen vältettävissä oleva potilashoidon haittatekijä. Vuositasolla ne aiheuttavat kymmenien miljardien dollarien kustannukset ja voivat johtaa pahimmillaan jopa potilaan vakavaan vammautumiseen tai kuolemaan. (World Health Organization 2017, 5.) Inhimillisen kärsimyksen ja taloudellisen haitan ehkäisemiseksi sairaaloissa – niin Suomessa kuin maailmallakin – on siirrytty älylääkekaappien käyttöön ja sähköiseen lääkehoidon kirjaamiseen (Niiranen 2017, 212–213).
Sairaanhoitajat ovat lääkehoidon toteutuksesta vastaavana ammattiryhmänä älylääkekaappien suurin käyttäjäkunta ja merkittävässä roolissa niiden turvallisessa käytössä (Mandrack 2012, 134). Vaikka älylääkekaapit koetaankin turvalliseksi, niillä on haitallinen vaikutus työn kuormittavuuteen (Craswell ym. 2020, 1). Erityisesti kuormittavuus ilmenee monimutkaisessa kirjaamisprosessissa (Sneck ym. 2017, 33–34). Tämä on ristiriidassa kirjaamisen tarkoituksen kanssa, sillä kirjaamisen ei pitäisi hankaloittaa lääkehoitoa (Niiranen 2017, 214).
Ristiriitaisia kokemuksia älylääkekaapista
Master Schoolin opinnäytetyön tutkimus kohdennettiin teho-osastolle, jossa älylääkekaappi on yhdistetty Apotti-potilastietojärjestelmään. Tämän takia tutkimuksessa tarkasteltiin älylääkekaapin käytettävyyden ohella myös Apotin ja älylääkekaapin välistä integraatiota. Tieto kerättiin verkkokyselyn avulla, ja sen vastausprosentti oli liki 60 prosenttia. Kyselyyn osallistuneilla oli kokemusta tehohoitotyöstä keskimäärin 14 vuotta ja älylääkekaapin käytöstä neljä vuotta. Vastaajista 76 prosenttia oli työskennellyt teho-osastolla ennen älylääkekaapin käyttöönottoa.
Kyselyyn vastanneet kokivat – aiempia tutkimustuloksia heijastaen – älylääkekaapin hankaloittavan lääkehoidon toteuttamista. Vain alle yhdeksän prosenttia vastaajista arvioi sujuvuuden parantuneen. Enemmistö sairaanhoitajista arvioi sujuvuuden heikentyneen. Erityisesti Apotin ja älylääkekaapin integraatio kirvoitti kritiikkiä: 85 % vastanneista arvioi sen toimivan huonosti. Tämä heijastui myös koettuun lääkehoidon turvallisuuteen, sillä vain 15 % koki älylääkekaapin parantaneen turvallisuutta.
Älylääkekaappiin liitettiin negatiivisesta kokonaiskuvasta huolimatta myös hyviä ominaisuuksia: lääkkeiden säilytys kaapissa koettiin järjestelmälliseksi, toimivaksi ja turvalliseksi ratkaisuksi. Lisäksi järjestelmän käytön oppiminen oli kohtalaisen helppoa. Sairaanhoitajat toivat kuitenkin enimmäkkseen esiin lääkehoidon sujuvuuden haasteita. Noin puolet vastaajista oli älylääkekaapin käyttöön tyytymättömiä, vain viidesosa tyytyväisiä. Tällä on merkittävä vaikutus sairaanhoitajien työnkuvaan, sillä kaksi kolmasosaa vastanneista käytti älylääkekaappia työssään päivittäin.
Käyttäjien kuuntelemisen kautta turvallisempaa lääkehoitoa
Kyselyn tuloksista voitiin havaita sairaanhoitajien huoli siitä, ettei potilas saa ajoissa tarvitsemaansa lääkettä lääkehoidon prosessin hitauden vuoksi. Tällä voi olla merkittävä vaikutus järjestelmän koettuun turvallisuuteen. Sairaanhoitajat kokivat, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi järjestelmän suunnittelussa.
Älylääkekaapin ja sähköisen kirjaamisen prosessia olisikin syytä kehittää sujuvammaksi käyttäjiä kuunnellen, sillä potilasturvallisuus, käytettävyys ja käyttöön liittyvät virhetilanteet kytkeytyvät toisiinsa erottamattomasti (Hautamäki ym. 2017, 16). Lääkehoidon prosessien muuttuminen saattaa luoda uudenlaisia riskejä, jolloin koulutus ja henkilökunnan resurssien uudelleenjakaminen on tarpeellista (Ahtiainen ym. 2020, 253).
Erityisesti Apotin ja älylääkekaapin integraatiota olisi syytä tarkastella lisää, sillä se on uudenlainen tapa toteuttaa lääkehoitoa. Lisäksi näiden järjestelmien yhteiskäytöllä on merkitystä lääkehoidon sujuvuuteen ja sitä kautta koettuun lääkehoidon turvallisuuteen. Nykyisessä muodossaan lääkehoidon prosessi ei kuitenkaan palvele käytäntöä yhtä hyvin älylääkekaappia edeltävään aikaan verrattuna.
Lähteet
Ahtiainen, H. K.; Kallio, M. M.; Airaksinen, M. & Holmström, A.-R. 2020. Safety, time and cost evaluation of automated and semi-automated drug distribution systems in hospitals: a systematic review. European Journal of Hospital Pharmacy. Vol. 27, No 5, 253–262.
Craswell, A.; Bennett, K.; Dalgliesh, B.; Morris-Smith, B.; Hanson, J.; Flynn, T. & Wallis, M. 2020. The impact of automated medicine dispensing units on nursing workflow: A cross-sectional study. International Journal of Nursing Studies. Vol. 111, 1–7.
Hautamäki, E.; Kinnunen, U.-M. & Palojoki, S. 2017. Health information systems’ usability-related use errors in patient safety incidents. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 9, No 1, 6–17.
Mandrack, M.; Cohen, M. R.; Featherling, J.; Gellner, L.; Judd, K.; Kienle, P. C. & Vanderveen, T. 2012. Nursing Best Practices Using Automated Dispensing Cabinets: Nurses’ Key Role in Improving Medication Safety. MEDSURG Nursing. Vol. 21, No 3, 134–144.
Niiranen, K. 2017. Turvallista lääkehoitoa sairaaloissa uudistuvan lääkehoitoprosessin, suljetun lääkekierron ja tietotekniikan avulla. Dosis. Farmaseuttinen aikakauskirja. Vol. 33, No 3, 210–215.
Sneck, S.; Manninen, A.-M.; Mustonen, R.; Haapalainen, P. & Läksy, M.-L. 2017. Lääkehoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkemyksiä paperittomasta lääkehoidon toimintamallista. Tutkiva hoitotyö. Vol. 15, No 4, 28–37.
World Health Organization 2017. Medication Without Harm. WHO Global Patient Safety Challenge. Geneve: World Health Organization.