Älyvaate vauvan unen seurantaan kotona: Miten käyttäjät kokevat NAPPA-pöksyjen käytön?
Käyttäjäkokemuksen huomioiminen tuotekehityksessä vaikuttaa tuotteen käytettävyyteen ja hyväksyttävyyteen. Monikäyttäjäkokemuksen arvioinnissa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien käyttöroolit ja -kokemukset, joiden avulla saadaan laaja kuvaus tuotteen käyttäjäkokemuksesta.
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä arvioitiin NAPPA (NAPping PAnts) -pöksyjen monikäyttäjäkokemusta vauvan, huoltajan ja tutkimushenkilökunnan näkökulmista. Käyttäjäkokemukselle (user experience, UX) ei ole olemassa tarkkaa, yksiselitteistä määritelmää. ISO 9241-210 -standardi kuvaa sen olevan käyttäjän tunteiden, uskomusten ja käyttäytymisen muodostama kokonaisuus, joka syntyy tuotteen käytön eri vaiheissa (SFS-EN ISO 9241-210:2019, 9).
Käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden merkitys tuotekehityksessä
Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat tuotteen toimivuuden ja visuaalisen ilmeen lisäksi esimerkiksi käyttötilanne, käyttäjän aiemmat kokemukset sekä pyrkimys saavuttaa tietty tavoite (Hyysalo 2009, 33–35). ISO 9241-11 -standardin mukaan käytettävyys määrittelee, miten hyvin määritellyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyssä käyttöyhteydessä, saavuttaakseen tavoitteensa tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisyyttä kokien (SFS-EN ISO 9241- 11:2018, 11–12).
Jakob Nielsen (2012) on laajentanut käytettävyyden käsitettä viidellä kriteerillä: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja tyytyväisyys. Hänen mukaansa käytettävyys ja hyödyllisyys ovat yhtä tärkeässä asemassa tuotteen käyttökelpoisuuden kannalta. Uni on tärkeää lapsen terveydelle, kasvulle ja kehitykselle (Davis ym. 2004, 65, 71). Sitä voidaan arvioida subjektiivisesti esimerkiksi erilaisten kyselyiden ja unipäiväkirjojen avulla tai objektiivisesti unitutkimuksien avulla (Tham ym. 2017, 146).
Parempaa unta vauvalle ja vanhemmille – uusi teknologia apuna
Tutkimusten mukaan lapsen sairaudet sekä äidin hyvinvointia heikentävät tekijät voivat vaikuttaa negatiivisesti vauvan uneen. On arvioitu, että lähes puolet vanhemmista kokee vauvansa unen olevan laadultaan heikkoa (Suomen Akatemia 2019.) Tietoisuuden lisääminen lapsen normaalista unesta on tärkeää lievittämään vanhemman huolta lapsensa unesta (Davis ym. 2004, 65, 71). NAPPA (NAPping PAnts) -pöksyjen avulla vauvan unirytmiä voidaan seurata kotiympäristössä (Suomen Akatemia 2019).
BABA Center tutkimuskeskuksessa on kehitetty vaipan päälle puettavat NAPPA-pöksyt, joiden avulla voidaan kerätä arvokasta tietoa vauvan unesta. NAPPA-pöksyissä on sensori, joka mittaa vauvan hengitysliikkeitä ja -rytmiä sekä vauvan asentoa ja liikehdintää kolmen yön ajan, minkä jälkeen data analysoidaan tekoälyyn pohjautuvalla algoritmilla. Algoritmi luo unesta raportin, joka antaa tietoa vauvan univaiheista ja liikkeistä. (Vanhatalo, henkilökohtainen tiedonanto 2024.)
Tutkimukset ovat osoittaneet, että hengitysrytmiä ja sen tasaisuutta tarkkailemalla voidaan melko tarkasti havaita lapsen syvän unen ja kevyemmän univaiheen vaihtelut (Suomen Akatemia 2019). Käyttäjäkokemus on tärkeä osa tuotekehitystä Käyttäjätieto sisältää syvempää ymmärrystä käyttäjästä kuin pelkkä markkinatutkimus. Sen avulla voidaan kehittää tuote, joka vastaa käyttäjän tarpeita ja odotuksia sekä tukee häntä tavoitteidensa saavuttamisessa. Tämä johtaa toivottuihin tuloksiin ja tuo käyttäjälle mielihyvää. (Hyysalo 2009, 18, 20.)
Käyttäjäkokemukset ohjaavat NAPPA-pöksyjen kehitystä
NAPPA-pöksyjen monikäyttäjäkokemusta arvioitiin usean käyttäjäryhmän näkökulmista. Tutkimuksessa käyttäjäkokemuksia kartoitettiin huoltajille suunnatun kyselyn sekä tutkimushenkilökunnalle toteutetun teemahaastattelun avulla. Monikäyttäjäkokemuksen arvioinnin tulokset osoittivat, että NAPPA-pöksyjen suunnittelu on pääosin käyttäjien tarpeisiin vastaavaa
Huoltajille suunnatussa kyselyssä NAPPA-pöksyt koettiin mukaviksi ja turvallisiksi sekä helpoiksi käyttää. Unesta saatavan yhteenvetoraportin sisältö koettiin suurimmaksi osaksi selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi. Mittaus todettiin hyödylliseksi unenaikaisen liikehdinnän, hengityksen ja unen laadun seuraamisessa. Pukeminen koettiin helpoksi, ja pöksyt sekä sensori pysyivät erinomaisesti paikallaan käytön aikana.
Materiaali ja ulkonäkö saivat pääosin positiivista palautetta. Monet käyttäjät ilmaisivat kiinnostuksensa käyttää NAPPA-pöksyjä uudelleen. Kehitysehdotuksina huoltajat toivat esiin mittaukseen liittyvän ohjeistuksen selkeyttämisen tarvetta sekä selkeämpää ja yksityiskohtaisempaa tietoa yhteenvetoraporttiin.
Vanhempien ja tutkijoiden havainnot NAPPA-pöksyistä
Osa tutkimukseen osallistuneista koki sensorin paksuuden ja vilkkuvan valon häirinneen vauvan unta, erityisesti ensimmäisenä yönä. Vauvan kiinnostus sensoria kohtaan oli lyhytaikainen. Toivottiin myös mahdollisuutta vertailla tuloksia muiden samanikäisten lasten tuloksiin, sekä tietoa unen määrän ja laadun vertautumisesta tavanomaiseen. Huoltajat esittivät kehitystoiveita myös tarrojen pitävyyteen ja vyötärön säätämiseen liittyen. Pieni osa ehdotti NAPPA-pöksyihin vaihtoehtoista materiaalia ja väriä.
Lapsen iällä ei todettu olevan vaikutusta käytettävyyteen. Huoltajien vastaukset olivat samansuuntaisia sekä 7 kk että 12 kk lasten ikäryhmissä. Tutkimushenkilökunnan käyttäjäkokemukseen vaikuttivat muun muassa tekniset ongelmatilanteet, joita välillä kohdattiin NAPPA-pöksymittauksen käynnistämis- ja purkamisvaiheessa.
Mikäli käytön aikana ei kohdattu teknisiä haasteita, käyttö koettiin helppona, nopeana ja yksinkertaisena. Nämä ominaisuudet nousivat myös esiin, kun tutkimushenkilökunnalta kysyttiin, mitä he pitävät tärkeänä NAPPA-pöksyissä. Kehitystoiveet liittyivät muun muassa tekniseen toimivuuteen ja pöksyjen koon selkeyttämiseen.
Älyvaatteet terveysseurannan edelläkävijänä kotiympäristössä
Tutkimushenkilökunnan mukaan perheet ovat kiinnostuneita NAPPA-pöksy-mittauksesta ja sen tarjoamasta yhteenvetoraportista. Käyttäjäkokemuksen huomioimisella NAPPA-pöksyjen käyttäjäkeskeistä tuotesuunnittelua voidaan edelleen kehittää, ja saada pöksyt vastaamaan vieläkin paremmin käyttäjien tarpeita.
NAPPA-pöksyt edustavat uudenlaista puettavan teknologian avulla toteutettavaa unen seurantaa. NAPPA-pöksyjen helppokäyttöisyys ja miellyttävyys saattavat madaltaa kynnystä älyvaateteknologian käyttöön vauvoilla kotiympäristössä. Tulevaisuudessa älyvaateteknologiaa voitaisiin soveltaa monipuolisesti terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan.
Lähteet:
Davis, K. F.; Parker, K. P. & Montgomery, G. L. 2004. Sleep in infants and young children:
part one: normal sleep. Journal of Pediatric Health Care. Vol. 18, No. 2, 65–71. Viitattu
7.12.2024. doi: 10.1016/s0891-5245(03)00149-4.
Hyysalo, S. 2009. Käyttäjä tuotekehityksessä: tieto, tutkimus, menetelmät. Keuruu: Otavan kirjapaino.
Nielsen, J. 2012. Usability 101: Introduction to Usability. Nielsen Norman Group.
Viitattu 8.12.2024. https://www.nngroup.com/articles/usability-101-introduction-tousability/.
SFS-EN ISO 9241-11:2018. Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia. Osa
11: Käytettävyys. Määritelmiä ja käsitteitä. Suomen standardisoimisliitto. Viitattu 8.12.2024. https://online.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/1025296.html.stx. Vaatii käyttäjätunnuksen.
SFS-EN ISO 9241-210:2019. Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia.
Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Suomen standardisoimisliitto. Viitattu 8.12.2024. https://online.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/1016845.html.stx. Vaatii käyttäjätunnuksen.
Suomen Akatemia. 2019. Unipöksyistä ja tekoälystä apua vauvojen uniongelmiin.
Viitattu 7.12.2024. https://www.aka.fi/suomen-akatemiantoiminta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2019/unipoksyista-ja-tekoalysta-apuavauvojen-uniongelmiin/.
Tham, E.; Schneider, N. & Broekman, B. FP. 2017. Infant sleep and its relation with
cognition and growth: a narrative review. Nature and Science of Sleep. Vol. 9, 135-149. Viitattu 7.12.2024. doi: 10.2147/NSS.S125992
Vanhatalo, S. 2024. BABA Center. Henkilökohtainen tiedonanto.
Kuva: Baba Center