Asiantuntijasairaanhoitaja syöpäpotilaiden tukena – uusi toimintamalli vahvistaa psykososiaalista tukea
Syöpädiagnoosi tuo mukanaan monia psyykkisiä haasteita, ja psykososiaalisen tuen tarjoamisen ja saamisen tulisi olla systemaattisempaa. Uusi asiantuntijasairaanhoitajan toimintamalli pyrkii varmistamaan, että syöpäpotilaat saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
Syöpä on yleinen sairaus ja noin kolmasosa syöpäpotilaista kokee tarvitsevansa psykososiaalista tukea (Harju ym. 2020, 4; Lingens ym. 2021, 2; THL 2023). Syöpään sairastuminen on elämää mullistava tapahtuma, joka vaikuttaa niin fyysisesti kuin henkisesti. Vaikka lääketieteellinen hoito on keskeinen osa paranemisprosessia, psykososiaalinen tuki auttaa potilasta selviytymään sairauden mukanaan tuomista haasteista (Harju ym. 2019, 199–200; Idman & Aalberg 2013, 860).
Tuen tarve vaihtelee hoitopolun eri vaiheissa
Tutkimukset osoittavat, että riittävä psykososiaalinen tuki voi parantaa potilaan elämänlaatua, vähentää ahdistusta ja auttaa sopeutumaan sairauden tuomiin muutoksiin (Harju ym. 2019, 192–203; Lingens ym. 2021, 2). Tuen tarpeen riittävä ja järjestelmällinen kartoittaminen sekä yhdenmukainen saatavuus on edelleen hajanaista, eikä psykososiaalinen tuki ole useimmiten vakiintunut osaksi syöpäpotilaan hoitopolkua (Alzad ym. 2017; Harju ym. 2019, 192–203; Harju ym. 2020, 4).
Turun ammattikorkeakoulun Master School -opinnäytetyössä kehitettiin asiantuntijasairaanhoitajille toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää syöpäpotilaiden saamaa psykososiaalista tukea. Tuen oikea-aikaisuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä tekijöitä potilaan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.
Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuen tarve on yksilöllistä ja vaihtelee hoitopolun eri vaiheissa (Harju ym. 2019, 192–203, Kilponen 2019, 41). Diagnoosin saaminen, hoitojen aloittaminen ja niiden jälkeinen seuranta ovat hetkiä, jolloin potilaat usein kaipaavat eniten tukea.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että potilaat hyötyisivät systemaattisemmasta psykososiaalisen tuen tarjoamisesta. Tuen tarvetta ei aina tunnisteta riittävän varhaisessa vaiheessa, ja sen saatavuus saattaa riippua myös hoitoyksikön resursseista ja toimintamalleista.
Asiantuntijasairaanhoitajalla on tärkeä rooli
Asiantuntijasairaanhoitajat ovat avainasemassa psykososiaalisen tuen tarjoamisessa. He voivat tunnistaa potilaiden tuen tarpeet, ohjata heitä oikeiden palveluiden piiriin ja tarjota keskusteluapua. Haasteena on kuitenkin, ettei heidän rooliaan ole aina määritelty riittävän selkeästi (Nieminen ym. 2011, 661–670; Stahlke & Rawson 2015, 492–493). Tämä voi johtaa siihen, että tukea ei tarjota järjestelmällisesti.
Opinnäytetyössä kehitetty toimintamalli selkeyttää asiantuntijasairaanhoitajan roolia ja auttaa varmistamaan, että jokainen potilas saa tarvitsemansa psykososiaalisen tuen hoitopolkunsa eri vaiheissa. Työssä määriteltiin asiantuntijasairaanhoitajan tehtävänkuva. Tehtävänkuva on laaja-alainen, sillä asiantuntijasairaanhoitaja on psykososiaalinen tuki potilaalle (ja läheisille), ohjaaja, koordinoija, osa moniammatillista ja -alaista yhteisöä, kouluttaja, kehittäjä ja itsenäinen toimija.
Uusi toimintamalli yhtenäistää käytäntöjä
Kehitetty toimintamalli tarjoaa keinoja psykososiaalisen tuen järjestelmälliseen toteuttamiseen. Se tarjoaa pohjan laadukkaan toiminnan toteuttamiselle niin, että eri yksiköiden toiminnalla olisi yhtenevä pohja, johon toiminta perustuu ja miten psykososiaalista tukea toteutetaan.
Mallissa korostetaan muun muassa tuen tarvekartoituksen tekemistä jokaiselle potilaalle systemaattisesti. Läntinen syöpäkeskus suosittelee tässä modifioidun ESAS-kaavakkeen käyttöä. Lisäksi se korostaa asiantuntijasairaanhoitajan roolin vahvistamista, tehtävien selkeyttämistä, osaamis- ja koulutusvaatimuksia sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämistä, jotta psykososiaalinen tuki olisi osa kokonaisvaltaista hoitoa.
Toimintamallin tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt, joiden avulla psykososiaalinen tuki voidaan integroida saumattomasti osaksi syöpähoitoyksiköiden toimintaa.
Laadukas hoito huomioi myös henkisen hyvinvoinnin
Syöpähoitojen kehitys on parantanut potilaiden elinajanodotetta (Syöpäjärjestöt 2023; Hietanen ym. 2024), mutta samalla on tärkeää huolehtia myös heidän henkisestä hyvinvoinnistaan. Psykososiaalinen tuki ei ole erillinen lisäpalvelu, vaan olennainen osa laadukasta syöpähoitoa.
Jatkossa on tärkeää, että toimintamallia testataan käytännössä ja sen vaikutuksia seurataan. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen syöpäpotilas saa tarvitsemansa tuen – oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Lähteet:
Alzad, B.; Treharne, G.; Knight, R.; Conner, T. & Perez, D. 2017. Oncology healthcare professionals’ perspectives on the psychosocial support needs of cancer patients during oncology treatment. Journal of Health Psychology. Vol. 22, No 11, 1332–1344. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 21.11.2024. https://journals-sagepub-com.ezproxy.turkuamk.fi/doi/epub/10.1177/1359105315626999
Harju, E.; Hakulinen, A.; Jones, M.; Ojala, H. & Pietilä, I. 2019. Syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki ja terveydenhuollon yhteistyö järjestöjen kanssa –erikoissairaanhoidon henkilöstön näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti. Vol. 56, No 3, 192–203. Viitattu 15.11.2024. https://journal.fi/sla/article/view/76164/43772
Harju, E.; Jones, M.; Laitinen, K.; Ojala, H. & Pietilä, I. 2020. Sairaanhoitajien kokemuksia syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen toteuttamisen ongelmakohdista. Tutkiva hoitotyö. Vol. 18, No 2, 3–9. Viitattu 19.11.2024. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/0a7489bd-3fef-41d5-b076-c373956a06f8/content
Hietanen, P.; Räisänen, S. & Rönkkö-Kuivalainen, T. 2024. Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat. Teoksessa Leppä, S.; Jyrkkiö, S.; Pasanen, A.; Pitkäniemi, J.; Puolakkainen, P.; Tenhunen, O. & Vaalavirta, L. Syöpäsairaudet. Vaatii kirjautumisen palveluun. Viitattu 5.11.2024. https://www.oppiportti.fi/op/syt00370/do
Idman, I. & Aalberg, V. 2013. Syöpään liittyvät psykososiaaliset näkökohdat. Teoksessa Joensuu, H.; Roberts, P.; Kellokumpu-Lehtinen, P.; Jyrkkiö, S.; Kouri, M. & Lyly, T. (toim.) Syöpätaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kilponen, E. 2019. Syöpään sairastuneen tiedon ja tuen tarpeisiin vastaaminen terveyssosiaalityössä. Pro gradu -tutkielma. Kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden laitos. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 21.11.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20974/urn_nbn_fi_uef-20190450.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lingens, S.; Schulz, H. & Bleich, C. 2021. Evaluations of psychosocial cancer support services: A scoping review. PLOS ONE. Vol. 16, No 5, 1–16. Viitattu 15.11.2024. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0251126
Nieminen, A.; Mannervaara, B. & Fagerström, L. 2011. Advanced practice nurses` scope of practice: a qualitative study of advanced clinical competencies. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol. 25, No 4, 661–670. Viitattu 20.11.2024. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1471-6712.2011.00876.x
Stahlke Wall, S. & Rawson, K. 2015. The Nurse Practitioner Role in Oncology: Advancing Patient Care. Oncology Nursing Forum. Vol. 43, No 4, 489–496. Viitattu 20.11.2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27314191/
Syöpäjärjestöt. 2023. Mikä on syöpä?. Kaikki syövästä. Viitattu 9.3.2025. https://kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/mika-on-syopa/?gclid=EAIaIQobChMI9oDPxN3PggMVClGRBR134Az5EAAYASAAEgLNYPD_BwE
THL. 2023. Syöpä. Viitattu 21.11.2024. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/syopa
Kuva: Pexels.