DigiRehab-kuntoutussovelluksella helpotusta kotihoidon kriisiin
Väestön ikääntyessä yhä useampi vanhus tarvitsee erilaisia palveluita ja tukea arkeensa (Äijö ym. 2022, 8). Tilastot osoittavat, että hyvinvointialueiden on kyettävä lisäämään merkittävästi kotihoidon resursseja (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL] 2023a). Iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen on yhä tärkeämpää, ja se onkin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksi keskeisimmistä tavoitteista (Sosiaali- ja terveysministeriö [STM] 2021). Digitaalinen muutos on nostettu myös maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin toimesta sosiaali- ja terveydenhuollon strategiseksi painopisteeksi (THL 2023b).
Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi yhteiskunnassa asetettiin tavoite, joka mahdollistaa väestölle hyvän ikääntymisen sekä turvaa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville. Laatusuosituksella pyritään tukemaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn vahvistamista kuntoutuksen keinoin. Suositus ohjaa ammattilaista arvioimaan iäkkäiden asiakkaiden kuntoutustarvetta systemaattisesti siirtymävaiheissa sekä palvelutarpeiden arvioinnin yhteydessä. Iäkkään kuntoutus suositellaan toteutettavaksi ensisijaisesti asiakkaan kotona hyödyntäen etäkuntoutuksen mahdollisuuksia ja kuntoutusalan ammattilaisten asiantuntijuutta. (STM 2021,11.)
Kuntoutussovellus DigiRehabin tavoitteena tukea kotona pärjäämistä
Iäkkäiden kuntoutustarpeeseen vastaa Tanskassa 2014 kehitetty DigiRehab, joka on iäkkäiden ihmisten avustettuun kotikuntoutukseen suunnattu digitaalinen työkalu. DigiRehabin tavoitteena on tukea iäkkäiden kotona pärjäämistä vahvistamalla heidän fyysistä toimintakykyään sekä vähentämällä samalla kotihoidon tarvetta. (DigiRehab n.d.)
Kuntoutussovelluksen avulla on jo saavutettu merkittäviä tuloksia asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn paranemiseen sekä kotihoidon tarpeen vähenemisen suhteen. Suomessa DigiRehab otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Porvoon kotihoidossa alkuvuodesta 2023. DigiRehab on kehitetty digitaaliseksi fysioterapeutiksi, (DigiRehab n.d.)
Miten DigiRehab toimii?
DigiRehabin käyttö on yksinkertaista: kuntoutussovelluksen käyttökoulutuksen saanut kotihoidon hoitaja vie kotikäynnille mukanaan tabletin, jolla hän kirjautuu nettisivun kautta henkilökohtaisilla tunnuksillaan DigiRehab-ohjelmistoon. Hoitaja tekee yhdessä asiakkaan kanssa alkuarvion asiakkaan toimintakyvystä sekä kirjaa ylös nykyisen toimintakyvyn ja avun tarpeen määrän.
Alkuarvio sisältää 10 ADL (Activities of Daily Living) kysymystä ja 10 liikeharjoitusta. Alkuarvion pohjalta ohjelmisto laatii asiakkaalle yksilöllisen harjoitusohjelman, jonka toteuttaminen on helppoa. (DigiRehab n.d.)
Hoitaja toteuttaa harjoitusohjelmaa yhdessä asiakkaan kanssa kaksi kertaa viikossa 20–30 minuutin ajan neljä viikkoa kerrallaan. Tämän jälkeen tehdään uusi toimintakykyarvio, jonka perusteella ohjelmisto muokkaa harjoitusohjelmaa. Ohjelmiston ohjeet ovat selkeät ja videot ohjaavat harjoittelua. (DigiRehab n.d.)
DigiRehab-kuntoutuksella ikääntyneiden toimintakyky vahvemmaksi
Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetyössä selvitettiin DigiRehab-kuntoutuksen vaikutuksia kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn sekä kartoitettiin hoitajien kokemuksia kuntoutuksen vaikutuksista kotikäyntien sisältöön Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, Porvoon kotihoidossa.
Tuloksista kävi ilmi, että DigiRehab-kuntoutuksella on positiivisia vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn. Sekä asiakkaiden ADL-toimintoja tukeva toimintakyky että fyysinen toimintakyky pysyivät samana tai paranivat. Apuvälineistä oli voitu luopua tai asiakas oli kyennyt siirtymään esimerkiksi pyörätuolista rollaattoriin, ja heidän liikkumisensä oli muuttunut paremmaksi. DigiRehab-kuntoutusjaksolla koettiin olevan positiivisia vaikutuksia myös mielialaan.
Kotihoidon hoitohenkilöstö koki kuormituksen vähentyneen DigiRehab-kuntoutusjakson jälkeen. Yli puolet vastaajista koki kotikäynnit kevyempinä tai nopeampina kuin perinteiset kuntoutusjaksot, ja DigiRehab-kuntoutusta pidettiin hyödyllisenä. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Tanskassa, jossa sovelluksen käytöstä saatu data asiakkaiden toimintakykyyn paranemiseen ja kotihoidon tarpeen vähenemiseen on kiistaton.
Ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla on liian suuri hintalappu
Selkeästä vaikuttavuudesta sekä hyvistä tuloksista huolimatta DigiRehab-kuntoutussovelluksen käyttöä ei jatkettu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Digitaalisten palveluiden vaikuttavuutta ja erityisesti kustannusvaikuttavuutta on haastava todentaa. Syynä on muun muassa se, että digipalvelut ovat olleet vasta lyhyen aikaa käytettävissä eikä dataa vaikuttavuuden todentamiseksi ole tarpeeksi saatavilla. Jotta vaikuttavuutta voitaisiin tarkemmin arvioida, tarvittaisiin lisää asiakkaiden ja ammattilaisten kokemusperäistä tietoa digipalveluista. (Pennanen ym. 2023, 53.)
Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisessä on kyse useasta samanaikaisesta toiminnasta. Usein nämä ennaltaehkäisevät toimet ovat investointeja tulevaisuuteen ja niiden vaikutukset ovat nähtävillä vasta pitkän aikavälin jälkeen. Tämän vuoksi ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden hyödyt ovat usein sellaisia, että niille on vaikea määritellä tarkkaa rahallista arvoa. (THL 2023.)
Tämä taas johtaa siihen, että ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin panostaminen on vastahakoista. Säästöpaineiden vuoksi on ymmärrettävää, että panostetaan ennemmin muutoksiin, joiden kustannusvaikutus on nopeasti nähtävillä, mutta pidemmän aikavälin vaikutuksia tarkastellessa myös ennaltaehkäisevään työhön tulisi keskittyä aiempaa paremmin.
Rahat ja henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan riitä ylläpitämään nykyistä sotepalvelujärjestelmää ja hyvinvointialueiden on pakko jatkaa uudistumista ja uskaltaa panostaa enenevässä määrin myös Digirehab-kuntoutussovelluksen kaltaisiin kustannusvaikuttavuutta tuoviin työkaluihin.
Lähteet:
DigiRehab n.d. Viitattu 16.7.2024. https://digirehab.fi/.
Pennanen, P., Jansson M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A & Leskelä, R. 2023. Valtioneuvosto. Digitaalisten palveluiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Verkkojulkaisu. Viitattu 16.7.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM 2021. Karppanen Satu: Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022-2023. Tavoitteet ja hankeopas. Viitattu 16.7.2024. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163690/STM_2021_37_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL 2023a. Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluita, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Verkkodokumentti. Viitattu 15.7.2024. https://thl.fi/-/yha-harvemmat-saavat-kotihoidon-palveluja-vaikka-palvelujen-tarve-on-jyrkassa-kasvussa.
THL 2023b. Kehityssuunta sote-digitalisaatiossa. Verkkodokumentti. Viitattu 16.7.2024. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut/kehityssuunnat-sote-digitalisaatiossa.
Äijö, M., Kauppinen, T., Niskanen S., Rasmus M.,Unkeri, P., Tunkkari, A-M., Havulinna, S. 2022. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn arviointi. TOIMIA-suositus ID S030. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti. Viitattu 16.7.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145410/TOIMIA-suositus_Iakkaiden_henkiloiden_toimintakyvyn_arviointi_kotikuntoutuksessa_2610222.pdf?sequence=1&isAllowed=y